Maakuntaohjelmalausunto, alustava luonnos

Alustava luonnos

LAUSUNTO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMAN LUONNOKSESTA 2007-2010
16.8.2006

Tämä lausunto perustuu luonnosasiakirjojen lisäksi 15.8.2006 järjestettyyn keskustelutilaisuuteen, jossa Tarja Hartikainen ja Markku Hyypiä esittelivät ohjelmaa sekä sen taustatietoa ja laadintaprosessia.

Laadintaprosessi on pitkittynyt ja paisunut

Prosessi sisältää tulevaisuuden huomioonottamiseksi tarpeelliset osat ja tuo myös mukaan runsaasti osallistujia ja luo näin yhteistä näkemystä. Tämä täydellisyyteen pyrkiminen tekee prosessista ajallisesti pitkän (yli 3 vuotta alkaen skenaarioista) sekä sisällöllisesti laajan. Mukaan prosessiin tulee myös sen myöhemmissä vaiheissa osallistujia, jotka eivät ole riittävästi omaksuneet pohjana olevia tulevaisuuskuvia, vaan vaikuttavat suunnitteluun lyhytjänteisen näkemyksen ja oman sidosryhmänsä edunvalvonnan näkökulmasta. Ohjelmasta on muodostunut tässä prosessia laaja ja yksityiskohtainen eivätkä maakunnan menestymisen kannalta tärkeät asiat siitä riittävästi erotu.

Ohjelmasta on tehty vaikutustarkasteluja sekä läpileikkaavien teemojen että ns. Sova-analyysissä edellytettyjen tekijöiden kannalta. Nämä analyysit eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet ohjelman sisältöön.

Jatkossa prosessissa pitäisi perusteellisemmin viestiä alkuvaiheen tulevaisuuskuvia osallistujille ja kehittää prosessin hallintaa kokonaisuudessaan ohjaavia työkaluja. Tärkeät ja merkittävät asiat voi suunnitelmissa, niiden käsittelyssä ja viestinnässä nostaa esille. Kuhunkin vaiheeseen voi liittää tarkastelun strategioiden ja toimenpiteiden toimivuudesta eri skenaarioissa, käyttää skenaarioita suunnitelmien testipenkkinä. Myös jo tehtyjä vaikutusselvityksiä voi käyttää toimenpiteiden kehittämiseen entistä vaikuttavimmmiksi.

Vaikka ohjelman teemaryhmien kokoonpano on monipuolinen, voisi siinä jatkossa ottaa vielä paremmin huomioon palvelujen käyttäjien mukanaolen, Esimerkiksi asukasjärjestöjen edustus puuttuu asuisryhmästä, vaikka alueella on runsaasti asukasjärjestöjä ja niiden kuntakohtaisia yhteiselimiä.

Ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutus hajaantuu laajalle sekä viranomaisille että yksityisille toimijoille. Miten hyvin maakunnan suunnittelujärjestelmä nivoutuu toteuttajien toimintaan ja miten tehokkaasti tieto leviää?

Prosessia voitaisiin kehittää vertailemalla eri maakuntien käytäntöjä ja etsimällä niistä parhaat.

Asiat eivät alistu aluejaolle

Maakunnallinen suunnittelujärjestelmä perustuu tiukalle alueellisella vastuujaolle. Valitettavasti eri asiat vaatisivat erilaisia aluejakoja, esimerkiksi hyvinvoinnin perusasiat lienevät samoja koko maassa, kun taas keskusten kehittäminen vaikuttaa hallinnollisista aluerajoista riippumatta. Kukin maakunta fokusoituu omien keskustensa kehittämiseen ja naapurimaakuntien vaikutus jää huomiotta tai jopa tietoisesti torjutaan.

Suurin ongelma on Itä-Uusimaan asema. Yhteisen suunnittelun puute on nyt selkeästi havaittu ja toivottavasti ratkaisu saadaan pian aikaan, päästään eroon kuntakohtaisesta uhittelusta ja voidaan edetä eri kuntien hallitun kasvun kautta.

Oli ilahduttavaa kuulla, että liikennejärjestelmän suunnittelussa ja vaihekaavojen laadinnassa tehdään yhteistyötä lähialueiden kesken.

Oma ongelmansa on Uudenmaan harvalukuisten väestötappiokuntien kehittäminen, jäävätkö ne kehittyvien seutujen varjoon?

Menestystä metropoliajattelulla

Ohjelmassa on esitetty toimenpiteenä Metropolialueen kestävä –aluerakenne-selvitys neljän eteläisen maakunnan ja kahden ympäristökeskuksen alueella. Toivottavati tässä päästään irtaantumaan ahtaasta alueajattelusta ja löydetään ne tavat, joilla eri alueet voivat hyötyä yhteistyöstä.

Alueeseen sitoutuvaksi ymmärretystä metropoliajattelusta erillisinä pitäisi tarkastella sellaisia asioita, jotka ovat tärkeitä koko Suomelle. Monesti näiden sijaintipaikka on pääkaupunkiseutu, mutta ne voidaan sijoittaa myös muualle.

Erityisen selvästi erottelun valtakunnallisiin sekä seudullisiin ja paikallisiin palveluihin tulisi näkyä koulutuksen ja kulttuurin alueilla. Ohjelman laadintaan ovat osallistuneet alueen tiede- ja ammattikorkeakoulut, mutta on siinä osattu erottaa kansalliset tarpeet alueellista ja paikallisista? Kulttuuria koskevia toimenpiteitä ei ohjelmassa esiinny, ovatko ne jääneet muiden asioiden jalkoihin?.

Liikenteessä parempia valintoja

Ohjelmassa on esitetty sekä joukkuliikenteen kehittämistä että uusia väyläratkaisuja.
Kulkutavan valinta on kuitenkin aina sen käyttäjän asia. Voisiko käyttäjien valintoihin vaikuttaa esimerkiksi mobilty management-ajattelulla katsottuna sekä työpaikkojen että asuinaluiden, mutta ennenkaikkea ihmisten ja perheiden näkökulmasta

Elämäntyylit edellyttävät uusia palveluja

Elämäntyylien jo näkyvissä olevat muutokset, esimerkiksi kahdessa paikassa asuminen ja siiihen usein liittyvä etätyö edellyttävät uusien palvelujen ja uudenlaisen kuntien välisen yhteistyön kehittämistä, jotta palveluverkosto toimii samantasoisesti molemmilla asuinpaikkakunnilla.


Tartunta tulevaisuuteen vankka

Näistä kehittämisehdotuksista huolimatta ohjelmassa on tulevaisuushakuisuutta ja halua tarttua monipuolisesti asioihin. Tästä menettelyä ja sisältöä on hyvä kehittää eteenpäin.


Puheenjohtaja