Metropolin kolmet kasvot

MIELIKUVA

”Kaupungeista lähtevät ja sinne saapuvat pikajunat, radiosanomat ja uudet aatteet. Niissä syntyvät, niistä leviävät ja niissä haudataan vallankumoukset, politiikka, taidesuunnat ja viimeinen taidesuunta menestys-jazz”.
(Olavi Paavolainen: Nykyaikaa etsimässä,1929)

Metropoli oli Tulenkantajille urbanisoitumista ja ikkunoiden avaamista Eurooppaan ja jonkin tunkkaisen taakse jättämistä. Metropoli on myös mielikuva jonkin uuden ja paremman tavoittelusta. Olemme samalla jatkumolla nytkin.

Tulevaisuuden tutkimuksen seura on hahmotellut lokakuussa 2007 omaa visiotaan seudusta metropolina seuraavasti.

”Visio Helsingin metropolista on kuin sirkusteltta. Sen sisällä on jatkuva hulabaloo ja eläimellinen meno, sen reunat liehuvat kuin tuulessa, mutta teltan keskellä on sitä pystyssä pitävä masto - kova ydin - joka koostuu osaamisesta, innovaatiokyvystä, hyvästä hallinnosta …, ja maston päässä on lippu, joka kertoo koko maailmalle mitä haluamme olla”.

Seura tuotti työpajana vuonna 2007 seuraavat kolme visioteemaa, joita tässä istunnossa pyrimme kehittämään edelleen.

1. Helsingin seutu on logistinen metropoli, joka jäsentyy ja rakentuu eriytyvine keskuksineen, on tehokas energian säästäjä, tiivistyvä ja sen joukkoliikenne on ylivertainen muihin liikennemuotoihin nähden

2. Helsingin seutu on verkottuva metropoli, jonka tärkein toimintaympäristö on Itämeren alue, erityisesti Pietarin alue, jonka kehittymisestä Euroopan ja Venäjän kasvuvyöhykkeenä seutu hyötyy

3. Helsingin seutu on yhteisöllinen metropoli, joka on sosiaalisesti tasapainoinen, monikulttuurinen ja vuorovaikutteinen ja profiloituu kulttuurisesti niin Suomessa kuin Euroopassakin

Olemme aina olleet kiinnostuneita mitä meistä ajatellaan. Mm. Charles Laundry arvioi Helsingin taskukokoiseksi metropoliksi. Voinee myös sanoa että Helsingin seutu on kolme koota: kaukainen, kalsea ja (hallinnollisesti) kankea.
Suuret metropolit ovat monikulttuurisia mutta niillä on myös historia, kollektiivinen muistinsa. Voi olla että kaupunki, joka on päätetty perustaa – kuten Helsinki – omaa heikommat eväät identiteetin muodostumiselle kuin orgaanisesti kehittynyt kaupunki.
Helsingin metropolista käytävä keskustelu on ohittanut tyystin identiteetin. Siitä käytävä keskustelu parantaisi myös alueen hallintomallin oikeutusta kansalaisten parissa.

Seudun visiolla halutaan muodostaa kokonaiskuva siitä mihin kaupunkien suunnittelulla yhteisesti pyritään. Pääkaupunkiseudun visio on esimerkki tästä.

”Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.
Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää”.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan visiosta ei puutu itseluottamusta: haluamme maailman parhaiden luokkaan. Visio ja sen tavoitteet on strategisen tason yhteistyötä mikä tarkoittaa, ettei yhteistyö juurikaan ulotu kuntien talousarvioiden kautta toteutuvaan yhteistyöhön. Myös valtion budjetissa ohitetaan kuntien yhteiset tavoitteet useimmiten.

Toteuttamisen erillisyys tavoitteiden asetannasta on heikkous, joka ei luo uskottavaa pohjaa yhteistyölle pitkän päälle. Lisäksi se vahvistaa epäilystä, että visiointi on etupäässä mielikuvien rakentelua.

TAVOITTEEMME

Meidän tavoitteena on laatia oma käsityksemme Helsingin seudun visiosta, vaikka sitten mielikuvan. Minkälaisen kaupunkialueen tästä haluamme, oli se sitten metropoli tai muuten suuri kaupunki. Käsittelemme aihetta jatkossakin, sillä eihän mikään hyvä ole valmiina kiva.

Pyrimme arviomaan metropolikehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä kolmessa eri vaihtoehdossa tai visioteemassa: logistinen, verkottunut ja yhteisöllinen seudun visio.

Menettelytapa

Tavoite: Metropolivisio ja siihen vaikuttavat muutostekijät
Teemat: Logistinen, Verkottunut ja Yhteisöllinen metropoli
Toimintatapa: Työpajat em. teemoissa.

Työkalu, tulevaisuustaulukko
Teemoja voidaan tarkastella poliittisesta, taloudellisesta, teknologisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta (ns. PESTEC analyysi)

ASEMOINTIA

Seutu eräs nopeimmin kasvavista alueista Euroopassa. Seutu kasvaa halusimme tai ei. Ja kaikesta mikä ei ole valmista on lupa esittää mielipiteensä ja pyrkiä vaikuttamaan kehitykseen. Metropoliajattelu on kaikkien.

Seudun kasvu näyttää olevan ainut dominoiva lähtökohta kun metropolista keskustellaan. Sijoittuuko kasvu keskushakuisesti vai ulospäin nykykehityksen mukaisesti, on ydinkysymys. Asukastiheys Euroopan metropolialueilla on n. 600, meidän seudulla n. 400 asukasta per km. Tilaa on, seutu ei ole vielä valmis. Yhdyskuntarakenteen hajoamista tapahtuu sekä kasvualueilla että väestöä menettävillä alueilla. Eheyttämistä puoltavat mm. liikennekustannusten nousu sekä päästöjen vähentämisen tarve.

Greater Helsinki Vision keskustelua ei voi välttää. Kilpailun lähtökohtana ollut 700 000 asukkaan lisäys 2050 mennessä merkitsisi kenties 250 000 – 300 000 ulkomaalaistaustaisen asukkaan (Espoon väestötavoitteen verran) lisäystä, jos puolet lisäyksestä on luonnollista lisäystä ja toisesta puolesta suurempi osa on maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen tuoma uusi monikulttuurinen väestö merkitsee sinänsä seudun kehittymistä metropolimaiseksi. Oikeissa metropoleissa ulkomaalaistaustaisten osuus on erittäin suuri.

Väestönkasvu sinänsä on enemmän metropolikehityksen seuraus eikä syy, jonka GHV asettaa lähtökohdaksi. Täällä täytyy olla tai tulossa jotain erinomaisen attraktiivista kun kasvu on oletetun suruista. ( Vuonna 2007 seudun väestönkasvu oli keskimääräistä suurempaa ollen 14 500, joista 5 700 ulkomaista nettomuuttoa. GHV:n oletus ylittää väestökasvun ja on n. 15 – 16 000 per vuosi).

Työikäiseen väestöön kuuluu n. miljoona henkilöä Helsingin seudulla. Työvoiman ulkopuolella oli seudulla yli 260 000 edellisvuonna. Toimeentulotuen saajia oli yli 40 000 keskimäärin kuukaudessa. Kasvuun perustuva visio jättää helposti huomiotta täällä olevat, esim. työttömät, syrjäytyneet, köyhät. - Siis kenen visio?

Vuonna 2006 Helsingin seutu oli 45 Euroopan metropolin joukossa 32. väestömäärältään, 27. tuotannon arvolla, ja se asukasta kohti mitattuna 11. Seutu toimii siis tehokkaasti ja tuottavasti. Miten hyödynnämme tehokkaan infrastruktuurimme. Useissa kilpailukykymittauksissa seutumme (tai Uudenmaan lääni) on kv. aluevertailuissa kärjessä, ehkä kolmen joukossa. Mutta kun kysytään sijoittumishalukkuutta (suorat investoinnit) taidamme olla lähellä kolmea viimeistä.
Metropoliksi tulemiseen kuuluu myös sen myyminen, brändääminen. Sitä pitänee myydä sekä tehokkaana koneena että mielikuvana, hyvänä paikkana elää. Eurooppalaiset metropolit markkinoivat joko yksin tai yhdessä (esim. Centrope) itseään varsin aggressiivisesti.

Meillä tunnutaan lähdettävän siitä, että kun visio ja sitä toteuttavat strategiat on saatu poliittisesti jotenkin yhteen sovitettua ja päätettyä on homma puoleksi tehty. Metropoliksi ei tulla tuosta vaan. Metropoliksi kehitytään. Erään vaiheittaisen etenemisen mallin on esittänyt Euroopan metropolialueiden verkosto: alueen tietopohja ja monitorointi, alueen vahvuudet, kasvutekijät ja klusterit, innovaatiopohja, yhteinen kilpailukykystrategia, monikeskuksinen rakenne, työvoima, koheesio, alueen hallinta ja hallinto.

Ennen seudun hallintoa pitää monet muut asiat tietojärjestelmistä identiteetin rakentamiseen olla kunnossa tai ainakin keskustelun piirissä.

Visio on parhaimmillaankin valistunut tahtotilan osoittava arvaus. Parempi kuin arvata olisi tietysti aavistaa oikein asioiden tuleva tila. Tai niin kuin kiekkoilija Gretzky (näin jääkiekkoa seuratessamme) asian ilmaisi: pitää mennä sinne minne kiekko on menossa eikä sen kiekon perässä.

Lähteinä tässä on käytetty YTV:n julkaisemaa Helsingin seudun suunnat – lehteä, Helsingin tietokeskuksen Kvartti lehteä, Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan aineistoja sekä Euroopan metropolialueiden verkoston aineistoa.

Raportit työryhmistä:
Logistinen metropoli
Verkottunut metropoli
Yhteisöllinen metropoli