Täystyöllisyyteen ilman uusia
kustannuksia!
Jorma Vakkuri
Työttömyyden nettokustannukset julkiselle taloudelle ovat
vähintään suuruusluokkaa 5 miljardia euroa vuodessa. Jos kaikki kustannukset
laskettaisiin mukaan, summa olisi oleellisesti tätä suurempi. ”Täystyöllisyys”
toteutuu, jos työttömyysaste on alle 2 %, koska aina on ns kitkatyöttömyyttä ja
ns aktiivisesta työvoimapolitiikasta aiheutuvaa lyhytkestoista työttömyyttä.
Työttömiä on nykyisin vähintään noin 250.000 henkilöä. Tämä edustaa noin kolmea
miljoonaa henkilötyökuukautta vuodessa. Työttömyyden vuosikustannukset
julkiselle taloudelle jaettuna vuoden työttömyyskuukausien kokonaismäärällä on
siis noin 1700 €/kk. Tätä voi verrata esim perustulokokeilussa maksettavaan perustuloon
560 € netto per kk.
Mikä ylläpitää työttömyyttä?
Ongelmana on, että täystyöllisyyden takaava työn tarjonta ja
kysyntä eivät kohtaa tasapainoisesti aiheuttamatta toimeentulotuen tarvetta.
Markkinoilta puuttuu ongelman poistava toimija.
Valtio voi perustaa toimijan, joka poistaa ongelman ilman
uusia kustannuksia. Tällainen valtakunnallinen toimija voi olla valtion Työosuuskunta,
jonka tarkoituksena on tarjota jokaiselle muutoin työttömälle henkilölle pysyvä
työpaikka. Siitä maksettava peruspalkka korvaa ja ylittää riittävästi nykyetuudet
riippumatta työsuoritteista ilman pakkomuuttoa. Peruspalkan lisäksi työntekijä
saa suoritepalkkaa siitä työstä, jonka hän tekee valintansa mukaan
Työosuuskunnalle tai vuokratyönä osuuskunnan asiakkaalle, joka voi olla yhteisö
tai yksityistalous. Asiakkaan maksama korvaus Työosuuskunnalle tältä
ostamastaan vuokratyöstä kattaa työntekijän saaman palkan ja vuokratyön
välityksen kustannukset. Muilta osin Työosuuskunnan toiminta rahoitetaan
siirtämällä osuuskunnan vaihtuvaksi pääomaksi rahoitus, joka nykyisin menee em
työttömyysetuuksien ja toimeentulotukien kustannusten kattamiseen. Työntekijä
voi irtisanoa työsopimuksensa osuuskuntaan, kun hän saa riittävän toimeentulon
tarjoavan työn muualta. Jos Työosuuskunnalta ostettu vuokratyö ei riitä
työllistämään kaikkia sen työntekijöitä täysaikaisesti, liikenevä kapasiteetti
tulee käyttöön sillä työllä, koulutuksella ja mm. työterveyttä edistävällä toiminnalla,
jonka Työosuuskunta tarjoaa omalla rahoituksellaan ilman markkinahäiriöitä siten,
että palkka on peruspalkkaa motivoivasti suurempi. Tällaisen työn tulee olla
tekijänsä ja yhteiskunnan kannalta mielekästä, vaikka se nykyisellä tavalla
markkinaehtoisesti toimittaessa jääkin tekemättömäksi tai toteutumattomaksi työksi.
Milloin Työosuuskunta voisi aloittaa toimintansa? Periaatteessa
puoli vuotta riittäisi käynnistämiseen, mutta käytännössä parlamentaarisesti
valmisteltavan lainsäädännön vuoksi laadukas täysimittainen toiminta voisi
alkaa vasta ehkä noin 3 - 5 vuoden kuluttua. Viimeistään vuonna 2023 Suomen
työttömyysaste olisi siis alle 2 % ja työllisyysaste jopa 75 %.
(Olen perustanut julkisen Facebook-ryhmän tälle aiheelle. Tervetuloa mukaan!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti