Kommentteja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen

Tähän on koottu Tutuhesa-listalaisten kommmentteja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen luonnokseen, joka löytyy osoitteesta http://ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/Ajankohtaista/Ehdotus_kestavan_kehityksen_yhteiskuntas(17186

Kommentit on lähetetty toimikunnalle 8.9.2013.

Tulevaisuuden tutkimuksen seura

Helsingin toimintaryhmä

Kommentteja ehdotukseen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseksi 27.6.2013

Ohessa on toimintaryhmän yksittäisten jäsenten kommentteja, jotka eivät edusta Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kantaa,

Matti Leskinen

Helsingin toimintaryhmän vetäjä

Iris Pasternack

 Ehdottaisin yhtä mittaria lisää tavoitteeseen 1 tai nykyisen mittarin tarkentamista seuraavasti. Suomi sijoittuu terveyden tasa-arvossa heikosti ja terveyserot ovat monia muita OECD maita suuremmat. Asian on nostanut esille mm OECDn maaraportti toistuvasti http://www.oecd-ilibrary.org/economics/oecd-economic-surveys-finland-2012_eco_surveys-fin-2012-en. Meillä yhteiskuntaluokkien erot terveissä elinvuosissa on erityisen suuret, samoin maantieteelliset. Syitä on monia, mutta työterveyshuollon erityisrooli on niistä varmasti yksi ja hajautettu päätöksenteko terveydenhuollon hankinnoissa: kukin sairaanhoitopiiri (tai jopa yksittäinen klinikka) päättää pitkälti itse mitä teknologioita hankitaan ja otetaan käyttöön (lain määräämä minimitaso toki huomioiden).
Näin ollen, yksi mittareista voisikin olla 'terveiden elinvuosien määrän tasa-arvoinen jakautuminen alueellisesti ja yhteiskuntaryhmittäin'.

Nimimerkki HG

Tasa-arvo on helposti Orwellin eläinten tasa-arvo* mikäli koulun käsitys oppimisesta on ratkaisukeskeinen ilman, että painotus on globaali.

Jos siis opitaan ratkomaan ongelmia, ilman, että tilanne a) ottaa vääristyneet historiankirjoitukset mukaan (=ohjaavat kaanonit), tai b) ottaa rahan valtakunnan etulyöntitilaisuudet mukaan (=sillä, jolla on rahaa entuudestaan pääsee aina helpommalla koska marginaali on myös rahaa) ja c) ottaa maapallon ihmismäärän mukaan jossa Sustainable futures kirjan mukaan (Pasanen/Ulvila 2009 http://www.ymparistojakehitys.fi/susopapers/Sustainable_Futures.pdf) miehillä on etulyönti sairaasti ylikuluttavien ihmisten osalta eli kolmasosa maapallon ylikulutuksesta (=useita autoja, helikoptereita, veneitä, taloja + taskuun meneviä vempaimia joilla kontrolloidaan muut) käy miesten teknisten parannusten kautta, joita ilmeisesti käytetään verukkeena kun samalla kauniisti puhutaan tasa-arvon kehittämisestä. Tästä *Orwell otti esiin sen, että eläinten valtakunnassa on eritasoisia tasa-arvoja joissa toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Minne siis teknisyys joutuu on asia erikseen ja mitä varten se on aikoinaan kehitetty ovat asiat joita pitää ottaa mukaan arvioon. Eksponentiaalinen muutos teettää lopulta tsunamin joka katkaisee kamelin selän; ei siis voi istua odottamassakaan parempia aikoja kuten kristilliset usein ajattelevat sillä tsunamin rakennus on jo olemassa. Syvyyttä ei siis voida opettaa viisaudella jos viisautta ei ole syntynyt vuosien ja vuosien varrella; Pennsylvania johtavana yliopistona toimii vain amerikkalaisille, ei enää globaalisti. Saman voisi ehkä sanoa muulle ns. yltiöpositiiviselle pedagogiikalle; on myrkkyä maapallolle mikä on helppo myydä kaverille tai poliittiselle puolueelle. Miten se voi olla maailman johtavin yliopisto asettaa myös kriittisyyden valoon, jota ei pidä unohtaa.

Arto Salmela

Ympäristöministeriössä on monialaisena yhteistyönä valmistunut naseva, muutaman sivun laajuinen ehdotus, jonka otsikossa on myös ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Keskeisin osio on ”yhteiset tavoitteemme”, jonka puitteissa luetellaan muutamalla rivillä jokaisen kahdeksan tavoitteen kohdalla tavoitteen sisältöä ja annetaan noin 4-6 mittaria tavoitteen saavuttamisen seuraamiseksi.

Tavoitteet ovat laaja-alaisia, myös eri ihmisten tasa-arvoisuus on otettu monipuolisesti huomioon. Ilmastonmuutoksen minimoimiseen liittyen on toisaalta yksi tavoitteista ”hiilineutraali yhteiskunta”, mutta kohdassa ”kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt” on toisaalta otettu huomioon sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Muutoinkin tavoitteisto on kattava ja hyvin muotoiltu.

Vaikka sitoumusta sinänsä on helppo ymmärtää ja siihen sitoutuakin, sen laaja-alainen toteutuminen herättää epäilyjä. Tätä käsitystä puoltaa nykyisen poliittisen keskustelumme painottuminen taloudellisen kasvun aikaansaamiseen ja muiden asioiden jäädessä keskustelumme sivuraiteille. Sivulla 7 esitetty sitoutujien haaliminen on epätoivoisen tuntuinen tehtävä.

Muutamia tekstikommentteja seuraavassa.

Sivun 1 alaosan luettelo:

• 1 rivi ja 3 rivi liittyvät läheisesti toisiinsa
• samoin 2 ja 5 rivi
• 4 rivin alku on tullut pääosin esille jo muissa kohdissa, loppu tärkeä ja voisi olla omana kohtanaan

Sivun 3 työ-osiosta:

• kun laatu tulee esille omana virkkeenään, sen voisi poistaa riviltä 2
• kolmas virke sopisi paremmin toiseksi viimeiseksi

Sivun 3 hiilineutraali yhteiskunta:

• 1 kpl:n lopussa ”käytön tehostaminen” tulee jo esille edellä, nyt tilalle ”lisääminen”

Sivun 3 tavoite 5:

• ensimmäisellä rivillä, ei kulutusta vaan kulutuksen

Sivun 4 tavoite 6:

• alussa oleva sana ”luomme” vie ajatukset uusien yhdyskuntien tekemiseen: toisella sanavalinnalla saadaan painotus lähes pelkästään kohdistumaan olevien kehittämiseen
• kappaleen keskellä korostuu asukkaiden oma luominen, vaikka käytännössä on kyse enintään luomiseen osallistumisesta

Sivun 4 tavoite 7:

• maailman parhaimpien testimarkkinoiden tarjoaminen on liiottelua, riittänee kansainvälisen tason

Sivun 4 tavoite 8:

• kaksi ensimmäistä virkettä pitäisi vaihtaa keskenään niitä vähän muokaten, koska 1-virke täsmällinen ja 2-virke pehmeä

Matti Leskinen

Sitoumus ja sen tavoitteet on laadittu kattavasti ja niiden seuranta-idikaattoreista saa hyvän kuvan tavoitteiden toteutumisesta. Vaikeutena on jatkossa riittävän sitoumusmäärän saaminen ja yksittäisten toimijoiden tavoitteiden ja indikaattoreiden kytkeminen kokonaisuuteen.

Toimijoilla on myös muita tavoitteita, kuten taloudellinen kannattavuus ja rajoitteita, kuten määrärahapuitteet ja organisaatioiden säästötavoitteet. Toivottavasti prosessin edetessä opitaan sekä yksittäisten toimijoiden että kokonaisuuden tasoilla ristiriitaisten vaatimusten yhteensovittamisessa.