YHTEENVETO KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIALUONNOKSEN KOMMENTEISTA TUTUHESA-LISTALLA

9.4.2006/MLe


Luonnosta on kommentoitu Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän sähköpostilistalla parin viikon ajan, aluksi täysin yksittäisten listalaisten kiinnostuksen mukaan, loppuvaiheessa osittain vastauksen listan omistajan lähettämiin henkilökohtaisin pyyntöihin.

Kommenttien yhteensovitusta ei ole edes yritetty, vaan henkilökohtaisen kommentit on koottu nimetöminä yhteen.

Täsää yhteenvedossa esitellään lyhyesti, minkätyyppisiä kommentteja listalaisilt on saatu. Varsinainen sisältö täytyy käydä tarkistamassa ao. kommentista.

Kokonaisuutena strategiaa pidetään onnistuneena, mutta siihen kaivataan konkreettisia tavoitteita ja sen toteutumismahdollisuuksia epäillään.

Kestävän kehityksen käsitteeseen tarjotaan uudeksi analogiaksi potilaiden tehohoitoa, koska siinä tullee esille myös muutosten eri osapuolten kannalta kestävä toteutus.

Uusiutuvan energiaan nopeampaa käyttöönottoa pelkän kehittämisen suhteen toivotaan, koska tällöin ratkaisut kehittyvät myös käytännössä markkinoilla ja vältetään uusiutumattomaan energiaan perustuvat ratkaisut. Tärkeätä on uusiutuvan energian oauuden lisääminen. Markkinaehtoisuutta yksinomaisena valintaperusteena epäillään.

Aluerakenteen keskittyminen edellen hyväksytään tosiasiana eikä koko Suomen pysymiseen asuttuna uskota. Muutoksen nopeudesta on erilaisia mielipiteitä.

Nuorten syrjäytymisvaara ja yhteiskunnan holhousote on ajankohtaisen uutisen vuoksi kirvoittanut runsaasti kommentteja ja mielipiteiden sirontaa, jonka taustalla ovat listalaisten erilaiset ideologiset näkemykset talousjärjestelmästä.

Talouden roolissa korostetaan tuottavuuden kehitystä ja rakenteellisten muutosten välttämättömyyttä ja tarkastellaan veroasteen merkitystä. Pörssikapitalismin onnistumista ohjausjärjestelmänä epäillään vahvasti ja pohjoismaista yhteiskuntamallia halutaan tarjota maailmalle.

Suomen rooli mallikelpoisena, mutta myös omasta edustaan huolehtivana maana globaalissa yhteistyössä hyväksytään ja kaivataan yhteensovitusta myös globaaleissa kansalaisjärjestöissä toimimiseen.

Strategian toteuttamisen ja arvoinnin verkostojen vahvuutta epäillään ja halutaan kansalaisille suorempia tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä kestävän kehityksen integrointia yritysten normaaleihin menettelytapoihin.

Indikaatoreihin kaivataan lisää tavoittenasettelua ja aikasarjoja, jotta niiden avulla syntyis vielä lisää jämäkkyyttä.