Yhteenvedon laati Timo Lahtela
Kuun keskustelussa painopiste oli PM:n aloittamassa keskustelussa josta otteita ohessa.
Talousjärjestelmä
Taas on "faija" oikeassa mielestäni koska Kiinakaan ei tule mullistamaan elämää ns. kollaboraatiomielessä (paitsi ehkä
jonkun teknisen ratkaisun osalta joka on sama kuin turha mutta myyvä tai sitten ei) niin se tarkoittaa sitä, että yksilön oma kyky seistä identiteettinsä vieressä eli olla yhtä kuin se, jota vaatisi muiltakin: rehellinen , reilu ja oikeamielinen on se, missä on eniten puutteita. On liian tavallista, että julistetaan yhtä ja piut paut välitetään mitään miten asialle käy. Voitto on takuulla mies: minä testasin hänen pinnaansa korjaamalla hänen takkiaan joka lepsutti auki pakkasen ollessa miinus 15 mutta Voitto ei mitään huomauttanut tai näyttänyt ärsytystä. Uskoisin, että jos nainen (eikä edes oma) rupeaa tunkeutumaan ns. privaatille alueelle eli lähemmäs kuin se sivistynyt 60 cm, niin se ärsyttää. Jos mies haluaa pitää takin auki niin se on hänen oma asiansa. Nyt Voitto ei ilmeelläkään reagoinut mutta olen varma että ärsytti. Anteeksi faija, olet kasvattanut itsesi todella ja jos jätit asian sikseen etkä manannut minua jälkikäteen olet vieläkin suurempi. Naisen tulisi nimittäin erottaa onko mies lapsi vai onko mies mies (uros) silloin kun puhutaan maailmanpolitiikkaa, oikeista ihmisistä oikeisiin paikkoihin, oikeamielisyydestä ja oikeista käsityksistä mitkä asiat ovat oikein/väärin ja mitkä ovat moraalissa hyvä/huono. Menee liian usein yhteen ja näin moraalisetkin tulee kuin
pyöräiijä liikenteessä: välillä jalankäytävällä ja välillä pyörätiellä, sopivasti kuten passaa.
Se on vätysmäistä, ei miesten miehekkyyttä vaan jotain lieroa, kieroa ja pelin opettamaa ala-arvoista suhtautumista.
Naisetkin sen takia "tykkäävät" heti miehestä jos se näyttää komealta mutta se nyt ei todellakaan ole mikään miehuuden tae. Yhtä usein juuri sinnikkäät ja kovan koulun läpikäyneet "voittofaijat" ovat tuhat kertaa kovempia ja osaavampia kuin ne, joiden pisteet ovat kasvaneet sekä vauva-mielessä (naiset pukevat....) tai mies-mielessä (naiset ihailevat kuin Jumalaa). Kumpikin on naisten suhtautumisen kannalta väärät. Nainen siis pukekoot itsensä, antaa miesten kävellä takki auki. Omapa on vika jos kylmettyy.
Voiton ehdotus on siis tärkeämpi kuin politiikka koska jos Homo Sapiens pelaa paremmin kuin koskaan ennen mutta tyhmettää tai murentaa omaa identiteettiään peli hävitään sen takia että nappulat rikkoontuvat.
---------------
Talousjärjestelmästä: kuka omistaa mitä? Prof. arkkitehti Aulis Blomstedt kirjoittaa (1963), että "Jokainenhan tietää että maa omistaa ihmisen"
Ja sitten on vielä niitä, jotka kuvittelevat omistavansa maan. Että sellaisia vuorovaikutuksia. Joku omistaa metsää, joku puita.
Aikansa.
….................
Talousjärjestelmä - ja sen monet osa-alueet eri näkökulmista tarkasteltuna – on ollut kestoaiheena Tutuhesan mielipidekirjoittelussa jo vuosia ja keskustelu jatkuu edelleen vilkkaana.
Olen kiinnostuneena seurannut tätä, joskus rönsyilevääkin mutta usein hyvinkin syvällistä asiantuntemusta sisältävää keskustelua ja kokenut oppivani siitä paljon. Tästä kiitokseni erityisesti teille: Lauri Alimattila, Matti Hyryläinen, Matti Linnanvuori ja Kalle Mikkola.
Pentti Malaskan (PM) kirjoitus 25.2.2010 havahdutti minut huomaamaan, että talousjärjestelmä on osa ihmisen kehittämien yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ”luonnon järjestelmien” muodostamaa systeemistä kokonaisuutta, jonka osat ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja riippuvuussuhteessa toistensa kanssa.
Ote PM:n kirjoituksesta:
”Talousjärjestelmä on vain eräs yhteiskunnallisen organisoitumisen mekanismi muiden muassa, joita ovat poliittis-oikeudellinen järjestelmä ja kulttuuris-henkinen järjestelmä. Pitäydyn tähän ’talous-politiikka-kulttuuri’ kolmijakoon, vaikka todellisuus on tietysti äärettömän monijakoinen kaikkiaan, mutta ihmisen ajatus on niin karkea, että jo kolmijako tuottaa vaikeuksia. Mutta on sekin parempi kuin yksijako talouteen! Jos talousjärjestelmää – eettistä markkinataloutta – katsotaan osana tätä kolmijakoa, niin saadaan parempi kuva myös sen mahdollisista puutteista samalla kun sen syyksi ei lykätä sellaista jotka ovat kahdessa muussa tai näiden kaikkien keskinäisessä vuorovaikutuksessa.”
PM:n mukaan jo näihin yhteiskunnallisiin järjestelmiin (talous-politiikka-kulttuuri) liittyvä ”todellisuus on tietysti äärettömän monijakoinen kaikkiaan, mutta ihmisen ajatus on niin karkea, että jo kolmijako tuottaa vaikeuksia”
Kun edellä esitettyyn vielä lisätään luonnon järjestelmät, tulee kokonaisuuden hahmottaminen aina vaan vaikeammaksi. Luonnon järjestelmien ja talousjärjestelmän välinen vuorovaikutus- ja riippuvuussuhde on varsin vahva ja ihmisen vaikutusmahdollisuus luonnon järjestelmiin rajallinen. Luonnon järjestelmiä ovat mm. ekologinen järjestelmä, sekä luonnonvaroihin ja energiaan liittyvät järjestelmät.
Ihmisen tulisi sopeuttaa toimintansa ja kehittämänsä järjestelmät luonnon asettamiin reunaehtoihin.
Käsittääkseni Tutuhesan talousjärjestelmäkeskustelijoiden tavoitteena on vallitsevien järjestelmien vahvuuksien/heikkouksien tunnistaminen ja arvioiminen sekä ideoitten tuottaminen järjestelmien kehittämiseksi haluttuun suuntaan. Tämän tavoitteen saavuttamista edesauttaa talousjärjestelmän ja siihen riippuvuussuhteessa olevien järjestelmien sisällön ja järjestelmien vuorovaikutus-/riippuvuussuhteitten ymmärtäminen ainakin karkealla tasolla.
Oma kompetenssini ei riitä kuvailemaan ja määrittelemään talousjärjestelmän ja muitten yhteiskunnallisten järjestelmien tai luonnon järjestelmien keskeistä sisältöä (esim. mitä osajärjestelmiä. prosesseja ja toimintoja sisältyy ao. järjestelmiin), eikä myöskään niitten välisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita.
Niinpä haastankin talousjärjestelmästä aktiivisesti kirjoitelleet tutuhesalaiset ja erityisesti alan asiantuntijat esittämään omia mielipiteitään tästä aiheesta.
Lopuksi: Koska edellä kuvatut yhteiskunnalliset järjestelmät (ml. talousjärjestelmä) ovat ihmisen kehittämiä, ovat ne myös ihmisen omin toimenpitein edelleen kehitettävissä ja muutettavissa – kunhan vaan yhteistä tahtoa löytyy.
P.S.Talousjärjestelmään vuorovaikuttavien poliittisien ja/tai kulttuurisien järjestelmien eräitä keskeisiä osajärjestelmiä ovat mielestäni sosiaaliset järjestelmät (käsittäen mm. ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet, johtamisjärjestelmät, erikoistuminen, työnjako jne.), sekä arvostus- ja uskomusjärjestelmät (käsittäen mm. uskonnot, maailmankatsomukset, ideologiat, eettiset periaatteet/moraalikoodit, oikeudenmukaisuuskäsitykset jne.).
….......................
Kohtuus kiusaamisessa olisi myös kohtuus. Kuten tämän päivän HS:ssa filosofian tohtori ja lääketieteen lisensiaatti Janne Kurki pitää filosofiaa vaikeana eikä sen tarkoitus ole kertoa filosofiasta kuten ei lääkärinkään tarkoitus ole kertoa
suonien latinalaiset nimet kertoakseen miten osaava lääkäri onkaan - vaan filosofin tulee siirtää taju (jos sitä on) suoraan elävään elämään, oikeaan tilanteeseen ja oikeita asioita koskettaen. Tämä kuulostaa kuin olisi epähieno, moukka tai ei osaisi käyttäytyä koska totuutta ei kollektiivisesti kestetä (sanoo JK). Olen samaa mieltä ettei pääse ahneuden kuvasta pois koska opportunismi kaataa yrittäjät ja sen se tekee mollaamalla sitä, mikä oikeastaan on kulttuurin lähtökohta: kuten Zizek sen sanoo kiroilemisesta, vapaasta epäsivistyksestä ja yhdessäolon negaatioista.
Jotta siis sosiaalinen kitti olisi muutosvoiman tueksi auktoriteettien ei tulisi harjoittaa auktoriteettivammaa tai
auktoriteettitarvetta ylläpitää valtaansa sellaisissakin tilanteissa missä kohtuutta juuri haetaan kollektiivisesti.
Mutta kaiken takana on ihmisluonne joka ei päästä toisia onnistumaan ellei itsekään ole saanut. Ja sehän on kohtuuden paras avittaja - kateus juuri.
----------------
Ruoka ja kohtuus, rakkaat tutulaiset
Olin eilen (15.3.) illalla Kriittisen korkeakoulun yleisöluennolla Helsingin yliopiston Porthaniassa. Kyse on Kriittisen tämän kevään luentosarjasta: Kohtuus?
Kuulimme dosentti Maiju Lehmijoki-Gardnerin ajatuksia aiheesta Ruoka ja kohtuus: Uskontojen näkökulma?. Maiju on
kirkkohistorioitsija.
Kuulimme mielenkiintoisen esitelmän toisaalta kohtuuttomasta ja mässäilevästä ihmisestä ja toisaalta kohtuutta
tavoittelevasta ihmisestä. Kyse oli siis ihmiseläimen sivistyspyrkimyksestä kohti ihmisyyttä. Kuullusta olisi paljonkin
kommentoitavaa. Pyrin nyt kuitenkin olemaan lyhytsanainen ja esittelen vain erään näkökulman. Esitin siitä mielipiteeni myös em. tilaisuudessa.
Kun esitelmöitsijä - ihastuttava lady muuten - on kirkkohistorioitsija, lähdin puheenvuorossani liikkeelle kristillisen
uskontomme keskeisestä Isä meidän rukouksesta. Siinä on kohta: Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Rukouksen tarkoittamalla jokapäiväisen leivän virralla on todella keskeinen osa Maapallomme prosesseissa. Biologiasta tiedämme, että elolliset olennot tarvitsevat jatkuvasti - päivittäin - vapaata energiaa voidakseen jatkaa omaa elämäänsä ja myös jatkaa sukuaan. Tiedämme myös, että tarvitsemamme vapaan eksergisen energian virta tulee
aurinkomme fuusiomiilusta. Tämä energiavirta maapalloon osuvalta osaltaan kulkee pallon kautta pyörittäen sen erilaisia elollisia ja fysikaalisia prosesseja. Sitten se poistuu eksergiansa menettäneenä avaruuteen ja sen entropiaan.
Isä meidän rukouksesta nousee mieleen sen monikollinen muoto: ?? anna meille meidän?? Siinä tarkoitetaan koko maapallon elosysteemiä; ihmisiä ja muita elollisia yhdessä. Me olemme kaikki tuon systeemin osallisia. Kyse on
symbioottisesta suhteesta, jossa kaikki tarvitsevat toinen toisiaan. Kaikki ovat yhteisellä matkalla. Vain sellaiset osalliset ovat mukana, jotka ovat tulleet evoluutioprosessissa valituiksi ja hyväksytyiksi mukaan.
Olen monesti lainannut kosmologi Kari Enqvistin evoluution määritelmää: Evoluutiossa kehittyy koko ajan
monimutkaisempaa arkkitehtuuria minimienergiaperiaatteella. Auringosta saapuva energiavirta muuttuu
elollisen luonnon osalta ravintoketjuksi, jossa syödään ja tullaan syödyiksi. Energia kulkee elolliselta toiselle sulkeutuen lopuksi mineraalisten osiensa osalta ns. hajottajien avustamana uuteen alkuun. Uusi on aina hieman
monimutkaisempaa arkkitehtuuria, jos evoluutio on ollut onnekasta.
Haasteena ja puheena olevana kohtuutena on tietenkin se, että kaikki elosysteemin osalliset saavat osuutensa, niin että arkkitehtuuri kehittyy. Ahne ihminen uhkaa tätä monimutkaistuvan arkkitehtuurin symbioosia. Hän ei näe kohtaamaansa toista kumppanina, vaan resurssina, josta otetaan kaikki irti. Yhteistyö muun luonnon kanssa
muuttuukin monokulttuuriseksi riistoviljelyksi ja kaikki tätä monokulttuuria uhkaava tai siinä tarpeeton hävitetään. Kohtuuden eetos toisin sanoen unohdetaan ja syntiä tulee tehdyksi oikein olan takaa. Vaarana saattaa olla se, että ihminen lajina ei sovi evoluution monimutkaistuvan arkkitehtuurin suunnitelmaan ja lajimme poistetaan. Synti saa
rangaistuksensa.
Tuon auringon energiavirran ja siihen liittyvien Maapallomme prosessien osalta on siis ahneuden aikaansaamia ongelmia näkyvissä. Myös itse energia osalta käy niin, ettei se virtaakaan pallon kautta häiriöttä; lämpötila nousee ihmisen aikaansaamien ns. kasvihuonekaasujen takia. Kohtuuttomuuden synti nostaa taas päätään. Kivihiilikaudella maaperään varastoitunut fossiilinen energia on nyt runsaan sadan vuoden jatkuvan nousun ja tuhlauksen huumassa tullut poltetuksi mm. hiilidioksidina ilmaan. Ilmakehän pelätään lämpenevän siinä määrin, että evoluution arkkitehtuuri kärsii siitä. Ja lisäksi kivihiilikauden perinnön tuhlauksen yhtenä seurauksena meillä on pallollamme liikaa ihmisiä ja
näillä ihmisillä on lisäksi kohtuuttomia elämäntapoja. Synti ja rangaistus on tässäkin näkyvillä!
Toistan taas kerran itseäni ja totean, että evoluutiossaan tietoiseksi, tahtovaksi ja vastuulliseksi kehittyvän ihmisen evolutiivisen haasteen ydin on nimenomaan tuota tahtoa ohjaavan eettisen tietoisuuden kehittyminen ja kehittäminen.
Kyse on vielä ihmiseläimen tavoin toimivan ihmisen sivistymisestä kohti ihmisyyttä. Kohtuus on keskeinen osa tässä
sivistymisprosessissa.
Tällaista tällä kertaa. Kaikkea hyvää teille
ystävät
Haasteena ja puheena olevana kohtuutena on tietenkin se, että kaikki elosysteemin osalliset saavat osuutensa, niin että arkkitehtuuri kehittyy.
Arkkitehtuuri kehittyy kyllä, vaikka kaikki eivät saisi osuutta.
Kohtuuttomuuden synti nostaa taas päätään. Kivihiilikaudella maaperään varastoitunut fossiilinen energia on nyt runsaan sadan vuoden jatkuvan nousun ja tuhlauksen huumassa tullut poltetuksi mm. hiilidioksidina ilmaan.
Fossiilisen energian käyttö ei ole kohtuutonta vaan kohtuullista hyvinvoinnin kannalta.
Ilmakehän pelätään lämpenevän siinä määrin, että evoluution arkkitehtuuri kärsii siitä.
Tuo pelko on täysin perusteeton. Evoluutio toimii kyllä, vaikka lämpenisi.
Ja lisäksi kivihiilikauden perinnön tuhlauksen yhtenä seurauksena meillä on pallollamme liikaa ihmisiä ja näillä ihmisillä on lisäksi kohtuuttomia elämäntapoja.
Miten niin liikaa ihmisiä?
------------
Degrowth-keskustelu
en saa enää kuin Matin ja Pentin ja jonkun muun postauksia: ei tullut tämä eikä ole tullut paljon mitään viime aikoina.
Onko jokin sp:ssäni degrowth? Pantu kasvamaan sisäänpäin eli eivät pääse perille asti? Tätä on jatkunut nyt siitä kun Wallgren rupesi herjaamaan yliopistolla ja minun piti suojautua. Miten voi ihmisen elämä vaihtua yli yön aivan jonninjoutavista asioista? Keltikangas-Järvinen ei vastannut siihen aikaan minun ihmetyksiin mutta näistä asioista viisastuneena tulee kirjoja sitten myyntiin. Sekö on tapa kiertää ns. kaupallista yliopistoa? Jostainhan ne ideat tulevat; joko napattuna tai sitten opittuna ja joillakin ihan ihka oikeasta elämästä opittua joka on vaikuttavin. Mutta toisen leipä on toisen elämä ; den enas bröd är den andras död: joskus hirvittävän konkreettinen ja lähes pelottava.
- en siis usko, että vasemmistolaisten kuva 'aidosta yliopistosta' olisi sen ihmeellisempi mutta raadollisempi vaan koska kukaan ei maksaisi palkkaa ja ruokalasku ja printterilaskut maksavat koko ajan jonnekin ja jollekin - ja
samalla olen itsekin ollut katsomassa ettei yliopisto ole laitos, josta tilataan uusita tietoa joka sopii vahaan
stooriin. Joskus tulee tietoa, joka ei sovi - miten sitten pitäisi menetellä? Kuka maksaa väärän totuuden? -
-------------------
Kohtuus kaikessa. Kasvu tulkitaan helposti määrällisenä ilmiönä. Kestävä kehitys on typerä käännös, jossa "sustainable" on ilmeisesti alkusoinnun takia käännetty kestäväksi (kun skandinaavit alkuvaiheessa käänsivät bärkraftig = kantokykyinen). Ehkä tuo "keke" on niin helppo sanoa - ja johdattaa ajatukset johonkin, joka kestää, kestää ja kestää (ajassa), kun kestävää pitäisi olla kehityksen kulloinenkin tulema eikä prosessi. Ja suhteellisen kestävä lienee terve tavoite, pitkän päällehän täällä ei mikään kestä. - Paljon jauhettu "hyvinvointi" on poliittista lannoitetta kun "hyviä" sanoja tarvitaan vaalityössä.
De-growthin suomalaista tulkintaa voisikin ehkä etsiä käsitteistä "kohtuus" tai "tasapaino" eli kohtuullinen tai tasapainoinen kehitys. Täyttä alasajoa on vaikea antaa tuotannon/kulutuksen ikiliikkujalle niin kauan kuin planeetan määrällinen väestönkasvu jatkuu. Eri osioissa voi kyllä määrä/laatusuhdetta oleellisestikin korjata. Ja "taloudelle" sellaisena kuin sitä nykyisin halutaan käsittää voimme vaikka päästää pitkän naurun.
Eläköön de-growth. Mutta syntyköön ensin.
metronomi
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Olen ollut seuraamassa ja miettimässä Degrowth-käynnistystä täällä meillä. Nimeä ilmeisesti ollaan edelleen hakemassa - samantapaisesta ajatuksesta on aikaisemmin käytetty meillä termiä Kestävä kehitys, mutta se ei kelpaa, koska nyt halutaan korostaa 'alasajoa' on tarpeen saada uusi nimike. Siihen on toistaiseksi juututtu, eli kuka keksii suomalaisen ytimekkään ilmaisun, joka sisältää sekä supistamisen/vähentämisen (De) että kasvun/kehityksen growth.
Sellaisessa tilanteessahan olemme että pitää yhtä aikaa ajaa sekä alas että ylös. Hallittu kasvukaan ei siis ole kysymyksessä.
Tässä siis suuri tulevaisuuskysymys etsii nimeään. Vaikka sitä ei löytyisi, asia on tärkeä ja kiireellinen. Olkoon siihen asti Degrowth, kunnes joku näppärä vääntää siitä meikäläisten suuhun sopivan veännöksen...
Vanhuuttaan alas/sisäänpäin kasvava
PS
Joukko suomennoksia http://fi.wikipedia.org/wiki/Degrowth
Tekstit
