Kasvo 2: Verkottunut metropoli

VERKOTTUMINEN

Verkostoitumisen määrittelyä
Verkostoitumisen ajatellaan hyödyttävän siinä toimivaa organisaatiota, yhdistystä, yritystä tms. koska verkossa on resursseja, innovatiivisuutta, kykyjä, joista siinä toimija vuorovaikutuksessa toisten kanssa hyötyy. Verkostojen ajatellaan organisoituvat itsenäisesti ja olevan hallinnollisista, jopa kansallisista rajoista riippumattomia. Selvää käskykeskusta ei välttämättä ole.

Muodostaako verkosto enemmän kuin osiensa summan. Tuottaako se jotain uutta tai vaihtoehtoa nykyiselle tavalle ohjata kehitystä, esimerkiksi Helsingin seudulla. Ja onko verkottuva yhteiskunta ylipäänsä ohjattavissa.
Verkostoituminen liitetään usein kaupunkien ja kaupunkialueiden väliseen kilpailuun. Taustana on mm. tiedon, rahoituksen, osaamispääoman ja innovaatioiden vuorovaikutus keskusten välillä sekä globalisoituminen.

Helsingin seutu ja verkottuminen

Verkottunut metropoli voi olla ainakin fyysistä, sosiaalista ja funktionaalista. Sosiaalinen verkottuminen voi olla heimoistumista, esimerkkinä moottoripyöräjengit, tai tietokonepelaajat, joilla on omat käyttäytymiskoodinsa. - Fyysinen verkottuminen voi olla yhtä aikaa globaalia, kansallista tai paikallista. Vaikutukset voivat kulkea tasojen välillä ristiin rastin. - Funktionaalista verkostoitumista on esim. yritysten välillä, tai yhden asian liikkeet, tai palvelujen tuottaminen verkostona.

Voiko verkottuvaa metropolia uskottavasti suunnitella ja ohjata sen kehitystä ? Verkostoitunut metropoli on yhtä aikaa uhka kun sitä on vaikea hallita ja ohjata, mutta samalla mahdollisuus koska se luo uusia vahvuuksia metropolialueelle! Ehkä tässä tullaan lähelle Richard Floridan käsitettä ’luovasta kaupungista’.

Poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen näkökulma verkostoitumiseen. -Esimerkkinä on kirjastolaitos. Pääkaupunkiseudulla kirjastot muodostavat yhdessä verkoston kirjastoaineiston suhteen. Verkko on lähinnä jakeluorganisaatio, ei vuorovaikutuksellinen.

Verkottumisen huomioon ottava poliittinen ohjaus voisi toimia näin. Tehdään poliittinen päätös kirjastolaitoksen verkottumisesta koko seudulla. Päätöksen luonne on sekä mahdollistava (laatutavoitteet) että rajoittava (taloudelliset puitteet). Toisessa vaiheessa toteutus tapahtuu verkostoitumisen omalla logiikalla autonomisesti. Poliittinen tilinpäätös tuloksesta tehdään ja sen perusteella toimintaa kehitetään. Siihen osallistuvat kaikki asianosaiset.
Keskuskirjasto jäisi kenties rakentamatta tämän mukaan. Kirjasto on kaikkialla, se ikään kuin leijuu.

Taloudellisesti verkottuminen tuottaa mittakaavaetuja kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat aiempaa laajemmilla markkinoilla mikä pitää hankinnan yksikkökustannukset kurissa. Palvelun maksu pitää olla riippumatonta asuinpaikkakunnasta seudulla. Eli tarvitaan ’yhteinen kassa’.
Kirjastoaineisto on saatavilla missä tahansa verkon osassa – saatavuus ja tasapuolisuus. Seudullinen kirjastoverkko kytketään kuviteltuun EU –kirjastoverkkoon. Tämä tukee seudun kilpailukykyä. Ja onhan se asiakaskeskeistä kun saamme täältä saman tiedon tai kirjan kuin Pariisissa eikä meidän tarvitse lähteä Pariisiin turhan takia sitä tietoa hakemaan.

Sosiaalisesti verkottuminen on sekä mahdollisuus että uhka seudun yhteisöllisyydelle. Miten käy paikallisyhteisön jos ja kun ”maailmankylä” on kiinnostavampi? Vai haastaako se etsimään seudun omia vahvuuksia ja sisältöä seudun identiteettiä vahvistavalla tavalla? Haasteet vahvistavat sitä omaa, jos sitä on.
Yhteisöllisyys on lähellä kansalaisyhteiskunnan ideaa, jonka halutaan uskoa vahvistuvan kansallisvaltiota heikentävän globaalin vastapainona. Voiko epämääräinen verkottunut yhteisöllisyys toimia täysin vapaasti vai onko jonkin asteinen kontrolli välttämätön? Esimerkkinä verkottunut kirjasto lisää valinnanmahdollisuuksia, palveluja, erilaisuuden kohtaamista.. Kirjastoverkko kytkee seudun maailmankylän kirjastoverkkoon. Voidaan kansalaistaso vertailla tämän seudun ja muiden regioonien olosuhteita.

Teknologia. E-palvelut verkossa ei välttämättä lisää kaikkien mahdollisuutta osallistua tai hankkia tietoa. Teknologiaa tulee käyttää tiedon tarjonnan ja vuorovaikutteisuuden lisäämiseen niin, että se on kaikkien ulottuvissa sosioekonomiseen asemaan tai kansallisuuteen katsomatta. Verkottuminen = laajakaista.

Verkottunut yhteiskunta on ekologinen minimoidessaan energiaa vaativaa tiedonsiirtoa. Fyysisellä verkostotasolla tunnelit Suomesta länteen ja etelään syrjäyttää mm. aika- ja energiasyöppöjä liikenneyhteyksiä.