Tekstit
Metsäprofessori Veli Pohjonen esittelihHiilimetsänhoitoa maapallolla ja sen mahdollisuuksia ilmaston muutoksen torjunnassa
Tulevalle
ilmastolle on tärkeää hiilimetsänhoito. Sen etenemistä mitataan
kahdella luvulla, hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito
tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia
arvoja.
Hiililuku
kuvaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi, kotimaassasi,
kehitysmaassa tai koko maapallolla on metsien alkuainehiiltä tonneina
kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittauksista
voi laskea Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä
hehtaarille, vuodelle 2018.
Hiilen
nieluvirta mittaa paljonko kyseiselle alueelle tulee vuosittain
lisähiiltä maahehtaarille. Laskennassa metsien kasvusta vähennetään
luontainen poistuma ja hakkuut. Nieluvirran yksikkö on kiloa
alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna
2018 oli 342 kg C/ha/v.
Tropiikin
maissa metsävarat useimmiten vähenevät; hiilen nieluvirtaa alueelle ei
enää ole. Virta on muuttunut hiilen nieluvirrasta hiilen päästövirraksi.
Esimerkiksi sademetsiään pelloiksi raivaavassa Brasiliassa vuoden 2018
päästövirta oli FAO:n tilastoinnin pohjalta 42 kg C/ha/v.
Päiväntasaajan
eteläpuolisista Afrikan maista Sambia on ollut metsäisimpiä. Metsiä
siellä kuitenkin häviää. Vuonna 2018 hiilen päästövirran lukema oli
Sambiassa 44 kg C/ha/v. Metsien häviö ja sitä seuraava hiilen
päästövirta ovat tyypillisiä koko Afrikalle.
Euroopassa
vahvoja hiililuvun maita ovat Puola (32,5), Saksa (36,8), Itävalta
(49,4) ja Slovenia (79,5 tn C/ha). Aasiassa ehkä yllättävän metsäisiä
maita ovat Japani (hiililuku 52,9) ja Etelä-Korea (36,7 tn C/ha). Mutta
kaikkia näitä korkeammalla on vielä Euroopan ykkösmaa Slovenia. Tässä
hoidettujen, verraten iäkkäiden vuoristometsien maassa hiililuku on 79,5
tonnia hiiltä hehtaarille.
Hiilen
nieluvirraltaan Euroopassa ovat Suomen edellä muun muassa Ranska (386)
ja Puola (908 kg C/ha/v). Aasiassa metsiään hoitavat taitavasti, myös
nieluvirralla mitattuna, Japani (955) ja Etelä-Korea (1075 kg C/ha/v). –
Euroopan unionin Slovenia menee silti tässäkin Aasian maiden edelle.
Sloveniassa hiilen nieluvirta oli 1087 kg C/ha/v.
Hiilimetsänhoidon
mittareista on opittavaa. FAO:n tilastoinnin pohjalta voi päätellä,
että ilmastometsätalous on mahdollista lähes kaikkialla maapallolla.
Toki arktiset alueet ja kylmän korkeat vuoristot pysyvät jatkossakin
metsättöminä.
Euroopan
maiden lukemat kertovat, että Länsi-Euroopan maiden metsät ovat
toipuneet toisen maailmasodan jälkeisellä kaudella hyvin. Itä-Euroopan
metsät ovat vastaavasti toipuneet ”kylmän sodan” jälkeisellä kaudella.
Metsien palautus Eurooppaan oli maapoliittinen menestys. Koko maapallon
ilmastometsätalous voi jatkossa ottaa oppia Euroopan hiilimetsänhoidon
kehityksestä.
Afrikan
maissa on edelleen jokin rakenteellinen ongelma. Metsiä häviää
jatkuvasti, kansainvälistä sopimuksista, kansallisista päätöksistä ja
kehitysavun metsähankkeista huolimatta. Rakenteellisena ongelmana on
pidetty Afrikan valtavaa väestöpainetta ja alati kiihtyvää
väestönkasvua.
Aasian
väkirikkaiden maiden hiilimetsänhoidon hyvät lukemat kertovat, että
väestö ei voi olla metsien häviön ainut syy. Japani ja Etelä-Korea ovat
tästä esimerkkejä. Hyvää hiilimetsänhoitoa pystyvät harjoittamaan myös
väkirikkaat Intia ja Kiina.
Kun
maapoliittinen tausta on kunnossa, kun metsäänsä kasvattavat alueen
pienviljelijät, Afrikan rakenteellinen ongelma voisi poistua.
Hiilimetsänhoidolla olisi mahdollisuus onnistua. Slovenia on siitä
eurooppalainen esimerkki. Etelä-Korea on siitä aasialainen esimerkki.
Näistä esimerkeistä kannattaa ottaa oppia Afrikan tulevassa kehitysavussa ja sinne suunnitellussa ilmastometsätaloudessa.
Kari Silverberg esttteli teemaillan kokonaisuuden.
Risto Isomäki kertoi rakentamjsen merkityksestä hiilensidonnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti