tiistaina, syyskuuta 27, 2016

Lounaskirjaus 20160927

Lounas 
Kiila 27.9.2016 klo 13.30
Läsnä  
Pia Adibe, Tarja Ketola, Tapani Launis, Reijo Korhonen, Pentti Räsänen. Arto Salmela, Matti Leskinen

Syksy 2016

  Tiistaina 27.9.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505
Alustatalouden merkitys tulevaisuudessa, alustaja TkT Juhani Strömberg, Aalto-yliopisto, kommentoija toimitusjohtaja Panu Kause Necorpoint Oy, juontaja Matti Leskinen. ETLAn määritelmä




Tiistaina 11.10. klo 17-20 Kontoret, Kampinkuja 2 http://www.kontoret.fi/

Tulevaisuusajattelun paikalliset verkostot ja toimijat
Minna Koskelo ja Pauli Komonen esittelevät  Futures Specialists-verkoston, Hazel Salminen Tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja Matti Leskinen Helsingin paikallistoimintaryhmän, juontajina Pia Adibe ja Minna Koskelo. Osallistujamäärä on rajoitettu. Ilmoittautuminen http://futureshelsinki.org/blog/2016/9/8/fsh-tutuhesa-tulevaisuusajattelun-paikalliset-verkostot


Tiistaina 25.10.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505

Helsingin seudun tulevaisuus yleiskaavojen jälkeen.
Alustajat professori Pentti Murole, DI Arto Salmela ja  VTM Pekka Myrskylä, kommentoija suunnittelupäällikkö Olli 
Hatanpää Uudenmaan liitosta, juontaja Reijo Korhonen


Keskiviikkona 9.11. klo 17-20 Tieteiden talo sali 505
Arktinen tulevaisuus, alustaja entinen pääministeri Paavo Lipponen, kommentoija tulevaisuuksien tutkija YTT Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy, juontaja Arto Salmela



Tiistaina 22.11. klo 17-20 Tieteiden talo sali 505
Tilaisuus on peruutettu, koska seuran syyskokous on 21.11

Alkukevät 2017 


   
 Tiistai 17.01.2017, klo 17 - 20 Sali: 505
 Aluekehitys ja tuleva aluepolitiikka, alustaja Anssi Paasivirta, kommentoija Tapani Launis
juontaja Arto Salmela, Arto valmistelee
 
  Tiistai 31.01.2017, klo 17 - 20 Sali: 505  Tulevaisuustyö  järjestössä, alustaja Tarja Ketola, kommentoija Anitta Pehkonen Opinkokeskus Sivis, juontaja Pia Adibe
Tarjan väitöskirja
 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156509/strategi.pdf?sequence=1

Tiistai 14.02.2017, klo 17 - 20 Sali: 505
Globalisaatio, tekninen kehitys ja tulonjako: demokratian ahdinko?, alustaja VTT Jukka Pekkarinen, kommentoija NN, juontaja XX

 
  
Loppukevät 2017
 
Tiistai 28.2.2017, klo 17 - 20   404
Tiistai 14.03.2017, klo 17 - 20 Sali: 404      
Tiistai 28.03.2017, klo 17 - 20 Sali: 505      
Tiistai 11.04.2017, klo 17 - 20 Sali: 505      

Aiheryhmiä



Tulevaisuuden maailmankuvat
Voi olla, että olen aivan hakoteillä, mutta tulevaisuutta voisi lähestyä myös erilaisten maailmankuvien kautta, joita voisivat edustaa esimerkiksi SCIFI-elokuvat, uskonnot ja filosofiat, kirjallisuus ja taide. Ehkä perustatte ohjelmanne varmemmalle pohjalle, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan eri alojen visionäärien näkemyksiä vaikkapa paneelikeskustelussa.
Ehdottelee
Marja Kauttu

Mahdollisia esiintyjiä:
Meeri Koutaniemi, Osmo Tammisalo, Teemu Arina, Heikki Loikkanen, Selma Vilhunen.


Kaupunkivoittajat
 Rainer Suvanto: Mielenkiintoista nyt Brexitin jälkeen on tarkastella mm sitä, mistä kaupungeista : Cph - Sto - Hel / Tall voisi tulla mm pääkonttoreiden paikkoja, finanssikeskuksiakin myöten,  ym ym, Matti pyytää lisätarkennusta

 


 Facebookin tulevaisuusryhmät
Juha Nurmela: Facebookissa on Tulevaisuuden etujärjestö, jota vetää Jesse Soininen. Olisiko Jesse mahdollinen esiintyjä? En tunne Jesseä, mutta seuraa ryhmää https://www.facebook.com/groups/tulevaisuudenetujarjesto/
Pia tiedustelee, voisiko esitellä laajemmin Facebookin tulevaisuutta käsitteleviä ryhmiä?
 

Suurvaltojen rooli globaalissa kokonaisuudessa, alustaja Heikki Patomäki, kommentoija NN, juontaja MM
Suomi-Venäjä suhteet, alustaja Suomi-Venäjä-seuran pj, Reijo valmistautuu pohtimaan
 
Ihmiskunnan tulevaisuus, alustajina kirjailija Osmo Tammisalo ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi, Arto kehittelee
 

Luonnonvarojen hyödyntämisen mallit, alustaja Sixten Korkman, kommentoija SS, juontaja JJ, Pentti ja Tapani luonnostelevat
  Suomi, Euroopan Kongo? Kaivostoiminnan tulevaisuudesta alustaa  konsernijohtaja Timo Lindborg, Sotkamo Silver AB, kommentoija KK, juontaja NN, Matti kehittelee
Suomen teollisuus, toimitilat, materiaalitalous, perustutkimus, elämysteollisuus, Tapani ja Reijo tarkentavat
 
Kotouttamisen ja kotoutumisen tulevaisuus, tutkittua tietoa ja  keskustelua, Arto pohtii
Suomalaisuus huomenna
Mitä se nykymaailmassa – ja tulevaisuusnäkymissä tarkoittaa? Historian tausta- nykyhetken nopeat muutokset – tulevaisuusnäkymät?, Reijo pohdiskelee
Luokkajako tulevaisuudessa, alustaja luokkajaon tutkija, kommentoija NN, kuka kehittelisi?


Yhteistilaisuus Ympäristöjohtamisen yhdistyksen kanssa,  
  Hazel kehittelee yhteistyössä YJY:n kanssa


Seuraava lounas
Tiistaina
1.11.klo 13.30 ravintola Kiila

sunnuntaina, syyskuuta 25, 2016

Lounasaineistoa a20160927

Lounas 
Kiila 27.9.2016 klo 13.30

Syksy 2016

  Tiistaina 27.9.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505
Alustatalouden merkitys tulevaisuudessa, alustaja TkT Juhani Strömberg, Aalto-yliopisto, kommentoija toimitusjohtaja Panu Kause Necorpoint Oy, juontaja Matti Leskinen. ETLAn määritelmä





Tiistaina 11.10. klo 17-20 Kontoret, Kampinkuja 2 http://www.kontoret.fi/

Tulevaisuusajattelun paikalliset verkostot ja toimijat
Minna Koskelo ja Pauli Komonen esittelevät  Futures Specialists-verkoston, Hazel Salminen Tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja Matti Leskinen Helsingin paikallistoimintaryhmän, juontajina Pia Adibe ja Minna Koskelo. Osallistujamäärä on rajoitettu. Ilmoittautuminen http://futureshelsinki.org/blog/2016/9/8/fsh-tutuhesa-tulevaisuusajattelun-paikalliset-verkostot


Tiistaina 25.10.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505

Helsingin seudun tulevaisuus yleiskaavojen jälkeen.
Alustajat professori Pentti Murole, DI Arto Salmela ja  VTM Pekka Myrskylä, kommentoija suunnittelupäällikkö Olli Hatanpää Uudenmaan liitosta, juontaja Reijo Korhonen


Keskiviikkona 9.11. klo 17-20 Tieteiden talo sali 505
Arktinen tulevaisuus, alustaja entinen pääministeri Paavo Lipponen, kommentoija tulevaisuuksien tutkija YTT Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy, juontaja Arto Salmela



Tiistaina 22.11. klo 17-20 Tieteiden talo sali 505

Tilaisuus on peruutettu, koska seuran syyskokous on 21.11

Kevät 2017 

Tiistai 17.01.2017, klo 17 - 20 Sali: 505     
Tiistai 31.01.2017, klo 17 - 20 Sali: 505     
Tiistai 14.02.2017, klo 17 - 20 Sali: 505    
tiistai 28.2.2017, klo 17 - 20   
Tiistai 14.03.2017, klo 17 - 20 Sali: 404      
Tiistai 28.03.2017, klo 17 - 20 Sali: 505      
Tiistai 11.04.2017, klo 17 - 20 Sali: 505      

Aiheita

Voi olla, että olen aivan hakoteillä, mutta tulevaisuutta voisi lähestyä myös erilaisten maailmankuvien kautta, joita voisivat edustaa esimerkiksi SCIFI-elokuvat, uskonnot ja filosofiat, kirjallisuus ja taide. Ehkä perustatte ohjelmanne varmemmalle pohjalle, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan eri alojen visionäärien näkemyksiä vaikkapa paneelikeskustelussa.
Ehdottelee
Marja Kauttu
 Rainer Suvanto: Mielenkiintoista nyt Brexitin jälkeen on tarkastella mm sitä, mistä kaupungeista : Cph - Sto - Hel / Tall voisi tulla mm pääkonttoreiden paikkoja, finanssikeskuksiakin myöten,  ym ym, Matti pyytää lisätarkennusta

 

Juha Nurmela: Facebookissa on Tulevaisuuden etujärjestö, jota vetää Jesse Soininen. Olisiko Jesse mahdollinen esiintyjä? En tunne Jesseä, mutta seuraa ryhmää https://www.facebook.com/groups/tulevaisuudenetujarjesto/
Matti: Voisiko esitellä laajemmin Facebookin tulevaisuutta käsitteleviä ryhmiä?
 
Tarja Ketolan väitöskirja (2015): STRATEGIATYÖSTÄ TULEVAISUUSTYÖHÖN –
Toiminnallinen tapaustutkimus Suomen luonnonsuojeluliitossa
 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156509/strategi.pdf?sequence=1
Yhteistilaisuus Ympäristöjohtamisen yhdistyksen kanssa,  
  Hazel kehittelee yhteistyössä YJY:n kanssa
 Aluekehitys ja tuleva aluepolitiikka, alustaja PP, kommentoija Tapani Launis, juontaja Arto Salmela, Arto valmistelee
 Globalisaatio, tekninen kehitys ja tulonjako: demokratian ahdinko?, alustaja VTT Jukka Pekkarinen, kommentoija NN, juontaja XX

 
Kansallisvaltioiden rooli globaalissa taloudessa, alustaja Heikki Patomäki, kommentoija NN, juontaja MM


Luonnonvarojen hyödyntämisen mallit, alustaja Sixten Korkman, kommentoija SS, juontaja JJ, Pentti ja Tapani luonnostelevat
Kotouttamisen ja kotoutumisen tulevaisuus, tutkittua tietoa ja  keskustelua, Arto pohtii
Suomalaisuus huomenna
Mitä se nykymaailmassa – ja tulevaisuusnäkymissä tarkoittaa? Historian tausta- nykyhetken nopeat muutokset – tulevaisuusnäkymät?, Reijo pohdiskelee
Suomi, Euroopan Kongo? Kaivostoiminnan tulevaisuudesta alustaa  konsernijohtaja Timo Lindborg, Sotkamo Silver AB, kommentoija KK, juontaja NN, Matti kehittelee

 Ihmiskunnan tulevaisuus, alustajina kirjailija Osmo Tammisalo ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi, Arto kehittelee?   
Suomi-Venäjä suhteet, alustaja Suomi-Venäjä-seuran pj, Reijo valmistautuu pohtimaan

Luokkajako tulevaisuudessa, alustaja luokkajaon tutkija, kommentoija NN, kuka kehittelisi?
Suomen teollisuus, toimitilat, materiaalitalous, perustutkimus, elämysteollisuus, Tapani ja Reijo tarkentavat





tiistaina, syyskuuta 13, 2016

Alue- ja asiajakoa soten pohjaksi

Lauri Tarasti kertoi selvityksestään, jossa esitettiin työnjakoa valtion, maakuntien ja kuntien kesken muissa kuin sosiaali- ja terveysasioissa. Myöskään liikenneasiat eivät kuuluneet selvitykseen, koska niitä koskevaa lainsäädäntöä, liikennekaarta, valmistellaan parhaillaan.

Selvityksessä ratkaistiin kuihtuvien kuntien ongelma: mikäli kunta ei pysty hoitamaan jotakin asiaa, se voidaan siirtää maakunnalle ja kunta voi hiipua rauhassa.

Tarasti korosti, ettei hän ole enää mukana asian valmistelussa.

Ohessa Tarastin esitys ja tiivistelmä maakuntalain ajatellusta sisällöstä.


 
Minna  karhunen kiinnitti kommentoinnissaan huomiota maakuntien erilaiseen kokoon. Siksi Aluehallintovirasto on valatakunnallinen virasto, jolla on toimipisteitä tarpeen mukaan. Samoin ELY:t mitoitetaan ja tehtävät jaetaan tarpeen mukaan.

Keskustelussa puhuttiin mm. paikallisidentiteetistä ja sen pohjasta muuttuvassa aluejaossa.  Juontaja Arto Salmela toi esille maakuntalehtien merkityksen. 

 Lauri Tarastin ehdotus kokonaisuudessaan

Tiaisuuden äänite

sunnuntaina, syyskuuta 11, 2016

Tutuhesa syksy 2016

Tilaisuudet ovat avoimia sekä maksuttomia ja jos ei muuta mai­nita, niin ne pidetään Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, Helsinki


Tiistaina 13.9.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505

Aluejako tulevaisuuden lähtökohtana, alustaja ministeri Lauri Tarasti, kommentoija ylijohtaja Minna Karhunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, juontaja Arto Salmela
Tarastin selvitys aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta


Tiistaina 27.9.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505
Alustatalouden merkitys tulevaisuudessa, alustaja TkT Juhani Strömberg, Aalto-yliopisto, kommentoija toimitusjohtaja Panu Kause Necorpoint Oy, juontaja Matti Leskinen. ETLAn määritelmä




Tiistaina 11.10. klo 17-20 Kontoret, Kampinkuja 2 http://www.kontoret.fi/

Tulevaisuusajattelun paikalliset verkostot ja toimijat
Minna Koskelo ja Pauli Komonen esittelevät  Futures Specialists-verkoston, Hazel Salminen Tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja Matti Leskinen Helsingin paikallistoimintaryhmän, juontajina Pia Adibe ja Minna Koskelo. Osallistujamäärä on rajoitettu. Ilmoittautuminen http://futureshelsinki.org/blog/2016/9/8/fsh-tutuhesa-tulevaisuusajattelun-paikalliset-verkostot





Tiistaina 25.10.2016 klo 17-20 Tieteiden talo sali 505

Helsingin seudun tulevaisuus yleiskaavojen jälkeen.
Alustajat professori Pentti Murole, DI Arto Salmela ja  VTM Pekka Myrskylä, kommentoija suunnittelupäällikkö Olli Hatanpää Uudenmaan liitosta, juontaja Reijo Korhonen


Keskiviikkona 9.11. klo 17-20 Tieteiden talo sali 505
Arktinen tulevaisuus, alustaja entinen pääministeri Paavo Lipponen, kommentoija tulevaisuuksien tutkija YTT Yrjö Myllylä RD Aluekehitys Oy, juontaja Arto Salmela



Tiistaina 22.11. klo 17-20 Tieteiden talo sali 505

Tilaisuus on peruutettu, koska seuran syyskokous on 21.11.

Lisätietoa: matti.leskinen@iki.fi
Sähköpostilista http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Blogi http://tutuhesa.blogspot.com/

torstaina, syyskuuta 01, 2016

Helsingin ruuhkarakentaminen, viherverkostot viherrihmastoiksi

Helsingin ruuhkarakentaminen, viherverkostot viherrihmastoiksi
1.9.2016
Tapani Launis

Äskettäin vanhalla linja-autoasemalla esiteltiin Helsingin kaupungin Ympäristötoimiston
suunnitelma Vistra II . Esittelijät kertoivat että kyseessä on itsenäinen ja erillinen
virkistysaluesuunnitelma ja nykyisen verkoston kehittämistyö. Ilmeni kuitenkin että työssä
oli yleiskaavaehdotuksen aluevaraukset ja kehittämistavoitteet otettu sellaisenaan
huomioon ja suunnittelun pohjaksi. Olisi toivonut Ympäristötoimistolta itsenäistä
kannanottoa ja vaihtoehtoja virkistysalueiden kehittämisessä ja vielä vapaina olevien
alueiden suunnittelussa. Sensijaan myötäillään kaupunkisuunnittelijoiden nykynäkemystä,
jonka mukaisesti kaikki vielä vapaana olevat ”tyhjät” ja avoimet alueet halutaan hyödyntää
rakentamiseen. Myös perinteisiä virkistysalueita ja reittejä kavennetaan. Virkistys ja
viheraluesuunnittelu on ”viherrihmaston” haeskelua betoniviidakon keskelle.
Esimerkkinä voisi ottaa keskuspuiston kavennukset ja rajaukset, jotka on merkitty
epämääräisellä ja tulkinnavaraisella pikselimerkinnällä. Keskuspuiston reunoille
rakennetaan useiden tuhansien asukkaiden. kerrostaloalueita ja ehdotetut
kaupunkibulevardit kaventavat puistoa osaltaan. Taannoisessa esittelyssä löysi kaupungin
maisemasuunnittelija Keskuspuiston alkupään Eläintarhan alueesta, 1850- luvulla
rakennentusta puistosta ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan
ympäristön. Seuranneessa kapungin kaavoittajan katsauksessa kaikkien läsnäolijoiden
yllätykseksi oli jokainen mahdollinen alueen kohta tutkittu ”kehittämistä” ja rakentamista
varten.

Pikselimerkintä takaa myös nyt kyseenalaistetun HIFK:n hallihankkeen aluevarauksen
jatkossakin. Yleiskaavapäällikkö sanoi taannoisessa Töölöläisten informaatiotilaisuudessa
Kisahallissa, että Mäntymäen aluevarausta ei voi poistaa koska alue on niin arvokas
tulevaa ”kehittämistä” varten ja Mäntymäen pikselivarausta mahdollista rakentamista
varten ei poisteta. Mainostoimisto suunnittelee myös Töölönlahden lintukaislikkojen
aktoivomista rakentamiselle. Tuttu kuvio, hankkeiden käynnistäjät eivät myöskään itse
sijoita hankkeisiin vaan ne rahoitetaan oheisrakentamisella (eliittiasuntoja, hotelleja,
ostoskekuksia ja maksullisia liikuntapalveluja) . Tämänlainen rakennusrypäs Oopperataloa
vastapäätä olisi kohonnut 50 metriä korkealle. Kaupunkilaisten yhteisesti käyttämät vapaat
alueet sekä virkistys- ja viheralueet ovat muuttumassa näin rahastuksen kohteeksi
Helsingin omaleimaista sormimaista kaupunkirakennetta ja rantoja lisärakennetaan
kiivaalla tahdilla.. ”Sormia” jatketaan matalilla ranta-alueilla, joita tulevat koettelemaan
tulevaisuuden myrskyt ja ilmastoilmiöt. Vielä vapaina olevia saariakaan ei jätetä rauhaan.
Saariston rakentamista tutkitaan tiivistä rakentamista varten. Yleiskaavasuunnitelmien
mukaan Vartiosaareen rakennetaan kerrostaloalue 5000-7000 asukkaalle. Näin
syntyneestä Laajasalo-Vartiosaari- Vuosaari akselista tulisi 50 000 asukkaan
nauhakaupunki ja Vartiosaaresta ei jäisi vapaaksi virkistyskäyttöön kuin ahtaat rannat.
Tämä nauhakaupunki yhdistettäisi kantakaupunkiin huippukalliilla Kruunuvuorenselän
sillalla. Aikoinaan 1970- luvun alun yleiskaavatyössä, johon tämän kirjoittajakin osallistui,
tutkittiin Itä-Helsingin silloin vielä vapaana olevat alueet. Todettiin, että alueella oli
merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia ja rakennuksia sekä
virkistyskäyttöön sopivia aluekokonaisuukisia.. Mm Vartiosaari jätettiin silloin rauhaan. Nyt
ovat edelläkuvatut arvokkaat omaleimaiset kohteet joutumassa standardirakentamisen
piiriin. Arvokkaat pitsihuvilat ja ympäristöt päästettiin rappioitumaan, ja muutoksia
perustellaan myös maisemanhoidollisin syin.

Uhka kaupunkilaisten ulkoilualuetarjonnalle on myös kaupupunginhallituksen ohjeistus
kaupungin kiinteistöjen mymisestä 100 miljoonen euron vuosivauhtia. Uhanalaisena ovat
kaupungin omistamat muiden kuntien alueella sijaitsevat maat, mm Luukin ja Salmen
ulkoilualueet sekä Lähteelä, Elisaari ja Kaunissaari. Nämä tulevat seuraavaksi myntiin
koska Kalasataman, Keski-Pasilan jat Jätkäsaaren ”helpot” tonttikaupat on jo tehty.
Historialliselle ja kansainvälisesti arvostetulle Malmin lentokentän alueelle rakennetaan
tiivis 25 000 asukkaan kerrostaloalue. Kansainvälisesti arvioiden vastaavia kohteita ei ole
monta jäljellä. Helsinki voisi perustaa Malmin lentokentän alueelle ilmailuhistoriallisen
keskuksen jolla oli myös kansainvälistä käyttäjäkuntaa ja matkailua kiinnostavaa
toimintaa. Myös aktiivinen harrastusilmailukäyttö mahdollistettaisiin samalla. Esimerkiksi
riittää sovellettaviksi, Tukholman Bromma ja Los Angelesissa Santa monican Douglas
lentokonetehtaan vanha kenttä. ja joitakin muitakin vataavia kehittämismalleiksi
soveltuvia esimerkkejä löytyy.

Siis Jokainen Helsingin vielä vapaana oleva maatilkku ja puskantaus tutkitaan nyt
rakentamista varten. Ympäristösuunnittelijat ovat alistuneet yleiskaavan jo ennen
parlamentaarista valtuuston hyväksymistä laadittuihin suunnitelmiin ja tavoitteisiin
.Kaavoituksen takaamaa rakennusmaata oli v 2015 jo 6000 asunnolle ja aikatauluja
nopeutetaan . Tavoitteena olevaa 5500 asunnon vuosittainen asuntotuotanto on nostettu
nyt 7000 asuntoon. Rakennussektorilla tilanne on ylikuumentunut. Rakentaja eivät saa
enää edes ammattitaitoista työvoimaa eikä materiaaleja kuljetettua työmaille ja työmailla
puhutaan vieraita kieliä. Kiire on merkillinen.ja käsittämätön. Rakentamista perustellaan
asuntopulalla. Asuntopulaa tuskin lievennetään nyt Helsingissaä asuvien ihmisten
kohdalla, koska hintataso on noussut tavallisen asujan saavuttamattomiin . Vuokraasumista
tai tuettua asumistoimintaa ei ole kehitetty sosiaalisin perustein ja
omistusasumiseen perustuvat asuntomarkkinat ovat spekulatiivisen liiketoiminnan piirissä.
Tilanne ei helpotu kanta-asukkaiden saati sitten Helsinkiin muuttaneiden kohdalla.
Helsingin seudusta halutaan kasvattaa 2 miljoonan asukkaan ”metropolialuetta” ja
Helsinkiin tulisi asukkaita lisää neljännesmiljoona (kaupunkissuunnittelijoiden ilmoittama
265000 asukkaan lisäys vuoteen 2050). Tämä merkitsee muun Suomen tyhjentämistä.
Näiden asukaslukutavoitteiden pohjana ei ole auepoliittisia demokraattisia valtakunnallisia
parlamentaaarisia päätöksiä ja tavoitteenasetteluja. Lukujen pohjana on virkamiesten
liikennensuunnittelun pohjaksi asetetut maakunnalliset tavoitteet (MAL) jotka Helsingin
kaupunki ilomielin on hyväksynyt. Myöskin valmisteilla oleva Uudenmaan
kokonaisvaihekaava ja maakuntahallinnon uudistus tuskin muuttaa maankäytön
kokonaistavoitteita, Yleiskaava on siten tässä mielssä vain tilanteen toteava dokumentti ja
varmasti hyvin lobbattu poliittisen koneiston hyväksyttäväksi. Perinteinen rauhallinen
sormimainen Helsingin on muuttumassa peliluolien yksikätiseksi rahakoneeksi.

Kaupunkisyuunnittelua voisi kehittää myös nykyisten asukkaiden ehdoilla. Rajoja ei tarvitisi
pistää kiinni, mutta ensisijaisesti tulisi poistaa kanta-asukkailta asumisahtaus ja taata myös
sosiaalisen rakenteen tasapuolisuus.. Noin viidesosa helsinkiläisistä asuu ahtaasti
(vähemmän kuin yksi huone /henkilö) : Yksin asuvia on yli puolet, joillakin alueilla jopa 60-
80%. Nuorten (usein vanhempiensa luona asuvat) ja nuorten lapsiperheiden asema on
vaikea. Asunnottomia on tuhansia. Asuntojen hintataso on kohonnut pilviin.
Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole, ja sosiaalisen asuntotuotannon periaatteet on
romutettu. Perheen perustamiskynnys on korkea, Helsingin asumisen kannalta parhaat
alueet ovat nuorten perheiden saavuttamattomissa. Pitäisi siis ensin saattaa
asumisympäristö kuntoon kanta-asukkaillle ja sitten vasta miettiä muuttoliikkeen
mahdollistamista. Koska Helsingissä ei ole tuotantoon liittyvää ja hallinnollisiin sekä muihin
pääkaupunkitoimintoihin liittyvää lisärakentamistarvetta, sekä vastaavaa
työpaikkatarjontaa, tapahtuu työpaikkojen lisäys etupäässä palvelutoimintojen piirissä.
Työpaikat mitoittuvat aina asukasluvan kasvun mukaan. Ts kysymys on itseänsä
ruokkivasta mekanismista. Asukkaat luovat työtä, mutta ei päinvastoin niinkuin usein
perustellaan ihmisten muuttotarvetta.

Ruuhkautuminen ja työmatkaliikenteen ongelmat ovat suorassa korrelaatiossa
asukasluvun kasvun kanssa. Kaupunkibulevardit ovat olleet suunnittelijoille kuin
pelastusrengas,rakentamismaan huvetessa ja liikenneongelmien kärjistyessä. On suuri
kysymysmerkki kuka muuttaa vapaaehtoisest kansille moottoritien alkupäähän. Myöskin
liikenteen aiheuttamat ongelmat kansilla ovat ratkaisematta. Nyt jo voi tilannetta ennakoida
kun tarkastellaan Lahden tien alkupään tilannetta. Liikenteen melu- ja hiukkashaitat
leviävät Alppikylään meluvallienkin taakse. Mitä tapahtuisi sitten kansilla?

Usein kuullaan väite että kaikki haluavat Helsinkiin. Kuitenkin useimmat kansalaiset
haluavat perheineen pysyä kotiseuduillaan, mutta ovat pakotettuja muuttamaan työn
perässä. Suomen väljässä luontoympäristössä elämäänsa vuosisatoja järjestelleet
kansalaiset tuskin haluavat muuttaa kapunkibulevardin kansille. Siellä tuskin on kalastus-,
hirvenmetsästys-, sorsastus- ja marjanpoimintamahdollisuuksia. Suomeen sovellettuna
urbanismi on myös keinotekoista metropoliajattelua sekä mediamaailman syöttämää
”urbaania kansainvälisyyttä”. Kotikutoiset hipsterit ovat jo muuttaneet Kallioon ja heitä
varten tuskin tarvitaan lisää urbaania ”pöhinää”.

Suomalaisilla on vielä terve luontosuhde, mutta nykyisin harjoitettavan politiikan mukaiseti
ahdetaan 2 miljoonaa suomalaista ruuhkasuomeen keinotekoisen kaupungistumisideologian
avulla. Autioituvilta alueilta maamme luonnonvarat, metsät ja malmit, sekä
tuhannet järvet hyödynnetään ja myydään. Kaikkialla on hiljaista ja rauhallista Suomi on
muuttunut turvalliseksi varastoalueeksi. ja väestö sijoitetaan ruuhkautuneisiin
reservaatteihin.

Tapani Launis FRSA, Royal Society of Arts, tekniikan tohtori, arkkitehti
. .