tiistaina, helmikuuta 26, 2019

Metsät ja puun käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa 20190226

Metsäprofessori Veli Pohjonen esittelihHiilimetsänhoitoa maapallolla ja sen mahdollisuuksia ilmaston muutoksen torjunnassa

Tulevalle ilmastolle on tärkeää hiilimetsänhoito. Sen etenemistä mitataan kahdella luvulla, hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kuvaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi, kotimaassasi, kehitysmaassa tai koko maapallolla on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittauksista voi laskea Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Hiilen nieluvirta mittaa paljonko kyseiselle alueelle tulee vuosittain lisähiiltä maahehtaarille. Laskennassa metsien kasvusta vähennetään luontainen poistuma ja hakkuut. Nieluvirran yksikkö on kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna 2018 oli 342 kg C/ha/v.

Tropiikin maissa metsävarat useimmiten vähenevät; hiilen nieluvirtaa alueelle ei enää ole. Virta on muuttunut hiilen nieluvirrasta hiilen päästövirraksi. Esimerkiksi sademetsiään pelloiksi raivaavassa Brasiliassa vuoden 2018 päästövirta oli FAO:n tilastoinnin pohjalta 42 kg C/ha/v.

Päiväntasaajan eteläpuolisista Afrikan maista Sambia on ollut metsäisimpiä. Metsiä siellä kuitenkin häviää. Vuonna 2018 hiilen päästövirran lukema oli Sambiassa 44 kg C/ha/v. Metsien häviö ja sitä seuraava hiilen päästövirta ovat tyypillisiä koko Afrikalle.  

Euroopassa vahvoja hiililuvun maita ovat Puola (32,5), Saksa (36,8), Itävalta (49,4) ja Slovenia (79,5 tn C/ha). Aasiassa ehkä yllättävän metsäisiä maita ovat Japani (hiililuku 52,9) ja Etelä-Korea (36,7 tn C/ha). Mutta kaikkia näitä korkeammalla on vielä Euroopan ykkösmaa Slovenia. Tässä hoidettujen, verraten iäkkäiden vuoristometsien maassa hiililuku on 79,5 tonnia hiiltä hehtaarille.

Hiilen nieluvirraltaan Euroopassa ovat Suomen edellä muun muassa Ranska (386) ja Puola (908 kg C/ha/v). Aasiassa metsiään hoitavat taitavasti, myös nieluvirralla mitattuna, Japani (955) ja Etelä-Korea (1075 kg C/ha/v). – Euroopan unionin Slovenia menee silti tässäkin Aasian maiden edelle. Sloveniassa hiilen nieluvirta oli 1087 kg C/ha/v.

Hiilimetsänhoidon mittareista on opittavaa. FAO:n tilastoinnin pohjalta voi päätellä, että ilmastometsätalous on mahdollista lähes kaikkialla maapallolla. Toki arktiset alueet ja kylmän korkeat vuoristot pysyvät jatkossakin metsättöminä.

Euroopan maiden lukemat kertovat, että Länsi-Euroopan maiden metsät ovat toipuneet toisen maailmasodan jälkeisellä kaudella hyvin. Itä-Euroopan metsät ovat vastaavasti toipuneet ”kylmän sodan” jälkeisellä kaudella. Metsien palautus Eurooppaan oli maapoliittinen menestys. Koko maapallon ilmastometsätalous voi jatkossa ottaa oppia Euroopan hiilimetsänhoidon kehityksestä.

Afrikan maissa on edelleen jokin rakenteellinen ongelma. Metsiä häviää jatkuvasti, kansainvälistä sopimuksista, kansallisista päätöksistä ja kehitysavun metsähankkeista huolimatta. Rakenteellisena ongelmana on pidetty Afrikan valtavaa väestöpainetta ja alati kiihtyvää väestönkasvua.

Aasian väkirikkaiden maiden hiilimetsänhoidon hyvät lukemat kertovat, että väestö ei voi olla metsien häviön ainut syy. Japani ja Etelä-Korea ovat tästä esimerkkejä. Hyvää hiilimetsänhoitoa pystyvät harjoittamaan myös väkirikkaat Intia ja Kiina.

Kun maapoliittinen tausta on kunnossa, kun metsäänsä kasvattavat alueen pienviljelijät, Afrikan rakenteellinen ongelma voisi poistua. Hiilimetsänhoidolla olisi mahdollisuus onnistua. Slovenia on siitä eurooppalainen esimerkki. Etelä-Korea on siitä aasialainen esimerkki.

Näistä esimerkeistä kannattaa ottaa oppia Afrikan tulevassa kehitysavussa ja sinne suunnitellussa ilmastometsätaloudessa.




Kari Silverberg esttteli teemaillan kokonaisuuden.





Risto Isomäki kertoi rakentamjsen merkityksestä hiilensidonnassa.

Ei kommentteja: