Suomen hitaan talouskasvun 4-vuotinen hallituskausi -tulevaisuuskeskustelu

Pasi Holm esitteli hitaan talouskasvun vaikutusta talouden tunnuslukuihin

Pekka Tiainen tarkasteli kehitystå työllisyyden näkökulmasta. Lataa Pekan esitys tästä. 

Tilaisuden äänitteen voit ladata tästä

Lounaskirjaus 20190409

Seminaarien alustavat aiheet, valmisteluvastuut (ajankohta).

1. Nuorten tulevaisuus - miehet, naiset?, Arto ja Erkki
2. Alueiden ja kaupunkien tulevaisuus, Arto
3. Tulevaisuusvaliokunta 2019 -, Erkki
4. Pelillistetty opinto-ohjaus (8.10)
5. Urakone Final, Timo ja Anders (5.11.)
6. Tutkimus, VATT, Arto
7. Sähköverkot, Heikki N
8. Tukiäly, Osmo, Erkki

Muita mahdollisia aiheita

• Suomi 360
• Demokratian ja osallistumisen tulevaisuus
• Kestävä kaupunki / kaupunkikehitys
• Kulttuurin sokeat pisteet
• Median vastuu ja rooli
• Matkailun tulevaisuus
• Teknologia tukenamme

Tavoitteena saada nuoria mukaan valmisteluun ja alustajiksi sekä kommentaattoreiksi.

Syyskauden ohjelman valmistelua jatketaan sähköpostitse ja tarvittaessa kokoonnutaan vielä toukokuussa.

 Kirjasi Erkki Aalto

Lounasaineistoa 20190409

Aineistoa lounaalle 9.4.2019 klo 13.30 ravintola Harald

 

 

Syksy 2019

Tilaisuudet

Tiistaina 10.9 sali 505

Tiistaina 24.9. sali 404
Tiistaina 8.10. sali 404
Tiistaina 22.10 sali 404
Tiistaina 5.11. sali 404
Tiistaina 19.11. sali 505
Tiistaina 3.12. sali 404

 Aiheet

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee

Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee
Alueiden tulevaisuus, Arto kehittelee Mielipiteitä avaruusmatkailusta, Osmo kehittelee 

-vrt Keskustanuorten avaruuslinjaus  

Tulevaisuusvaliokunnan 2015-2019 testamentti, Osmo valmistelee
Urakone Final, Timo ja Anders valmistelevat

 

 

Lounaskirjaus 20190312

Lounaskirjaus 12.3.2019 ravintola Harald

Läsnä: Erkki Aalto, Arto Salminen,Timo Sneck, Anders Jansson, Matti Leskinen

Kevät 2019

Tiistaina 12.3.2019 klo 17-20: Uusien sukupolvien edessä olevien työn murroksesta johtuvien kuilujen ylittäminen urakoneen avulla, Timo Sneck ja Anders Jansson esittelevät

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20: Tukiäly eri elämänvaiheissa, alustajina kehittäjät projekteista, esim. Aleksi Kopponen AuroraAI-hankkeesta sekä kommentoijana ja juontajana Osmo Kuusi.

Tiistaina 9.4.2019 klo 17-20:Suomen hitaan talouskasvun 4-vuotinen hallituskausi , alustajina työelämän, talouden ja päätöksenteon asiantuntijat. Arto valmistelee ja tarkistuttaa lounaan osanottajilla kaksi viikkoa ennen tilaisuutta.

Syksy 2019

Tilaisuudet

Tiistaina 10.9 sali 505

Tiistaina 24.9. sali 404
Tiistaina 8.10. sali 404
Tiistaina 22.10 sali 404
Tiistaina 5.11. sali 404
Tiistaina 19.11. sali 505
Tiistaina 3.12. sali 404

 Aiheet

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee

Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee
Alueiden tulevaisuus, Arto kehittelee
Mielipiteitä avaruusmatkailusta, Osmo kehittelee

Tulevaisuusvaliokunnan 2015-2019 testamentti, Osmo valmistelee
Urakone Final, Timo ja Anders valmistelevat

Seuraava lounas 

Tiistaina 9.4- klo 13.30 ravintola Harald. Aiheena syksyn ohjelma. 

Lounasaineistoa 20190312

Lounas 12.3.2019 ravintola Harald

Kevät 2019

Tiistaina 12.3.2019 klo 17-20: Uusien sukupolvien edessä olevien työn murroksesta johtuvien kuilujen ylittäminen urakoneen avulla, Timo Sneck ja Anders Jansson esittelevät

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20: Tukiäly eri elämänvaiheissa, alustajina kehittäjät projekteista, esim. Aleksi Kopponen AuroraAI-hankkeesta sekä kommentoijana ja juontajana Osmo Kuusi.

Tiistaina 9.4.2019 klo 17-20: Tulevaisuus vaalien jälkeen, alustajina työelämän, talouden ja väestökehityksen asiantuntijat, Arto valmistelee

Syksy 2019

Tilaisuudet

Tiistaina 10.9 sali 505

Tiistaina 24.9. sali 404
Tiistaina 8.10. sali 404
Tiistaina 22.10 sali 404
Tiistaina 5.11. sali 404
Tiistaina 19.11. sali 505
Tiistaina 3.12. sali 404

 Aiheet

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee

Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee
Alueiden tulevaisuus, Arto kehittelee
Mielipiteitä avaruusmatkailusta, Osmo kehittelee

Tulevaisuusvaliokunnan 2015-2019 testamentti, Osmo valmistelee

Seuraava lounas ? 

Metsät ja puun käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa 20190226

Metsäprofessori Veli Pohjonen esittelihHiilimetsänhoitoa maapallolla ja sen mahdollisuuksia ilmaston muutoksen torjunnassa

Tulevalle ilmastolle on tärkeää hiilimetsänhoito. Sen etenemistä mitataan kahdella luvulla, hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kuvaa paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi, kotimaassasi, kehitysmaassa tai koko maapallolla on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittauksista voi laskea Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Hiilen nieluvirta mittaa paljonko kyseiselle alueelle tulee vuosittain lisähiiltä maahehtaarille. Laskennassa metsien kasvusta vähennetään luontainen poistuma ja hakkuut. Nieluvirran yksikkö on kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna 2018 oli 342 kg C/ha/v.

Tropiikin maissa metsävarat useimmiten vähenevät; hiilen nieluvirtaa alueelle ei enää ole. Virta on muuttunut hiilen nieluvirrasta hiilen päästövirraksi. Esimerkiksi sademetsiään pelloiksi raivaavassa Brasiliassa vuoden 2018 päästövirta oli FAO:n tilastoinnin pohjalta 42 kg C/ha/v.

Päiväntasaajan eteläpuolisista Afrikan maista Sambia on ollut metsäisimpiä. Metsiä siellä kuitenkin häviää. Vuonna 2018 hiilen päästövirran lukema oli Sambiassa 44 kg C/ha/v. Metsien häviö ja sitä seuraava hiilen päästövirta ovat tyypillisiä koko Afrikalle.  

Euroopassa vahvoja hiililuvun maita ovat Puola (32,5), Saksa (36,8), Itävalta (49,4) ja Slovenia (79,5 tn C/ha). Aasiassa ehkä yllättävän metsäisiä maita ovat Japani (hiililuku 52,9) ja Etelä-Korea (36,7 tn C/ha). Mutta kaikkia näitä korkeammalla on vielä Euroopan ykkösmaa Slovenia. Tässä hoidettujen, verraten iäkkäiden vuoristometsien maassa hiililuku on 79,5 tonnia hiiltä hehtaarille.

Hiilen nieluvirraltaan Euroopassa ovat Suomen edellä muun muassa Ranska (386) ja Puola (908 kg C/ha/v). Aasiassa metsiään hoitavat taitavasti, myös nieluvirralla mitattuna, Japani (955) ja Etelä-Korea (1075 kg C/ha/v). – Euroopan unionin Slovenia menee silti tässäkin Aasian maiden edelle. Sloveniassa hiilen nieluvirta oli 1087 kg C/ha/v.

Hiilimetsänhoidon mittareista on opittavaa. FAO:n tilastoinnin pohjalta voi päätellä, että ilmastometsätalous on mahdollista lähes kaikkialla maapallolla. Toki arktiset alueet ja kylmän korkeat vuoristot pysyvät jatkossakin metsättöminä.

Euroopan maiden lukemat kertovat, että Länsi-Euroopan maiden metsät ovat toipuneet toisen maailmasodan jälkeisellä kaudella hyvin. Itä-Euroopan metsät ovat vastaavasti toipuneet ”kylmän sodan” jälkeisellä kaudella. Metsien palautus Eurooppaan oli maapoliittinen menestys. Koko maapallon ilmastometsätalous voi jatkossa ottaa oppia Euroopan hiilimetsänhoidon kehityksestä.

Afrikan maissa on edelleen jokin rakenteellinen ongelma. Metsiä häviää jatkuvasti, kansainvälistä sopimuksista, kansallisista päätöksistä ja kehitysavun metsähankkeista huolimatta. Rakenteellisena ongelmana on pidetty Afrikan valtavaa väestöpainetta ja alati kiihtyvää väestönkasvua.

Aasian väkirikkaiden maiden hiilimetsänhoidon hyvät lukemat kertovat, että väestö ei voi olla metsien häviön ainut syy. Japani ja Etelä-Korea ovat tästä esimerkkejä. Hyvää hiilimetsänhoitoa pystyvät harjoittamaan myös väkirikkaat Intia ja Kiina.

Kun maapoliittinen tausta on kunnossa, kun metsäänsä kasvattavat alueen pienviljelijät, Afrikan rakenteellinen ongelma voisi poistua. Hiilimetsänhoidolla olisi mahdollisuus onnistua. Slovenia on siitä eurooppalainen esimerkki. Etelä-Korea on siitä aasialainen esimerkki.

Näistä esimerkeistä kannattaa ottaa oppia Afrikan tulevassa kehitysavussa ja sinne suunnitellussa ilmastometsätaloudessa.

2019 02 26 veli pohjonen tulevaisuuden tutkimuksen seura from Matti Leskinen

Kari Silverberg esttteli teemaillan kokonaisuuden.

Aavikkometsityskeskustelu tu tu hesa2019a from Matti Leskinen

2019 02 26 veli pohjonen tulevaisuuden tutkimuksen seura from Matti Leskinen

Risto Isomäki kertoi rakentamjsen merkityksestä hiilensidonnassa.

Pääkaupunkiseudun raidehankkeet 20190212

Arto Salmela

avasi tilaisuuden esittelemällä Hesarin viimeaikaiset uutiset ja mielipiteet raidehankkeista

Sini Puntanen
esitteli pääkaupunkiseudun liikenneinvestoinnit muistuttaen, että ne ovat suuruusluokaltaan samat kuin valtion sijoitukset koko maan liikenneväyllin.


 

Pentti Murole

esitteli omat kommenttinsa ja oman ajoituksensa investoinneille.

Penan näkemys tilaisuudesta löytyy hänen blogistaan

Lounaskirjaus 20190212

Lounas 12.2.2019 ravintola Harald
Citykäytävä 2. krs Aleksanterinkatu 21 
Läsnä: Eki Vasama, Paavo Tammi, Reijo Korhonen, Erkki Aalto, Osmo Kuusi, Timo Sneck, Arto Salmela ja Matti Leskinen


Kevät 2019

Tiistaina 26.2.2019 klo 17-20: Metsät ja puun käyttö ilmastonmuutoksen torjunnassa  -teemailtajärjestäjä Tutuhesa, Tulevaisuuden tutkimuksen seura

Teemaillassa käsitellään metsitystä, metsien suojelua ja hoitoa sekä puurakentamista ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. Alustajina metsätohtori Veli Pohjonen, kirjailija Risto Isomäki ja arkkitehti Kari Silfverberg. Kari Silfverberg juontaa.

Tiistaina 12.3.2019 klo 17-20: Uusien sukupolvien edessä olevien työn murroksesta johtuvien kuilujen ylittäminen urakoneen avulla, Timo Sneck ja Anders Jansson esittelevät

Tiistaina 26.3.2019 klo 17-20: Tukiäly eri elämänvaiheissa, alustajina kehittäjät projekteista, esim. Aleksi Kopponen AuroraAI-hankkeesta sekä kommentoijana ja juontajana Osmo Kuusi.

Tiistaina 9.4.2019 klo 17-20: Tulevaisuus vaalien jälkeen, alustajina työelämän, talouden ja väestökehityksen asiantuntijat, Arto valmistelee

Syksy 2019

Tilaisuudet parittomien viikkojen tiistaisin alkaen 10.9.

 

Nuorten miesten tulevaisuus, Reijo kehittelee Ihmisen kehitys supistuvassa Suomessa, Reijo kehittelee
Alueiden tulevaisuus, Arto kehittelee
Mielipiteitä avaruusmatkailusta, Osmo kehittelee

Seuraava lounas   

12.3. klo 13.30, ravintola Harald