Suomen hitaan talouskasvun 4-vuotinen hallituskausi -tulevaisuuskeskustelu

Pasi Holm esitteli hitaan talouskasvun vaikutusta talouden tunnuslukuihin

Pekka Tiainen tarkasteli kehitystå työllisyyden näkökulmasta. Lataa Pekan esitys tästä. 

Tilaisuden äänitteen voit ladata tästä

Lounaskirjaus 20190409

Seminaarien alustavat aiheet, valmisteluvastuut (ajankohta).

1. Nuorten tulevaisuus - miehet, naiset?, Arto ja Erkki
2. Alueiden ja kaupunkien tulevaisuus, Arto
3. Tulevaisuusvaliokunta 2019 -, Erkki
4. Pelillistetty opinto-ohjaus (8.10)
5. Urakone Final, Timo ja Anders (5.11.)
6. Tutkimus, VATT, Arto
7. Sähköverkot, Heikki N
8. Tukiäly, Osmo, Erkki

Muita mahdollisia aiheita

• Suomi 360
• Demokratian ja osallistumisen tulevaisuus
• Kestävä kaupunki / kaupunkikehitys
• Kulttuurin sokeat pisteet
• Median vastuu ja rooli
• Matkailun tulevaisuus
• Teknologia tukenamme

Tavoitteena saada nuoria mukaan valmisteluun ja alustajiksi sekä kommentaattoreiksi.

Syyskauden ohjelman valmistelua jatketaan sähköpostitse ja tarvittaessa kokoonnutaan vielä toukokuussa.

 Kirjasi Erkki Aalto

Lounasaineistoa 20190409

Aineistoa lounaalle 9.4.2019 klo 13.30 ravintola Harald

 

 

Syksy 2019

Tilaisuudet

Tiistaina 10.9 sali 505

Tiistaina 24.9. sali 404
Tiistaina 8.10. sali 404
Tiistaina 22.10 sali 404
Tiistaina 5.11. sali 404
Tiistaina 19.11. sali 505
Tiistaina 3.12. sali 404

 Aiheet

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee

Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee
Alueiden tulevaisuus, Arto kehittelee Mielipiteitä avaruusmatkailusta, Osmo kehittelee 

-vrt Keskustanuorten avaruuslinjaus  

Tulevaisuusvaliokunnan 2015-2019 testamentti, Osmo valmistelee
Urakone Final, Timo ja Anders valmistelevat

 

 

Lounaskirjaus 20190312

Lounaskirjaus 12.3.2019 ravintola Harald

Läsnä: Erkki Aalto, Arto Salminen,Timo Sneck, Anders Jansson, Matti Leskinen

Kevät 2019

Tiistaina 12.3.2019 klo 17-20: Uusien sukupolvien edessä olevien työn murroksesta johtuvien kuilujen ylittäminen urakoneen avulla, Timo Sneck ja Anders Jansson esittelevät

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20: Tukiäly eri elämänvaiheissa, alustajina kehittäjät projekteista, esim. Aleksi Kopponen AuroraAI-hankkeesta sekä kommentoijana ja juontajana Osmo Kuusi.

Tiistaina 9.4.2019 klo 17-20:Suomen hitaan talouskasvun 4-vuotinen hallituskausi , alustajina työelämän, talouden ja päätöksenteon asiantuntijat. Arto valmistelee ja tarkistuttaa lounaan osanottajilla kaksi viikkoa ennen tilaisuutta.

Syksy 2019

Tilaisuudet

Tiistaina 10.9 sali 505

Tiistaina 24.9. sali 404
Tiistaina 8.10. sali 404
Tiistaina 22.10 sali 404
Tiistaina 5.11. sali 404
Tiistaina 19.11. sali 505
Tiistaina 3.12. sali 404

 Aiheet

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee

Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee
Alueiden tulevaisuus, Arto kehittelee
Mielipiteitä avaruusmatkailusta, Osmo kehittelee

Tulevaisuusvaliokunnan 2015-2019 testamentti, Osmo valmistelee
Urakone Final, Timo ja Anders valmistelevat

Seuraava lounas 

Tiistaina 9.4- klo 13.30 ravintola Harald. Aiheena syksyn ohjelma. 

Lounasaineistoa 20190312

Lounas 12.3.2019 ravintola Harald

Kevät 2019

Tiistaina 12.3.2019 klo 17-20: Uusien sukupolvien edessä olevien työn murroksesta johtuvien kuilujen ylittäminen urakoneen avulla, Timo Sneck ja Anders Jansson esittelevät

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20: Tukiäly eri elämänvaiheissa, alustajina kehittäjät projekteista, esim. Aleksi Kopponen AuroraAI-hankkeesta sekä kommentoijana ja juontajana Osmo Kuusi.

Tiistaina 9.4.2019 klo 17-20: Tulevaisuus vaalien jälkeen, alustajina työelämän, talouden ja väestökehityksen asiantuntijat, Arto valmistelee

Syksy 2019

Tilaisuudet

Tiistaina 10.9 sali 505

Tiistaina 24.9. sali 404
Tiistaina 8.10. sali 404
Tiistaina 22.10 sali 404
Tiistaina 5.11. sali 404
Tiistaina 19.11. sali 505
Tiistaina 3.12. sali 404

 Aiheet

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee

Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee
Alueiden tulevaisuus, Arto kehittelee
Mielipiteitä avaruusmatkailusta, Osmo kehittelee

Tulevaisuusvaliokunnan 2015-2019 testamentti, Osmo valmistelee

Seuraava lounas ? 

Metsät ja puun käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa 20190226

Metsäprofessori Veli Pohjonen esittelihHiilimetsänhoitoa maapallolla ja sen mahdollisuuksia ilmaston muutoksen torjunnassa

Tulevalle ilmastolle on tärkeää hiilimetsänhoito. Sen etenemistä mitataan kahdella luvulla, hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kuvaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi, kotimaassasi, kehitysmaassa tai koko maapallolla on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittauksista voi laskea Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Hiilen nieluvirta mittaa paljonko kyseiselle alueelle tulee vuosittain lisähiiltä maahehtaarille. Laskennassa metsien kasvusta vähennetään luontainen poistuma ja hakkuut. Nieluvirran yksikkö on kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna 2018 oli 342 kg C/ha/v.

Tropiikin maissa metsävarat useimmiten vähenevät; hiilen nieluvirtaa alueelle ei enää ole. Virta on muuttunut hiilen nieluvirrasta hiilen päästövirraksi. Esimerkiksi sademetsiään pelloiksi raivaavassa Brasiliassa vuoden 2018 päästövirta oli FAO:n tilastoinnin pohjalta 42 kg C/ha/v.

Päiväntasaajan eteläpuolisista Afrikan maista Sambia on ollut metsäisimpiä. Metsiä siellä kuitenkin häviää. Vuonna 2018 hiilen päästövirran lukema oli Sambiassa 44 kg C/ha/v. Metsien häviö ja sitä seuraava hiilen päästövirta ovat tyypillisiä koko Afrikalle.  

Euroopassa vahvoja hiililuvun maita ovat Puola (32,5), Saksa (36,8), Itävalta (49,4) ja Slovenia (79,5 tn C/ha). Aasiassa ehkä yllättävän metsäisiä maita ovat Japani (hiililuku 52,9) ja Etelä-Korea (36,7 tn C/ha). Mutta kaikkia näitä korkeammalla on vielä Euroopan ykkösmaa Slovenia. Tässä hoidettujen, verraten iäkkäiden vuoristometsien maassa hiililuku on 79,5 tonnia hiiltä hehtaarille.

Hiilen nieluvirraltaan Euroopassa ovat Suomen edellä muun muassa Ranska (386) ja Puola (908 kg C/ha/v). Aasiassa metsiään hoitavat taitavasti, myös nieluvirralla mitattuna, Japani (955) ja Etelä-Korea (1075 kg C/ha/v). – Euroopan unionin Slovenia menee silti tässäkin Aasian maiden edelle. Sloveniassa hiilen nieluvirta oli 1087 kg C/ha/v.

Hiilimetsänhoidon mittareista on opittavaa. FAO:n tilastoinnin pohjalta voi päätellä, että ilmastometsätalous on mahdollista lähes kaikkialla maapallolla. Toki arktiset alueet ja kylmän korkeat vuoristot pysyvät jatkossakin metsättöminä.

Euroopan maiden lukemat kertovat, että Länsi-Euroopan maiden metsät ovat toipuneet toisen maailmasodan jälkeisellä kaudella hyvin. Itä-Euroopan metsät ovat vastaavasti toipuneet ”kylmän sodan” jälkeisellä kaudella. Metsien palautus Eurooppaan oli maapoliittinen menestys. Koko maapallon ilmastometsätalous voi jatkossa ottaa oppia Euroopan hiilimetsänhoidon kehityksestä.

Afrikan maissa on edelleen jokin rakenteellinen ongelma. Metsiä häviää jatkuvasti, kansainvälistä sopimuksista, kansallisista päätöksistä ja kehitysavun metsähankkeista huolimatta. Rakenteellisena ongelmana on pidetty Afrikan valtavaa väestöpainetta ja alati kiihtyvää väestönkasvua.

Aasian väkirikkaiden maiden hiilimetsänhoidon hyvät lukemat kertovat, että väestö ei voi olla metsien häviön ainut syy. Japani ja Etelä-Korea ovat tästä esimerkkejä. Hyvää hiilimetsänhoitoa pystyvät harjoittamaan myös väkirikkaat Intia ja Kiina.

Kun maapoliittinen tausta on kunnossa, kun metsäänsä kasvattavat alueen pienviljelijät, Afrikan rakenteellinen ongelma voisi poistua. Hiilimetsänhoidolla olisi mahdollisuus onnistua. Slovenia on siitä eurooppalainen esimerkki. Etelä-Korea on siitä aasialainen esimerkki.

Näistä esimerkeistä kannattaa ottaa oppia Afrikan tulevassa kehitysavussa ja sinne suunnitellussa ilmastometsätaloudessa.

2019 02 26 veli pohjonen tulevaisuuden tutkimuksen seura from Matti Leskinen

Kari Silverberg esttteli teemaillan kokonaisuuden.

Aavikkometsityskeskustelu tu tu hesa2019a from Matti Leskinen

2019 02 26 veli pohjonen tulevaisuuden tutkimuksen seura from Matti Leskinen

Risto Isomäki kertoi rakentamjsen merkityksestä hiilensidonnassa.

Pääkaupunkiseudun raidehankkeet 20190212

Arto Salmela

avasi tilaisuuden esittelemällä Hesarin viimeaikaiset uutiset ja mielipiteet raidehankkeista

Sini Puntanen
esitteli pääkaupunkiseudun liikenneinvestoinnit muistuttaen, että ne ovat suuruusluokaltaan samat kuin valtion sijoitukset koko maan liikenneväyllin.


 

Pentti Murole

esitteli omat kommenttinsa ja oman ajoituksensa investoinneille.

Penan näkemys tilaisuudesta löytyy hänen blogistaan

Lounaskirjaus 20190212

Lounas 12.2.2019 ravintola Harald
Citykäytävä 2. krs Aleksanterinkatu 21 
Läsnä: Eki Vasama, Paavo Tammi, Reijo Korhonen, Erkki Aalto, Osmo Kuusi, Timo Sneck, Arto Salmela ja Matti Leskinen


Kevät 2019

Tiistaina 26.2.2019 klo 17-20: Metsät ja puun käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa  -teemailtajärjestäjä Tutuhesa, Tulevaisuuden tutkimuksen seura

Teemaillassa käsitellään metsitystä, metsien suojelua ja hoitoa sekä puurakentamista ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Alustajina metsätohtori Veli Pohjonen, kirjailija Risto Isomäki ja arkkitehti Kari Silfverberg. Kari Silfverberg juontaa.

Tiistaina 12.3.2019 klo 17-20: Uusien sukupolvien edessä olevien työn murroksesta johtuvien kuilujen ylittäminen urakoneen avulla, Timo Sneck ja Anders Jansson esittelevät

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20: Tukiäly eri elämänvaiheissa, alustajina kehittäjät projekteista, esim. Aleksi Kopponen AuroraAI-hankkeesta sekä kommentoijana ja juontajana Osmo Kuusi.

Tiistaina 9.4.2019 klo 17-20: Tulevaisuus vaalien jälkeen, alustajina työelämän, talouden ja väestökehityksen asiantuntijat, Arto valmistelee

Syksy 2019

Tilaisuudet parittomien viikkojen tiistaisin alkaen 10.9.

 

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee
Alueiden tulevaisuus, Arto kehittelee
Mielipiteitä avaruusmatkailusta, Osmo kehittelee

Seuraava lounas   

12.3. klo 13.30, ravintola Harald

Lounasaineistoa 20190212

Lounas 12.2.2019 ravintola Harald
Citykäytävä 2. krs Aleksanterinkatu 21

Tiistaina 12.2.2019 klo 17-20: Pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeet, alustaja Sini Puntanen HSL, kommentoijat Pentti Murole ja Vesa Kanniainen Aalto-yliopistosta, juontaja Arto Salmela.

Tiistaina 26.2.2019 klo 17-20: Metsitys ilmastonmuutoksen torjunnassa,

Metsät ja puun käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa  -teemailta

järjestäjä Tutuhesa, Tulevaisuuden tutkimuksen seura
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
26.2.2019 klo 17-20
Teemaillassa käsitellään metsitystä, metsien suojelua ja hoitoa sekä puurakentamista ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Alustajina metsätohtori Veli Pohjonen ja arkkitehti Kari Silfverberg. Kari Silfverberg juontaa.

Tiistaina 12.3.2019 klo 17-20: Uusien sukupolvien edessä olevien kuilujen torjunta, Timo Sneck ja Anders Jansson esittelevät

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20: Tukiäly eri elämänvaiheissa, alustajina kehittäjät projekteista, esim. Aleksi Kopponen AuroraAI-hankkeesta, sekä kommentoijana ja juontajana Osmo Kuusi.

Tiistaina 9.4.2019 klo 17-20: Tulevaisuus vaalien jälkeen, alustaja ilmoitetaan myöhemmin.

Syksy 2019

Pidetäänkö vielä parittomien viikkojen tiistaisin?

 

Työllisyystavoitteet ja väestöennuste, Pekka Tiainen

- pohditaan laajempana työllisyysaiheena

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee
Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee

Seuraava lounas   ?

Lounaskirjaus 20190115

Lounas ravintola Harald Citykäytävä 2. krs Aleksanterinkatu 21
Läsnä
Anders Jahnsson, Osmo Kuusi, Reijo Korhonen, Timo Sneck, Arto Salmela, Matti Leskinen
Kevät 2019
Salivaraukset 

Tiistaina 15.1.2019     Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 29.1.2019     Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 12.2.2019     Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 26.2.2019     Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 12.3. 2019    Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 26.3.2019     Sali 505        klo 17-20
Tiistai 9.4.2019        Sali 309        klo 17-20

Aiheet

Tiistaina 15.1.2019 klo 17-20

Yhteiskuntatutkimuksen projekteja, Otto-Wille Koste Demoksesta alustaa projektista Bemine - Beyond MALPE-coordination, integrative envisioning ja projektistaURMI - Urbanization, mobilities and immigration sekä Nina Wessberg VTT projektista DAC - Dwellers in agile cities

Tiistaina 29.1.2019 klo 17-20
 Kiertotaloudella kestävään tulevaisuuteen -seminaari,
 Alustajina Nani Pajunen, Sitra kierotaloudesta ja sen tulevaisuudesta, Antti Porvali, Aalto-yliopisto sähköisen liikenteen akuista ja Oskari Samiola, Loiste Interactive mittaamisesta ja havainnollistamisesta. Tilaisuuden juontaa Erkki Aalto

Tiistaina 12.2.2019 klo 17-20

Pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeet, alustaja Sini Puntinen HSL, kommentoijat Pentti Murole ja Vesa Kanniainen Aalto-yliopistosta, juontaja Arto Salmela.

Tiistaina 26.2.2019 klo 17-20

Metsitys ilmastonmuutoksen torjunnassa, Kari Silfverberg valmistelee

Tiistaina 12.3. 2019 klo 17-20

Kuilujen torjunta, Timo ja Anders valmistelevat

Uusien sukupolvien edessä olevien kuilujen ylitykseen kehitettiin urakone.

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20

Systeemiajattelu, alustajat Erkki Laitila systeemiajattelusta ja Osmo Kuusi systeemiajattelusta tukiälyn kehittämisessä, juontaja Paavo Nevalainen

Tiistaina 9.4. 2019 klo 17-20

Tulevaisuus vaalien jälkeen, alustaja Hiski Haukkala, Matti kehittelee

Uusia aiheita syksylle

Työllisyystavoitteet ja väestöennuste, Pekka Tiainen

- pohditaan laajempana työllisyysaiheena

Mitä 15.1. esitellyissä hankkeissa on tehty a) Suomen kaupungistumisen skenaarioista, b) kaupungistumisen tulevaisuuden drivereista, c) kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden roolista pitkän aikavälin tulevaisuuden ohjaamisessa? Aleksi Neuvonen
- asiat tuli esiteltyä 15.1.

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee

Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee

Seuraava lounas 12.2.2019 klo 13.30 ravintola Harald

Lounasaineistoa 20190115

Lounas ravintola Harald Citykäytävä 2. krs Aleksanterinkatu 21

Kevät 2019

Salivaraukset 

Tiistaina 15.1.2019     Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 29.1.2019     Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 12.2.2019     Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 26.2.2019     Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 12.3. 2019    Sali 309        klo 17-20
Tiistaina 26.3.2019     Sali 505        klo 17-20
Tiistai 9.4.2019        Sali 309        klo 17-20

Aiheet

Tiistaina 15.1.2019 klo 17-20

Yhteiskuntatutkimuksen projekteja, Raine Mäntysalo alustaa projektista Bemine - Beyond MALPE-coordination, integrative envisioning,  Arto Salmela projektistaURMI - Urbanization, mobilities and immigration ja Nina Wessberg VTT projektista DAC - Dwellers in agile cities

Tiistaina 29.1.2019 klo 17-20
 Kiertotaloudella kestävään tulevaisuuteen -seminaari,
 Alustajina Nani Pajunen, Sitra kierotaloudesta ja sen tulevaisuudesta, Antti Porvali, Aalto-yliopisto sähköisen liikenteen akuista ja Oskari Samiola, Loiste Interactive mittaamisesta ja havainnollistamisesta. Tilaisuuden juontaa Erkki Aalto

Tiistaina 12.2.2019 klo 17-20

Pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeet, alustaja Sini Puntinen HSL, kommentoijat Pentti Murole
ja Vesa Kanniainen Aalto-yliopistosta, juontaja Arto Salmela.

Tiistaina 26.2.2019 klo 17-20

Metsitys ilmastonmuutoksen torjunnassa, Kari valmistelee

Tiistaina 12.3. 2019 klo 17-20

Kuilujen torjunta, Timo ja Anders valmistelevat
Pohjamuistio

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20

Systeemiajattelu, alustaja Erkki Laitila, juontaja Paavo Nevalainen

Tiistaina 9.4. 2019 klo 17-20

Tulevaisuus vaalien jälkeen

Uusia aiheita

Työllisyystavoitteet ja väestöennuste, Pekka Tiainen

 Mitä !5.1. esitellyissä hankkeissa on tehty a) Suomen kaupungistumisen skenaarioista, b) kaupungistumisen tulevaisuuden drivereista, c) kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden roolista pitkän aikavälin tulevaisuuden ohjaamisessa? Aleksi Neuvonen

Seuraava lounas

Minne kylät kadonneet?

Minne kylät kadonneet?
Tapani Launis
11.12.2018
Nykyinen muodinmukainen megatrendi kaupungistumisesta vaikuttaa Suomessa yleisen asuttamisideologian tavoin. Seurauksena on ruuhkarakentaminen, vanhan hyvän asuinympäristön uudelleenrakentaminen ja jokaisen mahdollisen virkistys ja vapaa-alueen täyttämisellä rakentamisen piiriin asutuskeskuksissa. Tämä on osittain myös tarjontatalouden ideologian mukaista. Kun asukkaita tulee niin heille kuvitellaan keskuksissa automaattisesti löytyvän asunto ja hyvät palvelut sekä työpaikat. Tämän lisäksi on trendikästä nauttia mahdollisista urbaaneista palveluista, pikaruokaa ja pikaelämyksiä sekä trendikästä elämää hipstereille! Tätä prosessia voidaan kutsua myös kaupunkitaloudelliseksi ”Loikkasen loikaksi”, ihmiset tiiviisti ja taloudellisesti kuin muurahaispesään nauttimaan toisitaan ja syntyneestä ”pöhinästä”. Ja tuottamaan myös taloudellisesti. Mutta kenelle?
Entisenlaista asuntopolitiikkaa ei enää ole ja asuttamisella ei ole enää yhsteiskuntapoliittisia tavoitteita. Asuntorakentaminen ei ole yhteiskunnallista toimintaa, vaan taloudelllisen voitonpyynnin ja sijoitustoiminnan kohde. Sekä rakennuttajille että rakentajille. Grynderin toiveuni! Vuokrat nousevat näissä nykyisin tuotetuista pääsääntöisesti sijoitusasunnoissa pilviin. Mutta missä nuoret perheet tai elämäänsä aloittelevat milleniaalit voivat enää asua? Jatkossa ilmeisesti pienissä huippuhintaisissa koirankopeissa nykyrakentamisen mallien mukaisesti. Kun otetaan huomioon että Helsinkiläisitä on puolet yksinasuvia, on pääkaupungista tulossa asuntohotelli, jossa kiinteistösijoittajien omistamissa asunnoissa asuvat vuokralaiset kuin sillit tynnyrissä. Sijoitusasunnoissa asuu myös maksimimäärä erillisiä vuokralaisia, varsinkin yliopistokaupungeissa. Lisäksi lyhytaikaisia vuokrauksia kaupittelevat kansainväliset välitysorganisaatiot luovat turismiin suuntautunutta juhlimiskulttuuria. Keskustejen sosiaalinen rakenne muuttuu. Kansainvälisissä metropoleissa on havaittu tämä ilmiö jopa hälyttävänä. Perheeliset ja kanta-asukkaat muuttavat pois ja paikallisesti omaleimaisten arvokkaiden alueiden ilme muuttuu ratkaisevasti.
Ylimitoitetut maksimi-asukaslukuennusteet ovat Suomessa muuttuneet rakentamista ohjaaviksi tavoitteiksi, jotka mahdollistavat rakentamisen minne vain ja miten paljon tahansa. Ja myös ylös pilviin. Käynnissä olevat normienpurkutalkoot antavat myös mahdollisuuden määräysten uudelleentulkinnalle tai kumoamiselle. Tuotetaan asumisen unelmia, ainakin myyntihetkellä. Mutta asukkaat eivät saakkaan sitä mitä kuviteltiin.
Keinotekoiseen urbaaniin kehitykseen on kuitenkin varmasti tulossa muutos. Pelkkien markkinalakien mukainen urbanisaatio alkaa vuotamaan. Milleniaalit kenties muuttavat hiirenkoloistaan pois ja täyttävät autioitunutta muuta Suomea. Ja
korjaavat autioituneet tilat ja löytävät varmasti elinekeinonsa tietoyhteiskunnan ja
pienimuotoisen elinkenotoiminnan piirissä.
Aluepolitiikka on haudattu Suomessa kaivosluoliin. Ja se mikä on maan pinnalla
hakataan pois maailmanmarkkinoille. Ja väestö ajetaan kaupunkikeskuksiin. Jos
Suomen viidestä ja puolesta mijoonasta asukkaasta asutetaan kaksi miljoonaa
ylimitoitettujen tavoitteiden mukaisesti Helsingin seudulle, merkitsee se myös muun
Suomen tyhjenemistä. Entinen yhdyskuntarakenne, jota vanhempiemme sukupolvet
hiellä ja tuskalla ovat rakentaneet katoaa. Kylät katoavat myös yhteiskunnan
rakenteellisena peruselementtinä. Kylien infrastruktuuri on kuitenkin vielä
korjattavissa uudelleenkäyttöä varten, ja kyläyhteisöt voisivat saada uudenlaista
elinkeinotoimintaa myös maanviljelyn ja pienimuotoisen tuotannon piirissä. Ja
nykyisen tietotekniikan aikakaudella ei yksikään kylä ole irti muusta yhteiskunnasta..
Siis: MILLENIAALIT, MUUTTAKAA MAALLE!
Lisätietoja:
Tapani Launis FRSA
Royal Society of Arts
Dr Sc (tech) TkT, arkkitehtuuri ja yhdyskuntasuunnittelu, R&D, koulutus
tapani.launis@gmail.com

Lounaskirjaus 20181120

Lounaskirjaus 20181120

Lounas, ravintola Harald 20.11.2018 klo 13.30

Läsnä: Timo Sneck, Anders Jansson, Arto Salmela, Eki Vasama, Erkki Aalto, Kari Silfverberg ja Matti Leskinen

Syksy 2018

Tilaisuudet kunnossa

Vuosi 2019

Pohjana vuoden 2018 ehdotus, tosin lauantaitilaisuuksia eikä oman tutkimuksen esittelyjä ei ole järjestetty.

Kevät 2019

Tiistaina 15.1.2019 klo 17-20

Yhteiskuntatutkimuksen projekteja, Arto valmistelee

Bemine - Beyond MALPE-coordination, integrative envisioning

URMI - Urbanization, mobilities and immigration

DAC - Dwellers in agile cities

Tiistaina 29.1.2019 klo 17-20

Kiertotalous, Erkki valmistelee

Tiistaina 12.2.2019 klo 17-20

Pääkaupunkiseudun liikennehankkeet

Tiistaina 26.2.2019 klo 17-20

Metsitys ilmastonmuutoksen torjunnassa, Kari valmistelee

Tiistaina 12.3. 2019 klo 17-20

Kuilujen torjunta, Timo ja Anders valmistelevat

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20

Systeemiajattelu, alustaja Erkki Laitila, juontaja Paavo Nevalainen

Tiistaina 9.4. 2019 klo 17-20

Tulevaisuus vaalien jälkeen

Seuraava lounas

Tiistaina 15.1. klo 13.30 ravintola Harald

P.S.

Seura ehdotti Futuran keskustelutilaisuuden järjestämistä ja yhteyksiä muihin paikallisryhmiin.

Lounasaineistoa 20181120

Aineistoa lounaalle 20.11.2018 klo 13.30 ravintola Harald

Syksy 2018

Tiistaina 20.11. Sali 505: Tulevaisuuksien osaamisesta osaamisen tulevaisuuteen, alustaja erityisasiantuntija Jukka Vepsäläinen Opetushallituksesta, kommentoija Laura Pouru Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Tiistaina 4.12. Sali 505: Ilmastonmuokkauksen keinoja, riskejä ja tulevaisuusnäkymiä, teemailta

Teemaillassa käsitellään viime vuosina esillä olleita suuren mittakaavan ilmastonmuokkauskeinoja, joita ovat mm. seuraavat: 

A)  menetelmät, joilla pyritään tehostamaan hiilensidontaa ja poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä ja 

B)  menetelmät, joilla pyritään vähentämään maahan saapuvaa ja absorboituvaa auringonsäteilyä varjostamalla ja heijastamalla.

Teemaillan alustajia ovat kirjailija Risto Isomäki ja metsätohtori Veli Pohjonen. Juontajana toimii arkkitehti Kari Silfverberg.

Jos haluat tulla mukaan suunnittelemaan tulevia tilai­suuk­sia, niin ota yhteyttä Matti Leskiseen: matti.leskinen@iki.fi.

Vuosi 2019

 

Pohjana tämä vuoden 2018 teksti

6.1. Helsinki - TutuhesaTilaisuuksia järjestetään tiistaisin parittomina viikkoina Tieteiden talolla (paitsi kesäkuukausina). Tarvittaessa järjestetään pidempiä seminaareja viikonloppuisin ja käydään tutustumassa mielenkiintoisiin kohteisiin. Aiheina ovat merkittävät asiat pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuuden näkökulmasta. Lisäksi jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia aiheita ja alustajia.

Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla. Tilaisuuskohtaisesti etsitään kustakin aiheesta kiinnostuneita kohderyhmiä. Yhteistyötä muiden järjestöjen ja seuran paikallistoimintaryhmien kanssa kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään osallistumismahdollisuuksia.

Kaikille seuran jäsenille tarjottavaa sähköpostikeskustelua Tutuhesa-listalla täydentää blogi http://tutuhesa.blogspot.com, johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi lukea liittymättä listalle osoitteessa http:// groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja Tutuhesa-listalla blogiin tukeutuen. Yhteyshenkilönä toimii Matti Leskinen.

Alkuvuosi 2019 

Systeemiajattelu, alustaja Erkki Laitila, kommentoija NN, juontaja Paavo Nevalainen-  Luokattomuus tulevaisuudessa, Timo ja Ilkka pohtivat
Ideariihi tuulten liikkeiden ennakoinnista, ehdottaja Timo Lahtela
Unescon ja UMn kouluarkkitehtina Tansaniassa 1978-92, ehdottaja Tapani Koivula


 Lisätietoa kahdesta edellisestä
https://tutuhesa.blogspot.com/2018/04/uusia-aiheita.html

Lisää uusia aiheita https://tutuhesa.blogspot.com/2018/03/lounaskirjaus-20180327-luonnos.html

Seuraava lounas?

 

Sukupolvien välinen kuilu, nykytilanne

Timo Sneck                                                              18.10.2018 tarkistamaton luonnos
           

Sukupolvien välinen kuilu 2025 =>kunkin tulevan sukupolven edessä olevan kuilukokonaisuuden ylittäminen

Ongelmakehittelystä ratkaisuun, sukupolvien välisestä kuilusta tulevien sukupolvien haasteeksi rakentuviin kuiluihin ja niiden ylittämiseen

Työvaiheet

1. Perustaksi luotiin lähimenneisyyden historiatulkinta, jossa keskitytään työmarkkinoille tulon ilmapiirin muutosten kuvaamiseen kantavien rakenteiden hiipumisena
2. AJ työuran töppäysten muotoilu ja sovitus vaiheittaisen skenaariomenetelmän perusratkaisuun
3. Näin syntyy haaste vanhemmille sukupolville tulkita ja muotoilla heidän aikanaan syntyneet käännepisteet niin, että jokainen niistä tulevaisuudessa syntyvä ”kuilu” voidaan tulkita kehitys/suunnittelukohteena ja selvittää parantamista vaativat osaamis- ym. kokonaisuudet, joilla nuoret pärjäävät. Oikea pärjäämismalli voidaan sitten todeta ”hyvin muutosjoustavaksi kehitelmäksi/henkilökohtaisiksi valinnoiksi. Muutosjoustavuus helposti puuttuu hyvän läpimenon ehtona.
4. asetelmaa täydennettiin Tutuhesan tapahtumaan 9.10.2018 osallistuneiden kertomuksilla omaa vuosi vuodelta ”muhkuraisemmiksi” muotoutuneiden työolojen riippuvuudesta ja kytkeytymisestä talouden kehityslogiikkaan
5. tulevaisuuden kuilun (kuilujen) syntytulkinta. Edessä on haaste luoda nuorelle ymmärrys, että työura riippuu kyvystä hallita uudet tehtävät ja osaamiskokonaisuudet sekä tuki, jolla valinnat voi tehdä
6. KOVIN JUTTU. Haasteena on ratkaista ja tuottaa nuorelle ”itseohjautuvuus” tekoälyn eli työn vaatimusten muutokset osoittavien algoritmien avulla ratkaista ja tuottaa nuorelle sellainen BI- ja CI-tuki, jonka nuori saa käytännössä mihin tahansa eteen tulevaan ongelmaan. Käytännössä esim. tem-opm ympäristö kykenee työmarkkinoille tulijoille tuottamaan tällaisen algoritmikokonaisuuksiin perustuvan hakukoneiston, jolla myöhemmin voi seurata alati muuttuvien osaamisvaatimusten ennalta hallintaa. Taustana Sote-ehdotus (sneck 2017)
7. Käytännössä erilaisissa ryhmissä verkottumalla on määritettävä ja hallittava mitä ko. osaamiskokonaisuudet ovat, joilla tulevaisuuden työn hallinta käy mahdolliseksi nuorille oma-aloitteisesti ja kohtuullisena pysyvällä työ-opiskelupanoksella. Aina on haettava ja harjoiteltava ennalta niitä vanhan osaamisen ja uusien työtehtävien rajapintoja, joille on ketterä pääsy ja joilla kysyntää riittää. Yksin ei pärjää kukaan millään koulutuksella on peruslähtökohta. Siksi tuo rajapintakuvaus olisi tarkoituksenmukainen temopm BICI –palvelun sisällöistä.
8. Luokaton tulevaisuus

           Koko raportin voi ladata tästätästä

Lounaskirjaus 20181009

Lounas 9.10.2018 klo 13.30 ravintola Harald
Läsnä: Matti Visanti, Anders HH Jansson, Arto Salmela, Jukka Vepsäläinen ja Matti Leskinen


Tilaisuudet­

Tilaisuudet järjestetään Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, H­el­sinki klo 17-20 
Tiistaina 9.10. ja 23.10. Sukupolvien kuilu: kahden seminaarin ongelma- ja ratkaisuharjoitus, juontajina Timo Sneck ja Anders Jansson

9.10. sali 505: "Mitä olemme töpänneet"

Osallistujat pohtivat oman kokemuksensa perusteella, mitä isoja tai pieniä asioita olisi ollut tarve tehdä toisin

23.10. sali 404: "Näinhän se piti tehdä"

Nuorisoryhmä esittää omat ratkaisuhahmotelmansa esitetyille kysymyksille

Tiistaina 6.11.  Sali 505
Onko Suomella asiaa avaruuteen? Alustaja strategian valmistelija LVM, kommentoija 

arkkitehti Matti Visanti, juontaja MM

Tiistaina 20.11. Sali 505 
Tulevaisuuksien osaamisesta osaamisen tulevaisuuteen,alustaja erityisasiantuntija

Jukka Vepsäläinen Opetushallituksesta. kommentoija projektipäällikkö Laura Pouru 

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Helsingin yksiköstä, juontaja NN

Tiistaina 4.12.  Sali 505

Ilmastonmuokkaus muutoksen torjunnassa, teemailta

Tässä teemailtaehdotus: 

Järjestin TuTu-Hesan kanssa ilmastonmuutos-kysymyksiä käsitelleen sarjan teemailtoja muistaakseni vuosina 2008-2015? - yhteensä kymmenkunta teemailtaa. 

Yhdessä teemaillassa tarkasteltiin ilmastonmuokkausasioita (ns. geoengineering). Nyt kun globaali ilmastonmuutos on kiihtymässä kansainvälisistä sopimusprossesseista huolimatta ja sen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin eri puolilla maapalloa, on myös ilmastonmuokkauskeinoja ja niiden vaikutuksia tarkasteleva tutkimus lisääntynyt nopeasti. Monet organisaatiot (kv-järjestöt, valtiolliset organisaatiot, tutkimuslaitokset ja yksityiset tahot ym.) ovat myös esitelleet suunnittelemiaan konkreettisia ilmastonmuokkaushankkeita. Tiedelehdissä on myös näkynyt vaatimuksia, että pitäisi kehittää kv-organisaatio vaikutusarviointia ja mahdollista luvitusta varten. 

Kiinnostaisiko TuTu-Hesaa järjestää teemailta, jossa päivitettäisiin ilmastonmuokkausta (keinoja, vaikutuksia, riskejä, kustannuksia, rahoitusta ja toteutettavuutta sekä luvitusta ja kv-sopimuksia ym.) koskevaa tietämystä. Vahvimpina ilmastonmuokkaustekniikoiden kandidaatteina ovat julkisuudessa näkyneet seuraavat: 

1)  Suurimittakaavainen aavikkometsitys (Sahara ja Sahel-vyöhyke, Arabian niemimaa, Gobin erämaa, Himalajan ja Andien ylängöt, Australia ym.)   

2)  Auringonsäteilyä heijastavien hiukkasten ampuminen yläilmakehään 

3)  Valtamerien hiilensidonnan lisääminen levittämällä rautaa meriin 

4)  Maapallon heijastavuuden lisääminen varustamalla rakennuskanta ja muu infrastruktuuri suuressa mittakaavassa heijastavilla kattopinnoilla 

Jos aihepiiri kiinnostaa TuTu-Hesaa, voin valmistella teemailtaa. .  

Terveisin, Kari Silfverberg

Uusia aiheita

  Luokattomuus tulevaisuudessa, Timo ja Ilkka pohtivat
Ideariihi tuulten liikkeiden ennakoinnista, ehdottaja Timo Lahtela
Unescon ja UMn kouluarkkitehtina Tansaniassa 1978-92, ehdottaja Tapani Koivula


 Lisätietoa kahdesta edellisestä
https://tutuhesa.blogspot.com/2018/04/uusia-aiheita.html 

Lisää uusia aiheita https://tutuhesa.blogspot.com/2018/03/lounaskirjaus-20180327-luonnos.html

Seuraava lounas 
Tiistaina 20.11. klo 13.30 ravintola Harald

Lounaskirjaus 20180911

Lounas 11.9.2018 klo 13.30 ravintola Harald
Läsnä: Osmo Kuusi, Eki Vasama, Matti Visanti, Anders HH Jansson, Arto Salmela, Tmo Sneck, Reijo Korhonen, Jukka Vepsäläinen, Göran Nordlund ja Matti Leskinen



Tilaisuudet



Tilaisuudet järjestetään Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, Helsinki klo 17-20


Tiistaina 11.9. Sali 505: Markkinat uhka vai mahdollisuus - teknologian kehitykseen liittyviä näkökulmiaa ,alustaja dosentti Osmo Kuusi, Turun yliopisto, juontaja Matti Leskinen.

Tiistaina 25.9. Sali 404: Teollisuuden tulevaisuus, alustajina tutkimusjohtajat Mika Maliranta ETLAsta ja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, juontaja Arto Salmela

Tiistaina 9.10. ja 23.10. Sukupolvien kuilu: kahden seminaarin ongelma- ja ratkaisuharjoitus, juontajina Timo Sneck ja Anders Jansson

9.10. sali 505: "Mitä olemme töpänneet"

Osallistujat pohtivat oman kokemuksensa perusteella, mitä isoja tai pieniä asioita olisi ollut tarve tehdä toisin

23.10. sali 404: "Näinhän se piti tehdä"

Nuorisoryhmä esittää omat ratkaisuhahmotelmansa esitetyille kysymyksille

Tiistaina 6.11.  Sali 505
Onko Suomella asiaa avaruuteen? Alustaja strategian valmistelija LVM, kommentoija arkkitehti

 Matti Visanti, juontaja MM

Tiistaina 20.11. Sali 505 
Tulevaisuuksien osaamisesta osaamisen tulevaisuuteen,alustaja erityisasiantuntija Jukka 

Vepsäläinen Opetushallituksesta. kommentoija Laura Pöyry, juontaja NN

Tiistaina 4.12.  Sali 505

Ilmastonmuokkaus muutoksen torjunnassa, teemailta

Tässä teemailtaehdotus: 

Järjestin TuTu-Hesan kanssa ilmastonmuutos-kysymyksiä käsitelleen sarjan teemailtoja muistaakseni vuosina 2008-2015? - yhteensä kymmenkunta teemailtaa. 

Yhdessä teemaillassa tarkasteltiin ilmastonmuokkausasioita (ns. geoengineering). Nyt kun globaali ilmastonmuutos on kiihtymässä kansainvälisistä sopimusprossesseista huolimatta ja sen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin eri puolilla maapalloa, on myös ilmastonmuokkauskeinoja ja niiden vaikutuksia tarkasteleva tutkimus lisääntynyt nopeasti. Monet organisaatiot (kv-järjestöt, valtiolliset organisaatiot, tutkimuslaitokset ja yksityiset tahot ym.) ovat myös esitelleet suunnittelemiaan konkreettisia ilmastonmuokkaushankkeita. Tiedelehdissä on myös näkynyt vaatimuksia, että pitäisi kehittää kv-organisaatio vaikutusarviointia ja mahdollista luvitusta varten. 

Kiinnostaisiko TuTu-Hesaa järjestää teemailta, jossa päivitettäisiin ilmastonmuokkausta (keinoja, vaikutuksia, riskejä, kustannuksia, rahoitusta ja toteutettavuutta sekä luvitusta ja kv-sopimuksia ym.) koskevaa tietämystä. Vahvimpina ilmastonmuokkaustekniikoiden kandidaatteina ovat julkisuudessa näkyneet seuraavat: 

1)  Suurimittakaavainen aavikkometsitys (Sahara ja Sahel-vyöhyke, Arabian niemimaa, Gobin erämaa, Himalajan ja Andien ylängöt, Australia ym.)   

2)  Auringonsäteilyä heijastavien hiukkasten ampuminen yläilmakehään 

3)  Valtamerien hiilensidonnan lisääminen levittämällä rautaa meriin 

4)  Maapallon heijastavuuden lisääminen varustamalla rakennuskanta ja muu infrastruktuuri suuressa mittakaavassa heijastavilla kattopinnoilla 

Jos aihepiiri kiinnostaa TuTu-Hesaa, voin valmistella teemailtaa. .  

Terveisin, Kari Silfverberg

Uusia aiheita

  Luokattomuus tulevaisuudessa, Timo ja Ilkka pohtivat
Ideariihi tuulten liikkeiden ennakoinnista, ehdottaja Timo Lahtela
Unescon ja UMn kouluarkkitehtina Tansaniassa 1978-92, ehdottaja Tapani Koivula


 Lisätietoa kahdesta edellisestä
https://tutuhesa.blogspot.com/2018/04/uusia-aiheita.html 

Lisää uusia aiheita https://tutuhesa.blogspot.com/2018/03/lounaskirjaus-20180327-luonnos.html

Seuraava lounas 
Tiistaina 9.10. klo 13.30 ravintola Harald