maanantaina, elokuuta 16, 2010

Mielipiteitä rakennemalleista





Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit ovat lausuntokierroksella 31.8.2010 asti.

Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin lausuntopyynnön saaneet. Myös yksityishenkilöt voivat antaa palautetta malleista.
Rakennemalleilla on tutkittu toisistaan eroavien maankäyttö- ja raideliikenneratkaisujen vaikutuksia metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen, liikenneverkkoon ja kulkumuotoihin, ilmastoon, talouteen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Mallien avulla etsitään toimiva ja ekotehokas yhdyskuntarakenteen ratkaisu maakuntakaavan pohjaksi.

Lisätietoja

Tutuhesan mielipiteitä:

Tärkeintä olisi vähentää nk työmatkailua joka vaatii paljon tietilaa. Se kun on pois luonnolta.

Yhdyskuntarakenteessa saisi korostua työpaikkojen ja asuntojen nykyistä runsaampi lomittuminen.
T TimoL.
--------------

Yksi hyvä keino on etätyö, jota Suomessa esiintyy turhan vähän vaikkakin moniin muihin EU-maihinkin verrattuna paljon. Etätyön mahdollisuuksia tulisi tutkia myös ekologiselta kannalta, pääosin sitä on selvitelty työn ja perheen/arjen käytäntöjen yhteensovittamisen kannalta. Sirkka Heinonen on tähän perehtynyt erityisesti tulevaisuuden työmuotojen kannalta ja tulevaisuushan alkaa jo nyt. Terveisin Kaisa Kauppinen, Työterveyslaitos


................

Miten ihmisen tunne sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta tulee
hoitaa jos pelkkä virtuaalisuus on käsillä (ja jos voimme
ajatella,
että on jatkuvasti poliittisia lobbareita nimenomaan niissä
prosesseissa, joiden kokonaista kuvaa voidaan
ymmärtää eli nimenomaan
verkossa?): voithan vaikuttaa niihin aikeisiin, joista vasta
kirjoitellaan - ei niihin, joista ei
mitään tiedä. Ja jos tämä pidetään
ok:na minä sanoisin, että mennään helpompaan eli helppoheikkiyteen yhä
enemmän
ja siinä taas ihmiskauppa on helpompaa kuin teollisuuskauppa
koska ihmiset kuvittelevat olevansa jotain mitä tuote ei
kuvittele
(=uskotaan satuihin, jotain rupeaa kuulostamaan paremmalta kuin voisi
ikinä ajatella ja yleensä sellaiset
asiat ovatkin falskeja eli lasku
tulee sitten jonnekin muualle tai omalle kontolle myöhemmin). Liian
hyvää ei ole. Hyvä
tulee oikeasta työstä eli Kcal verrattuna mitä syö
ja mitä muut syövät sillä alueella suhteessa mitä käyttävät. Jos Babel

rakentuu puhekuplista työ tulee halvemmista maista eli lapsityövoima,
orjat ja ihmiskauppa (ja huumeet).
Työn osuus on koko ajan vakio ellei
satu olemaan nopeampi, omistamaan maaperää ja vettä enemmän kuin muut
tai
olemaan suhteellisesti varakkaampi kuin se Kcal-määrä jota
liutetaan muille). Matematiikka on äärimmäisen yksinkertaista
jos
haluaa olla täysin rehellinen mikä on hyvin vaikeaa eikä ehkä
suotavaakaan.

Chris Kylander
pohdintaan lisää polttopuita...

..............

Rakennemallit

Jaettu aineisto käsittää kolme rakennemallia sekä joukon konsulteilta hankittuja arviointeja. Kuten aikaisemmissakin yhteyksissä on koettu, on kaikkia mainintoja hallinnon kehitystarpeista vältelty. Niinpä esimerkiksi kuntarakenteen oletettaneen pysyvän nykyisellään (?). Metropolin nimeä käytetään tarkoittamaan koko maakuntaliiton aluetta. Toisaalta tämä suhtautuminen helpottaa rakennemallien viemistä vapaasti yli kuntarajojen – mikäli näin on todella haluttu ajatella.

Kolme esiteltyä mallia – runsaalla tilastomateriaalilla tuettuine tulevaisuusennusteineen – ovat nimeltään ”sormimalli”, ”silmukkamalli” ja ”monikeskusmalli”. Ne ovat nimensä mukaisia, oikeaoppisesti raideliikenteeseen nojaavia, ilman oletuksia tai kuvitelmia lähivuosien kehityskuluista liikennevälineiden tai liikkumisen tarpeiden kehityskuluista lähivuosikymmeninä, tietotekniikan näkymistä puhumattakaan.

Joitakin ajatuksia:

- tulevaisuus ei näissä malleissa monelta osin lainkaan tule

- oletetaan ihmisten ja yhteisöjen toimivan nykyiseen tapaan, tehden tilastoihin oletettua eri ilmiöiden kasvua vastaavat tarkennukset (= lisäykset, kasvua ei ainoastaan odoteta vaan toivotaan)

- nykyisen tyyppisiksi oletetaan ihmisten liikkumisen ja tavaran kuljetuksen osalta entiset liikkumisen ja kuljetusten syyt, käytettävät välineet ja liikkumisen suunnat eri vuoden- ja vuorokauden aikoina.

- työn ja vapaa-ajan tuottama liikennetarve suuntautuisi siis entisiin suuntiin, lasten kuljetukset eri tasoisiin oppilaitoksiin ja liikkuma-/ huvipaikkoihin oletetaan jatkuviksi,

- etätyön vaikutus on yleensä (tietoisesti) tulkittu kotona tehtäväksi työksi, esim. suurten organisaatioiden jäsentyminen lähempänä asuinalueita (ja myös lentokenttää) toimiviin pienempiin yksiköihin ei ole ollut haluttu keskustelunaihe

- samoin päivittäistavaran jakelujärjestelmät vastaisivat nykyisiä. Tuntuneeko tässä maakuntaliiton johtoportaiden ohjaava käsi, ottaen huomioon kaupan edustajien vahvan aseman kuntien/maakuntaliiton johtoelimissä. Jo pitkään ovat tulevaisuuden mallit – etenevän tietokoneistuksen aikanaan synnyttäminä – olleet tunnetut ja visusti keskusteluista poissa pidetyt.

Kaiken kaikkiaan, IT-teknologian nopeaa ja läpisuodattuvaa vaikutusta asumisen ja liikenteen rakenteissa ei ole syystä tai toisesta haluttu nähdä. Myös suhtautuminen yhtenäisten luontoalueiden hallittuun suunnitteluun ja hoitoon jää laimealle huomiolle, samoin loma-asuntojen ja ”varsinaisten” yleistyminen rinnakkaisina kaksoiskoteina, sen aiheuttama liikenne ja energiankulutus on ilmiö, jonka hyödyt ja haitat olisi avoimin silmin analysoitava.

Haja-asutus halutaan edelleen sallia.Uudenmaan alueella. Kertooko tämä poliittisen rohkeuden puutteesta.

Eli kommentoitavaa olisi laidasta laitaan.

MattiKoo

.............