Tiedonhaluinen ja kyseleväinen yleisö |
Vesa |
Strategiapäällikkö
Vesa Lipponen Uudenmaan ELY-keskuksesta
esitteli Uusimaa-ohjelman
monivaiheista laadintaprosessia, jossa piti yhteensovittaa kuntien ja
valtion eri sektoreiden ja muiden osapuolten näkemykset yhteen koko
aluetta koskevaksi ohjelmaksi. Siinä kävi välillä niin, että
toimenpiteet ohjelmoitiin ennen visiota ja vaikutusarvioinnit jäivät
viimeiseksi.
Tuloksena
syntyi kolme strategista valintaa
- Kasvun mahdollisuudet - Miten mahdollistamme älykkään kasvun sekä elinkeinoelämän nopean ja joustavan kehittämisen?
- Toimiva arki - Mistä arjen
hyvinvointi koostuu: miten asumme, elämme ja liikumme
tulevaisuudessa?
- Kestävä luonnontalous -
Miten takaamme luonnonvarojen kestävän käytön ja säilytämme
luonnon monimuotoisena?
”Uusimaa on vuonna 2040 Itämeren alueen kärjessä taloudellisen ja henkisen kasvun luomisessa ja hyödyntämisessä, asukkaiden toimivan arjen olosuhteiden tuottamisessa sekä toiminnan järjestämisessä luonnon ja talouden kannalta kestävästi”.
Tutustu Uusimaa-ohjelmaan tästä.
Virpi |
Arkkitehti
Virpi Mamia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta
esitteli Helsingin yleiskaavan visiota, jossa varaudutaan 860 000
asukkaaseen nykyisen Helsingin alueella. Lisärakentaminen laajentaa
kantakaupunkimaista rakentamista sijoitetaan nykyisten,
kaupunkibulevardeiksi muuttuvien moottoriteiden varteen ja
verkostomaisen kaupungin aluekeskusten yhteyteen.
Yleiskaavan sivusto
aukeaa tästä.
Pentti |
Kommenttipuheenvuorossaan
professori Pentti Murole yllytti Uudenmaan suunnittelijoita
ulottamaan ajatteluaan laajemmalle, Lahden,Tampereen, Porin alueille.
Hän muisteli eri
suunnitelmissa esitettyjä asukaslukutavoitteita, jotka ovat
vaihdelleet alle puolesta miljoonasta uusimpaan 860 tuhanteen.
Liikenteen määrä- ja nopeuslaskelmiin Pentti toivoi tarkistamista.
P.+murole+kommentti+hki+yleiskaava+visio+2050+tutuhesa+24,1,2014
Lataa tilaisuuden äänite tästä
Juontaja Hannu |
Keskustelussa
epäiltiin, mistä 260 000 uutta asukasta löytyy, vaikka Helsingin
vetovoima onkin lisääntynyt mm. lasten harrastuslogistiikan
takaavan toimivan julkisen liikenteen ansiosta.
Sama asukasmäärä
mahtuu alueeltaan yhtä suureen Tukholmaan, joten ahdasta ei pitäisi
tulla Helsingissäkään. Helsingissä ja Tukholmassa on samanlaiset
tavoitteet ja ainakin Tukholma katsoo, että valtioiden aika on ohi
Kriisisuunnitelmaa kaivattiin, ettei uskottaisi edettävän aina vain
trendien mukaan. Esimerkiksi autokanta muuttuu varsin hitaasti sähkö,
hybridi- ja robottiautojen suuntaan.
Panelistit |
Lataa tilaisuuden äänite tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti