torstaina, joulukuuta 28, 2006

MUISTIO PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENNESUUNNITELMASTA (PLJ 2007) JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Tulevaisuuden tutkimuksen seura
Helsingin toimintaryhmä

MUISTIO PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENNESUUNNITELMASTA (PLJ 2007) JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Tämä muistio perustuu 12.12.2007 Tutuhesa-tilaisuudessa käytyyn keskusteluun.
Lisävaikutteita on tullut Suomen Rakennusinsinöörien liitossa 13.12.2006 käydystä keskustelusta sekä Kansalaiskanavan ohjausryhmän kokouksen yhteydessä. Vaikutteita on myös saatu Sari Puustisen väitöskirjasta ” Suomalainen kaavoitusprofessio ja suunnittelun kommunikatiivinen käänne”

YLEISTÄ

PLJ on merkinnyt mittavaa suunnittelutyötä, paljon selvityksiä sekä mittavaa pinoa raportteja. Kokonaisuuden ymmärtäminen ja ja riippuvuussuhteiden hanmottaminen on vaikeaa. Esimerkisi vaikutusselvitysten rooli jää epäselväksi; onko ne tehty, koska laki niin vaatii vai onko niitä todella käytetty suunnitelmaa työstettäessä.

Suunnitelma on joka tapauksessa tarpeellinen kokoamaan yhteen eri tahojen suunnitelmat.


MUNA VAI KANA; MAANKÄYTTÖ VAI LIIKENNE

Kaavoittavat suunnittelevat maankäyttöä ja delegoivat liikenneongelmat liikennesuunnittelijoille. Nämä taas puolestaan katsovat, että liikennejärjestelmän toimivuutta ei pidä vaarantaa väärin sijoitetulla maankäytöllä. Kun vielä kunnat ovat säilyttäneet itsellään oikeuden maankäytön suunnitteluun ja YTV saa suunnitella vain liikennettä, on sekä lopputulos että toteutuksen ajoitus vaikea saada synkronoitua. Parasta olisi, että liikennejärjestelmä olisi valmiina asukkaiden ja toimintojen muuttaesaa uudelle alueelle.


HALLINNOLLISTEN JA TALOUDELLISTEN RAKENTEEET RAJOITTAVAT JA PAINOTTAVAT

PLJ on sidottu YTV-alueeseen. Onneksi tämä ei ole estänyt tekemästä tarkasteluja koko Helsingin työssäkäyntialueelta kuntien ja liittojen rajoista välittämättä.

Valtio rahoittaa erityisesti tieliikenteen pääväyliä ja raideliikenteen suurivestointeja, kunnat taas joukkoliikennettä ja katuverkkoa.

Periaatteessa pitäisi pystyä suunnittelemaan mahdollisimman hyvä liikennejärjestelmä kokonaisuutena, mutta toisaalta halutaan saada investointeja oman kunnan alueelle, mieluummin valtion maksamana. Nykyisen katuverkon ja bussijärjestelmän parantaminen voisi riittää liikenneongelmien ratkaisuun. Mutta koska ne kuuluvat kuntien rahoittamiksi, parempi on vaatia päätietä tai raideliikennettä.

Valtion rahoituksen perusteena esitetään seudun kilpailukyvyn kehittämistä. Tämä perustelu löytyy varmaan kaikista alueellisista suunnitelmista. Mitä hyötyä valtiolle on rahoittaa sellaista kilpailukykyä, joka on vastaavasti pois joltakin muulta alueelta Suomessa?

Suuret investoinnit merkitsevät myös markkinoita toteuttajille. Toivottavasti tämä ei vaikuta päätöksentekoon investointien tarpeellisuudesta. Investointien ajoituksessa eri resurssien työtilanne on järkevää ottaa huomioon kustannustasoon vaikuttavana tekijänä.

MITÄ TULEVAISUUTTA SUUNNITELLAAN

PLJ:n perusteina on mainittu 200 000 uutta asukasta pääkaupunkiseudulle. Vaihtoehtoja ei on tarakateltu vain vaikutuselvitysten herkkyysanalyyseissä. Miten liikennesuunnittelussa pystytään ottamaan huomioon tulevaisuuskuvan muutoksia tai vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia?


VISIOSTA MITTAREIKSI?


Suunnittelun perustaksi määritetty visio on monipuolinen ja kattava. Sen eri elementtejä on käytetty vaihtoehtojen vaikutustarkastelussa. Voisiko siitä kehittää Balance Score Cardin tapaisen mittariston, jolla voi seurata vision toteutumista. Tähän mittaristoon tulisi silloin eri osatekijöiden tarkastelu. Visiossa on esimerkiksi mainittu taloudellisuus, mutta vaikutustarkasteluun ei sisälly kustannuslaskelmia. Kuitenkin liikenteen vuosikustannukset ovat suuret investointeihin verrattuina. Yksittäisten liikennehankkeiden hyötykustannussuhteita määritettäessä käytettävien kustannuserien laskenta aika-, ympäristö- ja onnettomuuskustannuksineen on liikennejärjestelmätasolla vaativa tehtävä, mutta auttaisi suuntaamaan toimenpiteitä taloudellisempaan suuntaan.

Esitetty visiorakenne näyttää olevan käyttökelpoinen myös pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa.


VIRITYKSESTÄ INVESTOINTEIHIN, KUMPI PÄÄTÖS ENSIN

PLJ:n viisiportainen osastrategiarakenne ihmisten kulkutapaan vaikuttamisesta ja nykyisen järjestelmän tehokkaasta hyväksikäytöstä isoihin investointeihin saakka on erinomainen.
Suunnitelmassa ei ole kuitenkaan esitetty rahoitusta osastrategioille 1-3. Vaikka nämä lienevät halpoja, eivät ne kuitenkaan ole ilmaisia. Niiden soveltamiseen tarvitaan sekä kannustimia että pakotteita. Esimerkiksi uuden työpaikka-, asiointi- tai asuntorakentamisen edellytyksiin voisi kuulua Mobility Management-selvitys sekä liikkumismahdollisuuksista että työntekijöiden, asikkaiden ja asukkaiden liikkumissuunnitelmista.

Jos nykyisen rakenteen tehostamiseen panostetaan, vaikutuksen pitäisi näkyä seuraavalla suunnittelukierroksella liikenteen jakautuman muutoksina ja isojen investointien tarpeen vähenemisenä.

LINJASTO VAI VÄYLÄSTÖ MÄÄRÄÄVÄ

PLJ:ssa korostetaan linjaston ja vaihtopisteiden suunnittelua. Sopeutetaanko linjasto olemassaolevaan tai muista lähtökohdista suunniteltuun väylästöön vai pohditaanko väylästöä myös bussiliikenteen linjaston ehdoilla.

VAIHTOEHDOT TEKNISIÄ

Strategiavaihtoehtojen lähtökohtina ovat liikennejärjestelmän ominaisuudet ja sen säätelyn keinot, eivät asukkaiden kannalta erilaiset käyttäytymis- tai matkustustavat.

Vaihtoehtoina esitetään vain raideliikenne tai henkilöauto. Tehokas bussijärjestelmä pystyy hoitamaan liikenteen raideliikennettä halvemmalla ja henkilöautoliikennettä pienemmällä väyläkapasiteetilla.

TAVARALOGISTIIKKA EI NÄY

Suunnitelma keskittyy henkilöliikenteen tarkasteluun. Onko tämä tulkittava niin, ettei tavaralogistiikassa ole ongelmia tai että ne tulevat hoidetuksi esitetyillä tieliikenteen väyläinvestoinneilla?

Kulutustavaroiden kuljetusta siirretään suurten kauppakeskusten yleistyessä autoileville asiakkaille. Onko tälle kehitykselle vaihtoehtoja? Entä ne asiakkaat, jotka eivät voi käyttää autoa?

PUUTTUUKO POIKITTAISYHTEYKSIÄ?

Poikittaisliikenteessä on tällä hetkellä suurimmat ongelmat. Tarvitaanko tulevaisuudessa vielä linjastoja tai yhteyksiä, joita PLJ.ssa ei ole?

KORVAAVATKO INVESTOINNIT TOISIAAN?

Onko mahdollista, että isot investoinnit, esimerkiksi Espoon metro ja Helsingin keskustatunneli, palvelevat samaa liikkumistarvetta eikä molempia kannata toteuttaa?

ILMASTOMUUTOS JA LIIKENNE

Myös luonnosvaiheessa olevassa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa painottuu osastrategia 1. Suoraa yhteyttä näiden suunnitelmien kesken ei ole.

VUOROVAIKUTUS PROSESSISSA

Prosessissa on järjestetty seminaareja, verkkokeskustelua ja mahdollisuus mielipteen ilmaisuun. Lisäksi asukkaiden mielipiteitä on kartoitettu tutkimuksin.

Onko mahdollista soveltaa liikennesuunnitteluun tuotesuunnittelussa käytettyjä menettelytapoja asiakkaiden tarpeiden kartoituksessa?

YHTEISET STRATEGIA- JA SEURANTAPROSESSIT

PLJ:n tarkistuksen ja seurannan voisi liittää osaksi pääkaupunkiseudun yhteistä strategiaprosessia, jossa Uudenmaan liiton, kuntien ja valtion viranomaisten sekä erillisprojektien strategiset suunnitelmat ja raportit löytyisivät ja kehittyisivät loogisessa järjestyksessä ja järkevästi toisiinsa kytkeytyen. Alkuun voisi päästä kokoamalla tietoja ja linkkejä yhteen YTV:n verkkosivuille. Siitä voisi jatkaa analysoimalla suunnitelmia ja yhditämällä päällekkäisiä prosesseja. Samalla voitaisiin luoda koko pääkaupunkiseudun kattavia asukkaiden ja hallinnon vuorovaikutuksen malleja.

MUKANAOLLEET

PLJ:n esittelytilaisuudessa 12.12.2006 olivat läsnä Suoma Sihto alustajana, Outi Janhunen, Reijo Korhonen, Ossian von Konow, Kari T. Mustanoja, Reijo Teerioja, Aimo Westerlund, Teija Jokiranta, Kari Silfverberg, Pentti Hautala sekä Matti Leskinen kirjaajana.

Nettikeskustelua ei asiasta syntynyt.

Ei kommentteja: