Kirjaus lounaalta: aiheita syksylle 2009

Lounaalla Päivikki Telenius, Reijo Korhonen, Pentti Räsänen, Arto Salmela ja Matti Leskinen


Kirjaus Tutuhesa-lounaalta 25.3. klo 12.30 Ravintola Bakersissa.
Kaikkien alustajien kanssa ei ole vielä sovittu

Aiheita syksylle

Salivaraukset Tieteiden talolla:
Tutuhesa, sali 505, klo 17-20
ti 8.9.2009 varattu
ti 22.9.2009 varattu
ti 6.10.2009 varauksessa
ti 20.10.2009 varauksessa
ti 3.11.2009 varattu
ti 17.11.2009
ti 1.12.2009
ti 15.12.2009

Tiistaina 8.9.2009 klo 17-20
Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset
Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki

Tiistaina 22.9.2009 klo 17-20
Suurten kaupunkien tulevaisuus
Alustus Santtu von Bruun, kommentit suurista kaupungeista?
Verkostoyhteys suurten kaupunkien toimintaryhmiin?
Matti Leskinen valmistelee

Tiistaina 6.10. tai 22.10
Elinkeinoelämän globaalit skenaariot
Alustaja Risto EJ Penttilä, kommentit Jaakko Kiander ja Gustav von Hertzen
Arto Salmela valmistelee

ti 3.11.2009
Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus
Skenaariot Sirkka Heinonen, tulokset Sini Puntanen
Matti Leskinen valmistelee


Kasvu- ja oppimisolosuhteet
Alustajat Liisa-Keltikangas-Järvinen, Kari Uusikylä
Päivikki Telenius, Timo Lahtela ja Rainer Suvanto valmistelevat


Ilmastonmuutoksen uusimmat näkymät
Pentti Räsänen ja Kari Silfverberg valmistelevat

Ideologioiden ja uskontojen tulevaisuus
Alustajat Tapio Tamminen ja Ilkka Pyysiäinen
Reijo Korhonen valmistelee


Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa
Leena-Maija Laurén, Chris Kylander ja Pirkko Mäkinen
Matti Leskinen valmistelee

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus tulevaisuudessa
Kulttuurikeskus Caisa?
Reijo Korhonen valmistelee

Kasvatusjärjestelmän tulevaisuus
Alustajat ??
Päivikki Telenius ja Chris Kylander valmistelevat

Ulkomainen pääoma Suomessa
Yrjö Myllylä ja Matti Leskinen valmistelevat

Ehdolla 11 aihetta, varattuja aikoja 8.

Keväälle 2010

Työmarkkinapolitiikan tulevaisuus
Alustajat Mikko Mäenpää, EK:n edustaja
Timo Lahtela valmistelee

Hautumaan

Tieteen ja tulevaisuus tai päinvastoin
Pentti Räsänen pohtii

Matalaintensiiviset konfliktit tulevaisuudessa ja Bilderberg-ryhmän rooli

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhm%C3%A4

Arto Salmela pohdiskelee

Veden ja viljelysmaan riittävyys tulevaisuudessa

Yhteistilaisuus Suomen vesiyhdistyksen kanssa?

http://www.vesiyhdistys.fi/

Luonnonvarakonfliktit tulevaisuudessa Kongon kokemusten pohjalta

Globaalien luonnonkatastrofien riskit, esimerkkinä tulivuorenpurkaukset

Matti Leskinen ja Pentti Tuovinen valmistelevat

Ilmastomanipulaation mahdollisuudet ja uhat

Mitkä asiat ohjaavat maailmaa?

• taloudelliset edut

• kansalaisliikkeet, uusi demokratia

Veli-Pekka Lifländerin idea

Ihmisen eettinen evoluutio

Erkki Vasaman idea

Poistettu
EU:n tulevaisuuden riskiarviot
Alustaja EU:sta, kommentoija Suomesta
Matti Leskinen valmistelee

Alueiden tulevaisuusnäkymien vertailu
Verkostokeskustelu muiden toimintaryhmien kanssa.
Toteutetaan suurten kaupunkien tulevaisuustilaisuuden yhteydessä

Toimintakertomus 2009

Ei käsitelty, kommentoitavana tästä.

Seuraava lounastapaaminen

Maanantaina 4.5. klo 12.30 ravintola Baker`s

......

Toimintakertomus 2008, luonnos

Toimintakertomus 2008, luonnos, käsitellään lounaalla 25.3.2009

Helsingin toimintaryhmä

Toimintaryhmä kokoontui viisi kertaa lounaskokouksiin ja järjesti 14 yleisötilaisuutta, joiden

teemoina olivat:

- Ekokaupunki, alustajana Matti K Mäkinen

- Suomi 2107, seuraavat sata vuotta, alustajana Pentti Vartia, kommentoijana Osmo Kuusi, juontajana Arto Salmela.

- Avaruussektorin tulevaisuus Suomessa, alustajina Päivi Jukola ja Aapo Puhakka. Yhteistilaisuus Suomen Avaruustutkimusseuran (SATS-SAFF) kanssa.
- Arjen hyvinvointi tulevaisuudessa, alustajana Timo Hämäläinen, kommentoijina Juhani Anttila ja Jorma Vakkuri.
- Intia: talous kasvaa, kestääkö ympäristö, poistuuko köyhyys?, alustajina Tapio Tamminen ja Anita Kelles, juontajana Auli Keskinen

- Metropolivision kolmet kasvot, vaihtoehtojen tuot­tamista työpajoissa, alustajana Hannu Kalajoki

- Maatalouden tulevaisuus, alustajana Aarne Pehkonen, kommentoijana Pasi Rikkonen, juontajana Pentti Räsänen.

- Vapaa-ajan asuminen tulevaisuudessa, alustajana Arto Salmela, Anne Jarva ja Jorma Leppänen kommentoivat, juontajana Pentti Räsänen.

- Metropolialueen kestävä aluerakenne, Hannele Selin ja Olli-Pekka Hatanpää alustavat, Reijo Korhonen kommentoi, juontajana Matti Leskinen.

- Kielen tulevaisuus, alustaja Pirkko Nuolijärvi, kommentoija­na Leena Merisaari, juontajana Pentti Räsänen.

- Venäjä, Pietari ja Suomi 2054, alustaja Johan Bäckman, juontajana Arto Salmela.

- Suomen alueellinen organisointi tulevaisuudessa, alus­tajana Tapio Välinoro, juontajana Arto Salmela.

- Suur-Helsingin visioiden toteutus, alustaja Hannu Penttilä, Hannu Kalajoki kom­mentoi, juontajana Matti Leskinen.

- Yhteisöllisyys tulevaisuudessa, alustajina Meri Lähteenoksa, Kari Mustanoja ja Päivikki Telenius kommentit Pirjo Kortelainen ja Eeva Pelkonen

Tilaisuudet olivat maksuttomia ja avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Niistä tiedotettiin

jäsenkirjeissä, seuran verkkosivuilla sekä lehtien tapahtumapalstoilla.

Toimintaryhmän Tutuhesa-listalla oli vuonna 2008 noin 260 listalaista ja yli 1000 viestiä, joista

valtaosa oli tulevaisuusaiheista keskustelua. Lisäksi listalla informoitiin tulevaisuusaiheisista

tapahtumista ja tietolähteistä. Listaviestejä voi lukea liittymattä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages

Listaviestien analysointiin ei ole löytynyt halukkaita opiskelijoita-

Listan tukena käytiin Tutuhesa-blogia http://tutuhesa.blogspot.com/, jossa julkistettiin

laajempia aineistoja, koottuja keskusteluyhteenvetoja ja lounaskirjauksia.

Yhteistyö muiden paikallistoimintaryhmien kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen avulla ei edistynyt.

Helsingin toimintaryhmän vetäjätiimiin kuuluivat Matti Leskinen, Pentti Räsänen, Kalle Mikkola,

Arto Salmela, Päivikki Telenius ja Chris Kylander

Lounaskirjaus 22.1.2009

Tutuhesa
Lounaskirjaus 22.1.2009
Ravintola Bakers, klo 12.30-15

Paikalla
Arto Salmela, Chris Kylander, Päivikki Telenius, Matti Leskinen


1. Kevätkausi 2009

Futuinfon aikataulu
1/2009 Tammikuun loppu, mukaan kevään tilaisuudet
2/2009 Maalis- huhtikuun vaihde, loppukevät ja alkusyksy

Tilaisuudet

Kaikkien esiintyjien kanssa ei ole vielä sovittu

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT

27.1.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja hillitseminen
John Moore,Pasi Toiviainen ja Petteri Huuska alustavat, juontaja Kari Silfverberg 

Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa ja Itämeren alueelle
Kari Silfverberg valmistelee edelleen.

..............

Hallinnon vai asukkaiden visio, Suur-Helsingin vision jatkotyön arviointia
Aika 24.2. tai 4.3.
Alustajat Jukka Kullberg ja Aija Staffans, kommentoija Juha-Pekka Turunen, juontaja Hannu Kalajoki

Keskustelumenettelyn kehittäminen
Aika 24.2. tai 7.4.
Odotuksia:
Tutuhesa Matti Leskinen, Tutuseura Marja-Liisa Viherä, TSV Aira Korpi-Tommola
Esimerkki :
Jukka Ruponen IBM, katso Jukan aikaisempi esitys tästä
Kehitysehdotuksia:
Keijo Mäkelä,Kalle Mikkola
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Rooman klubin uusi ohjelma
Aika 10.3.
Alustajina Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska
Yhteinen tilaisuus Rooman klubin Suomen yhdistyksen kanssa


Valtapoolien hegemonian tulevaisuus
aika 24.3.
Alustaja Erkki Tuomioja, kommentaattor ?

Kasvaminen ja oppiminen tulevaisuuden takaajina
Aika 21.4.
Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Voitto Aaltonen valmistelevat edelleen
Lue HS:n vieraskynä: Yhteisöllisyys vaatii koulun koko toimintamallin uudistamista

Aiheita syksylle 2009 (ei käsitelty)

Salivaraukset Tieteiden talolla:
Tutuhesa, sali 505, klo 17-20
ti 8.9.2009
ti 22.9.2009
ti 6.10.2009
ti 20.10.2009
ti 3.11.2009
ti 17.11.2009
ti 1.12.2009
ti 15.12.2009

Aiheita ehdolla:

Tiistaina 8.9.2009 klo 17-20
Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset
Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki



Uskontojen tulevaisuus
Alustajat/kommentoijat Tapio Tamminen ja Matti Kamppinen
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Venäläinen pääoma Suomessa
Alustajia tai kommentoijia Yrjö Myllylä, Soile Nysten-Haarala
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Talousjärjestelmien tulevaisuus
( Arto on kysynyt Gustav von Hertzenin)
Hannu Kalajoki, Chris Kylander ja Reijo Korhonen valmistelevat

Tieteen ja tulevaisuus tai päinvastoin
Pentti Räsänen pohtii

Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus
Skenaariot Sirkka Heinonen, tulokset Sini Puntanen
Matti Leskinen valmistelee

EU:n tulevaisuuden riskiarviot
Alustaja EU:sta, kommentoija Suomesta
Matti Leskinen valmistelee

Alueiden tulevaisuusnäkymien vertailu
Verkostokeskustelu muiden toimintaryhmienn kanssa.
Reijo Korhonen muotoilee ehdotuksen
Matti Leskinen ottaa esille toimintaryhmien verkostoseminaarissa.



Seuraava lounastapaaminen

Bakers 25.3.2009 klo 12.30
Aiheena toimintakertomus 2008 sekä loppukevään ja alkusyksyn tilaisuudet

Listan kehittämispuheenvuoroja

Tähän on koottu puheenvuoroja Tutuhesa-listan kehittämisestä

........

Kiinnostaa kovasti nähdä, miltä näkymättömät näyttävät ja kuulumattomat kuulostavat.

Siis jo pelkästä uteliaisuudesta haluan tavata... Uteliaisuus ulottuu toki syvemmällekin esim. kysymykseen siitä, millaista tulevaisuutta toivomme/pelkäämme/pidämme mahdollisena oman yhteiskuntamme, maailman ja miksei maailmankaikkeudenkin osalta. Siis suuria linjoja ja kollegiaalisesti eli nuorimmat ensin... Tarkoittaa tässä yhteydessä listalla nuorimpia... Heitä ei vielä ole pystytty sopeuttamaan/hämäämään...

Päivikki

n. 3-vuotias listalainen

...................

Ymmärsinkö oikein, että tämä listakeskustelun kehittäminen on
(tuosta tapaamisesta) erillinen, sähköisesti hoidettava projekti?

Minulla ei ole suoralta kädeltä siihen oikein ehdotuksia.
Pari lievempää ajatusta (ei säännöiksi vaan
potentiaalisiksi suuntaa-antaviksi suosituksiksi):

Pisimpiin viesteihin voisi laittaa alkuun tiivistelmän.

Otsikot saisivat olla mahdollisimman kuvaavia (pitkiäkin).

Toisaalta otsikkoa ei pitäisi vaihtaa kepeästi, jos viesti
on jatkoa vanhoille (monet lukijat saavat viestinsä otsikoittain
lajiteltuina, ja on kiva voida lukea koko keskustelu kerralla tai
silmäillä ylempää, mihin tässä vastattiinkaan).

Linnanvuori voisi puuttua muiden kirjoituksissa vain pahimpiin
virheisiin. Ymmärrän, että siitä joku voi saada käsityksen,
että ne kommentoimattomat kohdat olisivat olleet oikein,
mutta sen voi kuitata vaikka kommentilla: "muussakin olisi paljon oikaistavaa".

Ongelma on myös siinä, että eri lukijoiden mielestä eri asiat lienevät
mielenkiintoisia.

Linkkeihin voisi yleensä laittaa alle vähintään parin rivin tiivistelmän.

Vanhoja viestejä voisi siteerata sopivasti, vähän tämän viestin
tyyliin. Tarvittaessa pisimmät sitaatit jätettäisiin viestin perään.
Kirjoittajan nimi saisi näkyä siteerauksissa.

Hauskoja pikkujouluja kaikille!
Kalle

.................

Mitä tulee viestien terävöittämiseen, Kallella oli muutamia
hyviä ehdotuksia.

Viittaukset linkkeihin ja muihin kirjoituksiin
vaatisivat minunkin mielestäni sen, että niissä esitetyn asian kertoisi lyhyesti
omin sanoin. Ilman omaa mielipidettä asiasta viittaukset
jäävät ulkokohtaisiksi eivätkä innosta keskusteluun.

Ehkäpä kirjoituksissa voisi olla myös jollain tavalla positiivisempi ja kehittävämpi ote. Toisin sanoen pyrittäisiin näkemään toisten kirjoituksissa ensin ne asiat, joista ollaan samaa mieltä ja sitten kehittämään näitä asioita loogisesti eteenpäin. Huonoimmillaan kirjoituksissa vain "oikaistaan" vastapuolten esittämiä ajatuksia ilman kunnollisia perusteita ja ilman että edes yritetään ymmärtää, mihin vastapuolen näkemykset perustuvat.

Tulevaisuusnäkökulma voisi tietysti olla paremmin esillä. Onko tulevaisuus vain olemassaoleviin "tosiasioihin" sopeutumista - ja mitä ne olisivat - vai onko tulevaisuus uusien "tosiasioiden" tekemistä - ja mitä ne olisivat. Tällaisia asioita nyt ainakin tulisi pohtia.

Toivottaa Matti H.

...............

Listaa on toivottu muutettavaksi valtakunnalliseksi. Sovittiin, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi asuinpaikasta riippumatta.
Lounaskirjaus 18.12.2009

................

Uutta aihetta aloitettaessa voisi käydä katsomassa, onko aiheesta listalla aikaisemmin kirjoitettu Aleksis Kiven hengessä " Elettiinpä ennenkin..."
Matti
.
.............

Hei,



vaikka sähköposti onkin ehkä toimivin, totutuin, sovinnaisin ja

yksinkertaisin lukemattomista nettikanavista,kannattasi harkita oman

sivun luomista Facebookiin:

- tavoittaisi helpommin myös ei-tutulasia

- monia tutulaisia facebookissa on, "sana" leviäisi eli verkosto

kasvaisi nopeasti

- omaksi "kaveriksi" eli omalle facebook-sivulle en halua kutsua

kaikkia tietämiäni tutulaisia, mutta sen sijaan

yhteisessä seuran facebookissa voisi olla ketä vaan

- myös ulkomaalisia, vieraskielisiä, voisi ehkä hakea omaan

mielenkiinnon ja tutkimusteeman kannalta

 merkityksellisiä kontakteja kansainvälisistä yksiköistä, myös

"eläkeläiset" voivat olla arvokkaita

- kun perussivun kerran luo niin se alkaa elää itsestään

- Seuran ylläpidon kannalta ehkä tärkein olisi tapahtumakalenteri,

muutoin muuhun tutu-dokumentteihin

 ja aktiviteetteihin olisi vain seuran www-osoite; toisin sanottuna

päivityksestä ei tule tehdä ongelmaa

- facebookkaan ei ratakisen minusta yhtä keskeistä keskustelujen ja

vuorovaikutuksenongelmaa,

 eli teemoitusta; teemoja pitäisi olla esimerkiksi:

 - globaalin talouden muutos

 - ilmastonmuutos tai ehkälaajemmin ekologiset jäljet

 - Suomen tulevaisuus

 - radikaalit innovaatiot

 - riskit (ml. sodat)

 - spesiä teemoja kuten

   -- sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen tulevaisuus

   -- tuotannon ja työn tulevaisuus

   -- (peus)kulttuurin tulevaisuus (arki, media, liikkuminen, matkailu jne.)

   -- taiteen tulevaisuus

   -- oikeudenmukaisuuden tulevaisuus (arvot, sosiaaliset rakenteet)

   -- vapaa-ajan tulevaisuus

   -- terveyden tulevaisuus

   -- monia muita isoja asioita löytynee



Tietty facebookin kirjoittajia, miksi ei myös tutuhesa sähköpostiin

kirjoittajia voi pyytää kirjoittamaan viestin alkuun muutaman avain-

tai asiasanan; pääsana voisi olla jo aiheessa eli ostikoissakin.

Menettely ei ymmärrettävästi järjestä viestejä.



Jonkinlainen kirjoitusohje voisi myös olla, vaikka nettietiikka on

aika löysä. Löysyys on myös vahvuus, koska se alentaa

kirjoittamiskynnystä. Facebookin ja sähköpistin ero tulee jo siinä,

että sähköpostikirjoittaja hyväksyy itselleen kirjoitusvirheetkin eikä

virkkeiden ja lauseiden tarvitse olla kieliopillisesti oikein tai

täydellisiä, lause voidaan aloittaa vaikka pienellä alkukirjaimella.

Jonkinlaisia suosituksia voisi olla tyyliin (viestejä kirjoittaessan

kukin voi myös jatkuvasti oppia entistä sujumpaa ja asiallisempaa

kirjoitustapaa):

- asiasanoja viestin alkuun kuten edellä yritin sanoa

- otsikkoon eli aihekenttään viestin pää- tai ydinasia

- suuraakkosia, isoja kirjaimia eli versaalia eik äytä tekstissä, vain

virkkeiden ja nimien alkukijaimina tai logoissa (kuten IBM)

- yksi asia yhteen kappaleeseen, pitkä kappaleita syytä välttää

- miellellään kirjoitetaan eheitä  lyhyitä lauseita, tiivistäminen on

nettiviestinnässä keskeistä

- tiivistäminen koskee myös viestin kokonaispituutta (tämkin viesti on

liian pitkä...)

-jne.



Keijo

Lounaskirjaus 18.12.2008

Tutuhesa
Lounaskirjaus 18.12.2008
Myöhemmät muutokset punaisella
Ravintola Bakers, klo 12.30-14.15

Paikalla
Arto Salmela, Chris Kylander, Hannu Kalajoki, Voitto Aaltonen, Reijo Korhonen, Pentti Räsänen, Päivikki Telenius, Matti Leskinen, Kari Silvferberg, Elina Miettinen, Kyösti Kaivolainen, Kari Mustanoja


1. Kevätkausi 2009

Futuinfon aikataulu
1/2009 Tammikuun loppu, mukaan kevään tilaisuudet
2/2009 Maalis- huhtikuun vaihde, loppukevät ja alkusyksy

Tilaisuudet

Kaikkien esiintyjien kanssa ei ole vielä sovittu

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT
Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla
Kaksi alustusta ja yksi kommentti

Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:
päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen
Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa ja Itämeren alueelle
Kari Silfverberg valmistelee edelleen.

Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset
Siirtyy syksyyn
Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki
Hannu Kalajoki sopii Korpisen ja Matti Leskinen Paqvalinin

Listan vakiokirjoittajien tapaaminen
Aika 24.2.
Vakiokirjoittajat esittäytyvät ja keskustellaan listan edelleen kehittämisestä.
Keskustelu netissä jo alkanut, puheenvuoroja kootaan omaan blogiviestiin
Listaa on toivottu muutettavaksi valtakunnalliseksi. Sovittiin, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi asuinpaikasta riippumatta.
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Rooman klubin uusi ohjelma
Aika 10.3.
Alustajina Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska
Yhteinen tilaisuus Rooman klubin Suomen yhdistyksen kanssa

7.4 vapaana, siirretäänkö jokin aihe syksyltä vai otetaanko ihan uusi?

Valtapoolien hegemonian tulevaisuus
aika 24.3.
Alustaja Erkki Tuomioja, kommentaattori ???,
Hannu Kalajoki, Arto Salmela ja Pentti Räsänen valmistelevat

Kasvatus, koulutus, oppiminen tulevaisuuden takaajina
Aika 21.4.
Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Voitto Aaltonen valmistelevat edelleen

Aiheita syksylle 2009

Tilaisuudet tiistaisin klo 17-20 parittomilla viikoilla alkaen 8.9.2009

Uskontojen tulevaisuus
Alustajat/kommentoijat Tapio Tamminen ja Matti Kamppinen
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Venäläinen pääoma Suomessa
Alustajia tai kommentoijia Yrjö Myllylä, Soile Nysten-Haarala
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Talousjärjestelmien tulevaisuus
( Arto on kysynyt Gustav von Hertzenin)
Hannu Kalajoki, Chris Kylander ja Reijo Korhonen valmistelevat

Tieteen ja tulevaisuus tai päinvastoin
Pentti Räsänen pohtii

Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus
Skenaariot Sirkka Heinonen, tulokset Sini Puntanen
Matti Leskinen valmistelee

EU:n tulevaisuuden riskiarviot
Alustaja EU:sta, kommentoija Suomesta
Matti Leskinen valmistelee

Alueiden tulevaisuusnäkymien vertailu
Verkostokeskustelu muiden toimintaryhmienn kanssa.
Reijo Korhonen muotoilee ehdotuksen
Matti Leskinen ottaa esille toimintaryhmien verkostoseminaarissa.

Seuraava lounastapaaminen

Bakers 22.1.2009 klo 12.30
Aiheena kevään tilaisuudet ja toimintakertomus 2008

Lounasaineistoa 18.12.08

Lounastapaaminen Bakers, 18.12.2008 klo 12.30

Sovitaan Futurinfoon 1/2009 tulevat tilaisuudet eli kevätkausi 2009

Kehitellään syksyn ohjelmaa

Alustajien kanssa ei ole sovittu, nimet keskustelussa esiin tulleita.

Kevätkausi 2009

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT



Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20

Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla

Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot: 

päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen 

Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20

Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa ja Itämeren alueelle

 Kari Silfverberg ja Reijo Korhonen valmistelevat edelleen.

Ilmastonmuutosteemailtojen valmistelu etenee.
Halukkaita alustajia ja kommentaattoreita on
ilmoittautunut melko runsaasti. 

Ilmastonmuutosteemailtojen alustajiksi ja kommentaattoreiksi
ovat lupautuneet mm. seuraavat asiantuntijat: Mikko Alestalo,
Eeva Furman, Irma Karjalainen, Jari Liski, John Moore, Aleksi
Neuvonen, Eero Paloheimo, Jouni Räisänen, Lasse Peltonen,
Pasi Toiviainen ja Oras Tynkkynen.


Nyt yritän sovitella aikatauluja ja aiheita yhteen.
Yritän ehtiä torstaina lounaalle kertomaan.

Kari

Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset

Vaihtoehtoiset ajat 24.2., 10.3. tai 24.3.

Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki

Hannu Kalajoki ja Matti Leskinen valmistelevat

Listan vakiokirjoittajien tapaaminen

Matti Leskinen valmistelee

Kutsu joukolle vakiokirjoittajia on lähetetty

Vastauksia

Kiinnostaa kovasti nähdä, miltä näkymättömät näyttävät ja kuulumattomat kuulostavat.

Siis jo pelkästä uteliaisuudesta haluan tavata... Uteliaisuus ulottuu toki syvemmällekin esim. kysymykseen siitä, millaista tulevaisuutta toivomme/pelkäämme/pidämme mahdollisena oman yhteiskuntamme, maailman ja miksei maailmankaikkeudenkin osalta. Siis suuria linjoja ja kollegiaalisesti eli nuorimmat ensin... Tarkoittaa tässä yhteydessä listalla nuorimpia... Heitä ei vielä ole pystytty sopeuttamaan/hämäämään...

Päivikki

n. 3-vuotias listalainen

Uskallan olla hullu (kuten Krugman) sillä siitä saa Nobeleja.
Våga vinna. Tämä vietä tänään, eli vietetään koska tein haun.
 :) 
Luovasti
sinun
Chris

Kasvatus, koulutus, oppiminen tulevaisuuden takaajina

Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Voitto Aaltonen valmistelevat

Toivottu aika 10.3.

Asiasta toiseen:

1) kasvatusryhmällä olisi tarvetta useampaankin iltaan, olemme niin huonosti kasvatettuja.

2) Yhteisöasiassakin pääsimme oikeastaan vasta alkuun. Demoksen näkemyksiä yhteisöllisyydestä kannattaisi kuulla vielä erikseen ja on siellä suunnalla kehitelmiä koulutuksenkin suhteen, vaikka tiedän jo vähitellen, missä suhteessa

3) ikäpolvien välillä on näkemyseroja. Sekin olisi mielenkiintoinen aihe.

Löytyyköhän tutkijoita vai pitäisikö haastaa nuoret ja pitää väittely... Esim. suhteessa maaseutuun, omavaraisuuteen ja kansallisuuteen/itsenäisyyteen ovat kokemuspohjaiset itsestänselvyydet todella kaukan toisistaan ja arvot samantien. He ovat ihan yhtä tyhmiä kuin mekin - eli pitävät ikuisena ja jähmettyneenä kahleena sitä, minkä itse ovat saaneet valmiina kuten esim. peruskoulua ja keskiastetta, opintotukea sekä kaupunkilaisuutta. Yhteistä meille on se, että meidänkään ikäluokkamme ei ole pystynyt arvioimaan, mitä tapahtuu, kun kaiken annetaan muuttua ja muutosta sinänsä pidetään hyvänä ja siihen pyritään.

Päivikki

Uusi opetusministerimme

Hän on omalta suvultaan Virkkunen eli Snellman?
Olisiko idea kysyä häntä 10.3.09 meille kertomaan
näkemyksiään ja me olisimme kommentaattoreita?

Kysyy
Chris
ps. ehdotin jo sitä Päivikille puhelimessa ja P
haluaisi itse kertoa/kysellä opettajan näkökulmista
ja minä voisin ottaa opetussuunnitelma/opettajainkoulutuksesta
ja Voitto voisi kysellä itse filosofiasta - ?

Rooman klubin uusi ohjelma

Alustajina Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska

Matti Leskinen valmistelee

Käykääpä nettisivuilla selailemassa

Siellä on myös
A new path for world development.

Varmaan voitaisiin järjestää yhdessä Rooman klubin Suomen toimikunnan kanssa jokin tilaisuus.

Sirkka

Pyyntö lähetetty Sirkka Heinoselle, Pentti Malaskalle ja Tapio Linnalle
Matti

Kyllä se sopii. Maaliskuu olisi ehkä jo OK. Voidanko palata aikaan myöhemmin
ensi vuoden puolella jos suunnittelunne ei siitä liikaa kärsi.

Hyvää joulua

Pentti

Uskontojen tulevaisuus

Alustaja uskontotieteilijä, esillä Matti Myllykoski, Pertti Järvinen, Matti Kamppinen

Chris Kylander ja Matti Leskinen valmistelavat

Pyyntö lähetetty Matti Kamppiselle ja Tapio Tammiselle

hei,
Kiitos kysymästä. Aihe sopii, aika mieluummin myöhään keväällä 21.4 tai syksyllä. Voisin keskittyä esim. uuteen uskonnollisuuteen (lännen itämaistumiseen).
terv. Tapio

Matti

USA:n hegemonian tulevaisuus

Alustajina tai kommentoijina ehdolla Paavo Rantanen, Paula Tiihonen, Erkki Tuomioja

Arto Salmela ja Matti Leskinen valmistelevat

Venäläinen pääoma Suomessa

Alustajia tai kommentoijia Yrjö Myllylä, Soile Nysten-Haarala

Pyyntö lähetetty

Matti

Talousjärjestelmien postmoderni tulevaisuus

Alustajaksi ehdolla Heikki Palomäki ( Arto on kysynyt myös Gustav von Hertzenin)

Hannu Kalajoki ja Chris Kylander valmistelevat

Keskustelussa mainittiin lisäksi

Maailmanlopun profetiat

Vesi

Tieteen anti tulevaisuudelle.

Lisäksi mahdollisia:

Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus

EU:n tulevaisuuden riskiarvioit

Kapitalismin ja markkinatalouden ero

Matti Hyryläinen


Nyt kun maailmantalouden kriisiin etsitään syitä ja korjausehdotuksia, olisi ensiarvoisen tärkeää, että ne, joiden mielipidettä asiassa kuullaan, ymmärtäisivät eron kapitalismin ja markkinatalouden välillä. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Kautta linjan ekonomistit puhuvat nykyisestä kriisistä markkinoiden epäonnistumisena ja vaativat pääomamarkkinoille entistä tehokkaampaa sääntelyä.

Ennen kuin uusiin sääntelytoimiin ryhdytään, tulisi kuitenkin huomioida se, millä tavalla taloutta on jo nyt säännelty. Nykyinen maailmantaloushan ei ole kuin nimeksi markkinataloutta, sillä sen peruspuitteet, mm. osakeyhtiöjärjestelmä, tekijänoikeusjärjestelmä ja liikesalaisuusjärjestelmä, ovat valtiovaltojen laillistamina ja vahvistamina sääntelytoimia, joiden tarkoituksena on turvata tuotannon omistajien edut ja kannustaa heitä tuotannon kasvattamiseen. Tällaista taloutta on syystä kutsuttu kapitalismiksi.

Kasvuun tähtäävässä taloudessa velan ja pääomien merkitys korostuu kuitenkin reaalituotantoon verrattuna, sillä velallahan kasvua rakennetaan. Tästä syystä kasvutaloudessa pääomilla on taipumus vähitellen kasvaa reaalitalouden ohi eräänlaiseksi toivomustaloudeksi, jossa inhimillisistä ominaisuuksista palkitaan erityisesti ahneutta ja riskinottohalua. Toivomustalous ei voi kuitenkaan loputtomasti kasvattaa eroaan reaalitalouteen nähden, joten jossain vaiheessa katteettomien toiveiden kupla puhkeaa. Näin on kapitalismin historiassa käynyt jo monta kertaa aikaisemminkin ja nyt se tapahtui Yhdysvaltain asuntolainojen sisältämien riskien osoittautuessa liian suuriksi. Sitä seuranneessa romahduksessa - josta olemme nähneet ehkä vasta alun - saatiin vain sitä mitä oli jo kauan sitten tilattu.

Jotta nähtäisiin, miten kapitalismin peruspuitteet eroavat markkinataloudesta, on katsottava markkinateorian perusteisiin. Markkinoiden perusajatus toteutuu pelkistettynä tavallisella markkinatorilla. Kaikkien myyjien tuotteet ja hinnat ovat vapaasti kaikkien nähtävillä ja ne ovat samat kaikille. Jokaisella ostajalla on vapaus valita mitä ostaa ja keneltä. Ostajan ei tarvitse tietää kaikkien myyjien tuotteita ja hintoja; riittää kun hänellä on vapaa pääsy niihin. Myös myyjät voivat halutessaan verrata tuotteitaan ja hintojaan toistensa vastaaviin.

Markkinoiden tarkoituksena on antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet niin tuoda tuotteitaan myyntiin kuin ostaa niitä, olipa kaupan kulutustavaroita, tuotantovälineitä tai pääomaa. Tarkoituksena ei siis ole tuotannon tehostaminen, pääomien kartuttaminen, yrittäjien palkitseminen eikä edes työllisyyden ylläpitäminen vaan ihmisten tasapuolinen kohtelu. Mutta kun tuotanto ohjautuu erilaisten tuotteiden sekalaisen ostajajoukon tarpeiden mukaan, on kuin näkymätön käsi ohjaisi voimavarojen jakautumista kaikkien hyväksi.

Markkinatalouden ja kapitalistisen talouden eroista yhdellä on aivan keskeinen merkitys. Markkinat toimivat julkisen alueella, kapitalistinen talous yksityisen alueella. Toisin sanoen markkinat ovat edellä esitetysti kaikille avoimet ja markkinatiedot ovat kaikille vapaata tietoa. Silloin tietojen leviäminen ja markkinat toimivat kaikkia hyödyttäen. Kapitalistisessa taloudessa puolestaan myyjillä on, muutamin poikkeuksin, vapaus valita asiakkaansa ja markkinatiedot katsotaan yksityisomaisuudeksi. Mitä kukin myy, mihin hintaan ja kenelle on periaatteessa myyjän omistamaa tietoa, jonka hän voi pitää omanaan tai julkistaa. Silloin näkymätön käsi ei toimi tasapuolisesti vaan painottuu ajamaan niiden etuja, jotka eniten hyötyvät tietojensa salaamisesta.

Markkinatietojen yksityisomistuksellisuutta on perusteltu kolmella tavalla. Kaupankäyntiä on pidetty yksityisyyden suojaan vedoten myyjän ja ostajan välisenä asiana, joka ei muihin vaikuta ja josta muiden ei myöskään tarvitse tietää. Tämä argumentti paljastuu virheelliseksi jokaisen talouskriisin yhteydessä, myös nykyisen, kun tavalliset kansalaiset ympäri maailman joutuvat niiden velkojen maksumiehiksi, joita pieni joukko on tehtaillut pankkien hämärissä. Toisen väitteen mukaan tuotteita koskevien tietojen jonkinasteinen läpinäkymättömyys on välttämätön sijoitusten tehokkaalle kohdentumiselle. Tämäkin argumentti joutuu outoon valoon, kun otetaan huomioon, mihin sijoitusten tehokkuusvaatimukset tälläkin kerralla johtivat.

Kolmas ja ymmärrettävin markkinatietojen yksityisyyttä puolustava argumentti on se, että kukin kansakunta on halunnut turvata oman maansa yritysten kilpailukyvyn säätämällä markkinatiedot liikesalaisuuksiksi. Talouden globalisoituminen ja suurimpien yritysten irtautuminen kansallisista sidoksista on kuitenkin viemässä pohjaa tältä argumentilta. Maailmantalous ei tarvitse kilpailukykyä eikä suuryrityksillä ole isänmaata. Niillä on yleensä laaja kansainvälinen omistajajoukko, jota edustavat toisiaan vastaan kilpailevat mutta tietysti lähinnä omaan taskuunsa pelaavat sijoitusyhtiöt ja -johtajat. Ne toimivat kapitalismin näkyvinä käsinä, joiden toimesta eurot ja dollarit siirtyvät yhä kauemmas tavallisten kansalaisten hallinnasta suuryritysten, suuromistajien ja ammattisijoittajien pelimerkeiksi.

Jos nyt toimitaan vain lyhyellä tähtäimellä ja yritetään jollain sääntelyllä estää finanssipelin ylilyönnit, mutta pidetään kiinni kapitalistisen talouden peruspuitteista, mikään ei estä seuraavan kriisin syntyä. Kasvuun kannustavat puitteet toimivat kuten ennenkin johtaen pääomien keskittymiseen harvojen hallintaan ja yhä riskialttiimpiin kohteisiin kunnes pelureiden odotukset ylittävät jossain tärkeässä asiassa luonnon tai ihmisten kestokyvyn ja järjestelmä romahtaa.

Viisaampaa olisi lähteä purkamaan sitä perustavaa sääntelyä, joka erottaa kapitalismin markkinataloudesta.

Wikipedian artikkelit kapitalismista ja markkinataloudesta.

Toimintasuunnitelma 2009

Suunnitelma hyväksyttiin osana seuran toimintasuunnitelmaa vuosikokouksessa 12.11.

Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia aiheita ja alustajia. Aiheina ilmastomuutoksen lisäksi muut ajankohtaiset merkittävät asiat pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuuden näkökulmasta. Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla.

Tilaisuuskohtaisesti etsitään kustakin aiheesta kiinnostuneita kohderyhmiä.

Tilaisuuksia järjestetään tiistaisin parittomina viikkoina yhteensä 15kpl.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien sekä muiden yhteisöjen kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään osallistumismahdollisuuksia.


Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi , johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi lukea liittymattä listalle yahoossa.

Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen, Chris Kylander, Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-listalla blogiin tukeutuen.

Lounaskirjaus 5.11.2008

Lounaskirjaus 5.11.2008

Ravintola Bakers, klo 12.30-14.15

Paikalla

Arto Salmela

Chris Kylander

Hannu Kalajoki

Voitto Aaltonen

Reijo Korhonen

Pentti Räsänen

Päivikki Telenius

Matti Leskinen

1. Tilaisuudet 2009

Alustajien kanssa ei ole sovittu, nimet keskustelussa esiin tulleita.

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT



Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20 

Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla

Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20 

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot: 

päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen 

Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20

Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa ja Itämeren alueelle



 Kari Silfverberg ja Reijo Korhonen valmistelevat edelleen.

Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset

Vaihtoehtoiset ajat 24.2., 10.3. tai 24.3.

Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki

Hannu Kalajoki ja Matti Leskinen valmistelevat

Listan vakiokirjoittajien tapaaminen

Matti Leskinen valmistelee

Kasvatus, koulutus, oppiminen tulevaisuuden takaajina

Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Voitto Aaltonen valmistelevat

Rooman klubin uusi ohjelma

Alustajina Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska

Matti Leskinen valmistelee

Uskontojen tulevaisuus

Alustaja uskontotieteilijä, esillä Matti Myllykoski, Pertti Järvinen, Matti Kamppinen

Chris Kylander ja Matti Leskinen valmistelavat

USA:n hegemonian tulevaisuus

Alustajina tai kommentoijina ehdolla Paavo Rantanen, Paula Tiihonen, Erkki Tuomioja

Arto Salmela ja Matti Leskinen valmistelevat

Venäläinen pääoma Suomessa

Alustajia tai kommentoijia Yrjö Myllylä, Soile Nysten-Haarala ( lisätty myöhemmin)

Talousjärjestelmien postmoderni tulevaisuus

Alustajaksi ehdolla Heikki Palomäki ( Arto on kysynyt myös Gustav von Hertzenin)

Hannu Kalajoki ja Chris Kylander valmistelevat

Keskustelussa mainittiin lisäksi

Maailmanlopun profetiat

Vesi

Tieteen anti tulevaisuudelle.

2. Seuraava lounastapaaminen

Bakers, 18.12.2008

Sovitaan Futurinfoon 1/2009 tulevat tilaisuudet eli kevätkausi 2009

Kehitellään syksyn ohjelmaa

Toimintasuunnitelman 2009 aineistoa

Ohessa pohjaksi 2008 toimintasuunnitelma. Esitä ideasi vuodelle 2009 kommenttina tähän tekstiin!

Käsittelemme suunnitelmaa lounaalla ravintola Bakersissa keskiviikkona 5.11. klo 12.30

Suunnitelma hyväksytään seuran vuosikokouksessa 12.11.2008


Ote seuran toimintasuunnitelmasta 2008
Helsingissä - Tutuhesa
Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia
aiheita ja alustajia. Aiheina pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuusnäkymät.
Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen
avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään
osallistumismahdollisuuksia.
Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi http://tutuhesa.
blogspot.com/, johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi
lukea liittymattä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Listan vuodesta 2000 lähtien arkistoitujen viestien analysointiin etsitään halukkaita opiskelijoita.

Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen,
Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-
listalla.

Ehdotuksia vuodelle 2009

Vuoden alussa teemana on ilmastonmuutos:

Teemaillat ilmastonmuutoksesta, Kari Silfverberg valmistelee

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT

Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20   Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä        

vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla

Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20   Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:       

päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen

Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20   Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa

ja Itämeren alueelle





Kasvatuskeskustelu

Esitän, että Tutun ensi vuoden teemaksi valitaankin

kasvatuskeskustelu. On erittäin tärkeää, että keskusteluun saataisiin

osallistumaan eturivin tulevaisuusintelluktuellit ja siten se voisi

myös olla seuraavan kesäseminaarin aiheenakin. On jo aika uskoa siihen,

että vaikenemisella ongelma ei poistu. Ja mielestäni tämän

aktuaallisempaa ongelmaa ei ole nykyajassa olemassakaan, joten siihen

Tutulaisten on tartuttava jos yleensä mihinkään.

Terv. Voitto Aaltonen

Voiton viesti täydellisenä



Metropoli



Suur-Helsinki-visioiden jatkotyö valömistuu joulukuussa ja alkuvuodesta vosimme tutustua lopputulokseen.

Hannu Kalajoki valmistelee.



Yrjö Myllylän ehdotuksia



1. INNOVAATIOEKOSYSTEEMIN KEHITTÄMINEN tms. jotakin. Innovaatiot ovat

taloussyklien keskeisimpiä selittäjiä ja seuraavan nousun innovaatiot

pitäisi olla hahmottumassa jo tuotealuetasollakin. Kansallinen

innovaatiostrategia on osoitteessa www.innovaatiosrategia.fi ja eduskunnan

päätöksellä Suomesta halutaan tehdä maailman paras innovaatioympäristö.

Erityisesti pitäisi miettiä mielestäni tutkimus- vs. markkinalähtöisen

innovaatioajattelun mahdollisuuksia. Olin mukana laatimassa alueellista

yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitystä, joka oli hallitusohjelman

taustapaperi. Selvitys löytyy osoitteesta www.rdmarketinfo.net. Hahmotan

innovaatioekosysteemin olevan erilaisten innovaatiojärjestelmien

kokonaisuus. 

2. LUOTEIS-VENÄJÄN KEHITYKSEN VAIKUTUKSET SUOMEN TALOUTEEN, YMPÄRISTÖÖN JA

TURVALLISUUTEEN. Väitöskirjani antoi aihetta kysyä, onko riittävästi nähty

Venäjän geopoliittisen asetelman muutos ja pohjoisten alueiden merkitys sen

tulevassa logistiikassa ja investoinneissa, mm. ja erityisesti Suomenlahden

suunta ja Murmanskin suunta keskeisinä väylinä Mustanmeren lisäksi.

Väitöskirjanikin pääsee bongaamaan osoitteen www.rdmarketinfo.net kautta.

Turvallisuusnäkökulman avausyritystä esim.

http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=108&aid=1767

3. UUUSIEN SOSIAALISTEN VERKOSTOJEN VAIKUTUS TUOTTAVUUTEEN JA YHTEISKUNNAN

PERUSRAKENTEISIIN SEURAAVAN NOUSUN AIKANA. Olen havahtumassa omassa

käytännön toiminnassa uusien sosiaalisten verkostojen huipputehokkaaseen

vaikutukseen, ne voivat siis lisätä tuottavuuttakin huomattavasti, jos

halutaan ja kun on pakko. Ne haastavatn vanhat rakenteet ja tekevät ne osin

tarpeettomaksi, miksi niitä vastustetaan. Olisi myös pohdittava uusien

tietotekniikka hyödyntävien  sosiaalisten verkostojen riskejä, esim. siinä

mielessä, että kaikki tieto jää tietopankkeihin, joku hallitsee alustoja

jne.

4. MEGATRENDIEN UUSI KIRJOITTAMINEN - MM. ENERGIAN HINNAN NOUSU MUKAAN.

Pitäisi pohtia uudelleen puhtaalta pöydältä megatrendiajattelua ja mitkä

trendit todellisuudessa vaikuttavat. Yksi vähiten tästä näkökulmasta

ajateltu, mutta eräällä tavalla tärkein on energian hinnan nousu,

konreettisimmin öljyn hinnan nousu. Vaikka se nyt tulee alas ja voi

aiheuttaa melkoisia katastrofeja, on se taas nousemassa seuraavassa

vaiheessa. Keskittäisin yhden seminaarin kyllä yksistään öljyn hinnan

kehityksen arvioimiseen ja sen vaikuttavuuden ymmärtämiseen. Samalla voisi

spekuloida dollarin ja öljykaupan kytköksillä ja seurausvaikutuksilla, jos

öljykaupan valuutaksi tulee jokin muu.

5. MITÄ USA:N HEGEMONIAN JÄLKEEN? Historiallinen tosiasia on, että maailman

hegemoniat ovat vaihtuneet tietyn ajanjakson kuluessa. USA:lla tämä jakso on

tapissaan. Mahdit kaatuvat ykkösen mahdottomaan tehtävään, eli

maailmanpoliisin tehtävään, armeijan kuluihin aikanaan. Vaikka arvostankin

monessa mielessä Yhdysvaltoja ja sen lähtökohtia, olen havainnut, että

asiaan ehkä suhtaudutaan meillä siten, että joko ollaan Amerikan

kaikkivoipaisuuteen uskovaisia tai sitten ei uskota lainkaan. Eli mielestäni

viitaten mm. kohtaan 2. Suomen on pohdittava turvallisuuspoliittisia ja

taloudellisia ratkaisujaan, mikä tarkoittaa jonkinlaista yhteistyötä ja /

tai liittoutumista, mutta samalla on otettava huomioon, että skenaariossa

käsitykseni mukaan pitäisi olla mukana myöskin Yhdysvaltojen vaikutusvallan

suoranainan romahtaminen.

6. KENEN ASIALLA YRITYKSET OVAT - OSAKKEEN OMISTAJAN ETU VAI

SIDOSRYHMÄTASAPAINO? Asia menee ehkä jossain määrin yli vaikuttamisen

mahdollisuuksiemme, mutta uskon taloustilanteen herättävän keskustelun

siitä, että nyt Suomeenkin rantautunut "vain osakkeen omistajan" etu

ajattelu joutuu koetukselle ja "sidosryhmätasapaino" tulee ehkä kuitenkin

kestävämpänä mallina mukaan. Tässäkin pureutuminen yrittäjän arvomaailmaan

voisi palauttaa keskustelua kestävämmälle pohjalle.

7. VENÄLÄINEN PÄÄOMA SUOMESSA - UHKA VAI MAHDOLLISUUS? 

Tätä teemaa ei ole käsitelty sen  merkittävyyden vaatimassa määrin Suomessa.

 Asiaa voitaisiin tarkastalla historiaa analysoiden, tämän hetken tilannetta, 

trendejä ja signaaleja sekä tulevaisuuden arvoita tehden.

**

Hyödyllisenä näkökulmana keskustelussa esittämieni aiheiden kuten kaikkien muidenkin
käsiteltävien aiheiden osalta pitäisin sen pohtimista, että "mitä meidän pitäisi
 tehdä asiantilan parantamiseksi".


Timo Lahtela ja Matti K Mäkinen

Viime kuukausina ovat talousviisaat käyneet tutu-palstalla oppineita keskusteluja.

Nyt on eräs talousparadigma ilmeisesti ehtinyt elinkaarensa päähän ja hämmentyneitä

kysymyksiä esiintyy enemmän kuin uskottavia neuvoja. Ollako vai eikö olla?

Oma kysymykseni on lyhyt: Minne katosivat kasvun rajat?

Kansainvälinen Rooman klubi juhli tänä vuonna 40 v. päiviään. Suomessakin

aate on ollut jo 35 vuotta. Tuoreita manifesteja ei ole näkynyt - ainakaan netissä.

Nyt, kun on julkista epätietoa siitä, pitääkö säästää vai kuluttaa jotta kasvu ei pysähtyisi,

nousee uudessa valossa esiin vanha kysymys: MIssä ovat kasvun rajat?

Luulisi, että markkinahumun hiukan hiljentyessä jollakulla olisi aikaa tuotakin pohtia. Ja

kertoa muillekin.

Kuvat suurenevat klikkaamalla

Metropolikysymyksiä

VERKOSTOITUMINEN
Hannu Kalajoki

1. Väittämä

Verkostoitumisen ajatellaan hyödyttävän siinä toimivaa koska verkossa liikkuu resursseja, osaamista ym. joita yksin toimien on vaikea hyödyntää. Verkostojen ajatellaan organisoituvat itsenäisesti, autonomia on suuri ja verkko toimii hallinnollisista, jopa kansallisista rajoista riippumatta. Toimintatapa perustuu vuorovaikutukseen ja luottamukseen.

Verkostoituminen liitetään usein kaupunkialueiden globaaliin vuorovaikutukseen ja kilpailuun kasvutekijöistä kuten pääomasta, osaamisesta, innovaatioista. Sieltä muutokset heijastuvat vahvasti myös Helsingin seudulle.

Verkostoitumisen oletetaan muuttavan tuotannon, vallan prosesseja ja siten se vaikuttaa myös ennen pitkää hallintoon, myös kunnallishallintoon.

2. Kysymyksenasetteluja

Voiko verkostoituva toimintatapa olla varteenotettava ja suotava mahdollisuus ratkaisu seudun hallinratkaisuihin ja miten ja missä asioissa se täydentäisi edustukselliseen demokratiaan perustuvaa nykyistä hallintoa?

Jos kunnat yhdistetään tai yhteistyötä merkittävästi siirretään ylikunnallisille yhteistyöelimille, nousee tarve kehittää sen vastapainoksi paikallista demokratiaa ja toimintaa. Mitä pitäisi painottaa

• alueosahallintoa, sen päätösvaltaa ja budjettivaltaa lisätään

• verkostomaista toimintatapaa - esim paikallistaloudessa, -kulttuurissa, vaikuttamisessa ja palvelujen tuottamisessa – kehitetään

• jotain muuta?
  
  

KILPAILUKYKY

1. Väittämä

Globaalissa taloudessa suurkaupunkialueet ovat kansallisen talouskehityksen vetureita. Suomen talouskehitys riippuu Helsingin seudun kilpailukyvystä ja kyvystä ennakoida ja reagoida ulkoa tuleviin haasteisiin. Helsingin seudusta on kehitettävä yhtenäisesti toimiva metropoli kansallisen edun nimessä.

Väitetään myös, että sosiaalinen tasa-arvo uhrataan kilpailukyvylle, aluepolitiikka suurkaupunkipolitiikalle ja hyvinvointivaltio uusliberalistiselle markkinaohjaukselle kun mennään mukaan tähän globaaliin kehitykseen.

2. Kysymyksenasetteluja
   

Onko kilpailukykyinen metropoli ainoa kehitysvaihtoehto pärjäämiselle globaalissa taloudessa? Mikä olisi ei-metropoli? Voiko julkinen valta ylipäänsä suunnitella metropolia kun sen kehittyminen riippuu enimmältään ulkoisista tekijöistä, metropoli on enemmän seuraus kuin syy?

Jos pärjäämme globaalissa kilpailussa, niin miten varmistamme sen, että kilpailukyvyn tuottama hyöty siirtyy hyvinvoinniksi seudulla ja että hyvinvointiyhteiskunta ei vaarannu vaan saa lisää resursseja?

HALLINTA

1. Väittämä
   

Helsingin seudun kunnilla on liian suuri suunnittelu- ja budjetointiautonomia mikä jarruttaa todellista yhteistyötä ja luontaista kehitystä kohti yhtenäisesti toimivaa seutua. Yhdentymisen mahdollisuus on ehkä mennyt. Kunnat ovat myös haluttomia kuulemaan kuntalaisten mielipiteitä alueen kehittämisestä ja hallinnoimisesta.

Toisaalta väitetään Mutta väitetään myös, että vahvat peruskunnat parhaiten vastaavat kuntalaisten arkielämän odotuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhteistyö ja sen tarve varsinkin palvelurakenteessa, työvoiman saatavuudessa ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa lisääntyy väistämättä toiminnallisesti yhteen kasvavalla seudulla. Samalla sen mukana yhteistyön poliittinen valvonta etääntyy.

Seudun yhteistä suunnittelua ja kehittämistä vaivaa vallan ja demokratian vaje.

2. Kysymyksenasetteluja

Mikä kuntien yhteistyön perusmalleista on paras:

1. Vahvat peruskunnat + tehostuva yhteistyö valituilla toimintalohkoilla?

2. Kuntien yhdistäminen; peruskunnat liittyvät yhdeksi suurkunnaksi?

3. Metropolimalli; siirretään valitut toimintalohkot uudelle metropolihallinnolle peruskunnilta?

Yhteistyön tehostaminen merkitsee mm. sen laajentamista yksityiselle sektorille, joilla on resursseja ja intressejä toteuttaa hankkeita kuntarajoista riippumatta? Entä kansalaisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, miten ne otetaan mukaan?

Miten edetään yhdistymisessä, vaiheittain nykyisten yhteistyöalueiden pohjalta?

Metropolimalli edellyttäisi budjettivallan siirtämistä ylemmälle tasolle peruskunnista. Miten uusi seutuvaltuusto valittaisiin? Tai voisiko sen tilalla toimia jokin muu elin?

KYSYMYKSENASETTELUJA ALUERAKENTEESTA

Alustavia kysymyksiä aluerakenteesta METKA projektia varten

Vaihtoehtoja esitettävään aluerakenteeseen.

Väestönkasvuun ja globaaliin perustuva metropolikehityksen väistämättömyys ei ehkä ole itsestään selvyys.. Esim. jos talouskasvu ja siitä johtuen väestönkasvu tyystin pysähtyy ja väki jää tänne vanhenemaan on toivottava aluerakenne aivan toinen kuin kasvun vallitessa.

Miten Pietarin talousalueen kasvu vaikuttaa aluerakenteeseen Helsingin seudulla ( seutu muuttuu Pietarin työssäkäyntialueeksi, pendelöinti), mikä on Seudun rooli, yhteistyö vai kilpailu. Entä Twin City Helsinki-Tallinna

Rakenteen eheyttäminen vai hajarakentamisen salliminen ? Mitä välineitä pitäsi lisätä tai käyttöä tehostaa jos eheytetään.

Jos seudun hallinnolle hyväksytään ns. metropolimalli, mitkä ovat ne aluerakenteeseen liittyvät yhteistyön alueet joista se päättäisi ja mikä olisi työnjako peruskunnan ja ylätason välillä.

Jos ajatellaan verkostomaisesti toimiva Helsingin seutu hierarkkisesti toimivan sijaan, niin olisiko se toiminnallisesti tehokkaampi aluerakenteen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.