Tutuhesa: METROPOLIAJATTELU

Kuva Marja-Liisa Viherä

Taustaa

Greater Helsinki Vision 2050- kansainvälisen ideakilpailu päättyy ja palkinnot jaetaan tämän vuoden lopussa. Kilpailun tuloksia hyödyntäen laaditaan Helsingin seudun yhteinen, vuoteen 2050 tähtäävä visio seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä (MAL 2050).

Pääkaupunkiseudun kaupungit laativat myös Pääkaupunkiseudun maankäytön ja asumisen toteutusohjelman MA 2017, joka määrittelee mm. asuntotuotantotavoitteet vuoteen 2017 saakka.

Tulevaisuuden tutkimusseuran tilaisuudessa tammikuun lopussa tuotettiin kolme näkökulmaa seudun visioon Helsingin seutu on logistinen metropoli / verkottuva metropoli / yhteisöllinen metropoli.

Aiheesta alustivat Olli-Pekka Hatanpää ja Arto Salmela seuran tilaisuudessa 9.11.2007.

Minkälainen metropoli

Metropolin kokoa tärkeämpi on sen kansainvälinen asema, jota kautta Helsingin asema määrittyy. Yhteisöllinen ja logistinen visio tukevat toisiaan. Vahva sosiaalinen ja tiedollinen pääomaa (erityisesti yliopistot, tutkimuslaitokset, ICT klusteri) ja alueen toimintakyky luovat myös kilpailukykyä. Sisäiseltä rakenteeltaan seutu on nyt varsin Helsinki-keskeinen niin rakenteellisesti kuin ehkä asenteellisestikin (”miksi Helsinki haluaa että kaikki muuttavat Helsinkiin”).

Haasteena on siirtyminen yhdestä moneen: Helsinki-keskeisyydestä logistisesti tehokkaaseen monikeskuksiseen metropoliin, homogeenisesta monikulttuuriseen ja toiseutta sietävään kaupunkikulttuuriin sekä Helsingin seudun näkeminen yhtenä eurooppalaisten metropolien joukossa, osana verkostoa. Suomea ajatellen Helsingin seutu on yksi ja ainoa mitat täyttävä keskittymä, ”veturi” muun maan kehitykselle. Poliittisesti on kysymys oppimisprosessista, jossa metropolipolitiikka on aluepolitiikan vaihtoehto.

Metropolin rajat ja kysymys kuinka iso sen olla pitää, ei ole kovin tärkeä. Verkostoituminen on vähentänyt paikan ja etäisyyden merkitystä. Toisaalta päätöksenteko ja ennen kaikkea innovaatiot ja niiden soveltaminen tapahtuvat kuitenkin jossakin fyysisessä ytimessä ja usein face-to-face tilassa. Ajatushautomot sekä poliittiset ja taloudelliset lehmänkaupat toimivat parhaiten fyysisessä vuorovaikutuksessa. Metropoli on myös mielikuva, aristotelinen ’hyvä paikka elää’.

Kuinka paljon ja mihin rakennetaan

Seudun asuinrakennuskerrosala on nyt suuruusluokkaa 50 milj. kem. Greater Helsinki Visio mainitsee lisätarpeeksi 70 milj. kem, jolloin seudun asukasmäärä olisi noin 2 miljoonaa asukasta vuonna 2050. Luku vaikuttaa suureelliselta ottaen huomioon mm. sen vaatiman lisäenergiatarpeen. On myös esitetty pienempiä kerrosala-arvioita, 33 milj. kem ja 1,7 miljoona asukasta, jolloin väljyys nousisi vastaamaan länsinaapureiden asumisväljyyttä, n. 44 kem/as.

Uusi kerrosala, myös pientalorakentaminen, tulee sijoittaa yksiselitteisesti olemassa olevan infran ja erityisesti raideliikenteen yhteyteen. Joukkoliikenteen kannattavuus ja vuorotiheys kasvaa kun maankäyttö tiivistyy sen yhteyteen. Tiivistä kaupunkirakennetta puoltavat ympäristötekijät, luonnollisesti.
Helsinki-Tampere-Turku muodostaa kolmion, jonka sivuille voidaan ajatella kokonaan uuden kaupungin rakentaminen. Näin nykyinen aluerakenteen hajauttaminen estyisi. Olemassa oleva infra puoltaa kaupungin rakentamista kaupungin sisään. Seudun ulompi kehä voi ulottua aina Hämeenlinnaan ja Lahteen asti.

Rakennettu alue on kasvanut Euroopassa 20% kun asukasmäärä on kasvanut 6 %. Työpaikat seuraavat asumisen ja työvoiman laadun perässä aiempaa enemmän. Euroopassa aluerakenteen hajaantuminen on pääsääntö. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kaksinkertaistuminen 1950 -luvun jälkeen on vaatinut 10 kertaisen määrän maata asutusta varten.

Muuttoliikkeessä on nähtävissä muualta maasta seudulle tapahtuvan maassamuuton ehtyminen. Kasvu riippuu jatkossa ulkomailta tulevasta työperäisestä maahanmuutosta. Maahanmuutto ei ehkä keskity Helsingin seudulle vaan hajautuu tasaisemmin muualle maahan.

Helsingin seudun kasvu riippuu myös muiden Itämeren piirin kasvukeskusten, erityisesti Pietarin kehityksestä. Onko kysymys kilpailusta vai win-win tilanteesta?

Mitä strategisia hankkeita pitäisi pistää liikkeelle vision saavuttamiseksi

Helsingin seudun kunnat ovat hyväksyneet 13 investointeja ja kehittämisvyöhykkeitä koskeva kärkihankkeen listan, joka pohjalta esitetään tarkistettavaksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvosto käsittelee asian keväällä 2008. Myös valtiolla on metropoliohjelma, jossa on kolme päälinjaa, kuten innovaatiopuitteiden luominen ja sitä koskevat ohjelmat.

Tärkeä kysymys on se kuinka nämä ja muut hankkeet vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, miten usein hyvinkin teknisluontoiset hankkeet taipuvat ihmisten mittakaavaan. Tällöin korostuvat hyvän arkielämän toteuttamismahdollisuudet, mikä tarkoittaa mm. hyviä asumisoloja ja palvelujen saavutettavuutta sekä toimivaa yhdyskuntarakennetta ja siinä ilmastomuutoksen huomioon ottamista sekä edellytyksiä monikulttuurisuudelle ja erilaisuuden kohtaamiselle.

Voiko kehitystä ohjata

”Verkostoitumisen leviäminen ja hajautuminen muuttaa loogisesti ja olennaisesti tuotannon, kokemuksen, vallan ja kulttuurin prosessien toimintaa ja tuloksia. Läsnäolo tai poissaolo verkostoista ja kunkin verkoston dynamiikasta ovat kriittisiä. Verkostot muodostavat yhteiskuntien uuden yhteiskunnallisen muoto-opin” ( Castells, Manuel (2002). The Rise of the Network Society).
Uudessa maailmataloudessa mitään ei voi kontrolloida, on vain reagoitava ja sopeuduttava. Sen vuoksi ennakointi ja joustavuus ovat tärkeitä metropolin elinvoiman välineitä ja sen muotona on verkottuminen.

Kaikissa Euroopan metropoleissa toiminnallinen alue laajenee vauhdilla ja hallinto ja kehityksen hallinta lahaa perässä. Jos metropolit ovat silmukoita globaaleissa tietovirroissa miten tietyn kaupunkialueen hallinto voidaan järjestää !

Yhtä mieltä ollaan siitä, että Helsingin seutu eräänä Euroopan nopeimmin kasvavista alueista tarvitsee sitoutumista toimivaan ja tulokselliseen yhteistyöhön, jossa myös valtiovalta on rahallisesti eikä vain hallitusohjelmallaan mukana.

Kehityksen ohjaaminen on vaikeata. Tärkeitä kysymyksiä on mm. mikä valta developpareille, esim. kehitysyhtiöille annetaan ja mikä viranomaisille ohjata kehitystä. Kenelle kuuluu valta määritellä ja ohjata metropolikehityksessä kun monet kehitysprojektit siirtyvät poliittisen kontrollin ulottumattomiin.

Lopuksi – Metropoli on mielikuva

Visio Helsingin metropolista on kuin sirkusteltta: Sen sisällä on jatkuva hulabaloo ja eläimellinen meno, sen reunat liehuvat kuin tuulessa, mutta teltan keskellä on sitä pystyssä pitävä masto - kova ydin - joka koostuu osaamisesta, innovaatiokyvystä, hyvästä hallinnosta …ja maston päässä on lippu, joka kertoo koko maailmalle mitä haluamme olla.