perjantaina, joulukuuta 19, 2008

Listan kehittämispuheenvuoroja

Tähän on koottu puheenvuoroja Tutuhesa-listan kehittämisestä

........

Kiinnostaa kovasti nähdä, miltä näkymättömät näyttävät ja kuulumattomat kuulostavat.
Siis jo pelkästä uteliaisuudesta haluan tavata... Uteliaisuus ulottuu toki syvemmällekin esim. kysymykseen siitä, millaista tulevaisuutta toivomme/pelkäämme/pidämme mahdollisena oman yhteiskuntamme, maailman ja miksei maailmankaikkeudenkin osalta. Siis suuria linjoja ja kollegiaalisesti eli nuorimmat ensin... Tarkoittaa tässä yhteydessä listalla nuorimpia... Heitä ei vielä ole pystytty sopeuttamaan/hämäämään...
Päivikki
n. 3-vuotias listalainen

...................

Ymmärsinkö oikein, että tämä listakeskustelun kehittäminen on
(tuosta tapaamisesta) erillinen, sähköisesti hoidettava projekti?

Minulla ei ole suoralta kädeltä siihen oikein ehdotuksia.
Pari lievempää ajatusta (ei säännöiksi vaan
potentiaalisiksi suuntaa-antaviksi suosituksiksi):

Pisimpiin viesteihin voisi laittaa alkuun tiivistelmän.

Otsikot saisivat olla mahdollisimman kuvaavia (pitkiäkin).

Toisaalta otsikkoa ei pitäisi vaihtaa kepeästi, jos viesti
on jatkoa vanhoille (monet lukijat saavat viestinsä otsikoittain
lajiteltuina, ja on kiva voida lukea koko keskustelu kerralla tai
silmäillä ylempää, mihin tässä vastattiinkaan).

Linnanvuori voisi puuttua muiden kirjoituksissa vain pahimpiin
virheisiin. Ymmärrän, että siitä joku voi saada käsityksen,
että ne kommentoimattomat kohdat olisivat olleet oikein,
mutta sen voi kuitata vaikka kommentilla: "muussakin olisi paljon oikaistavaa".

Ongelma on myös siinä, että eri lukijoiden mielestä eri asiat lienevät
mielenkiintoisia.

Linkkeihin voisi yleensä laittaa alle vähintään parin rivin tiivistelmän.

Vanhoja viestejä voisi siteerata sopivasti, vähän tämän viestin
tyyliin. Tarvittaessa pisimmät sitaatit jätettäisiin viestin perään.
Kirjoittajan nimi saisi näkyä siteerauksissa.

Hauskoja pikkujouluja kaikille!
Kalle

.................

Mitä tulee viestien terävöittämiseen, Kallella oli muutamia
hyviä ehdotuksia.

Viittaukset linkkeihin ja muihin kirjoituksiin
vaatisivat minunkin mielestäni sen, että niissä esitetyn asian kertoisi lyhyesti
omin sanoin. Ilman omaa mielipidettä asiasta viittaukset
jäävät ulkokohtaisiksi eivätkä innosta keskusteluun.
Ehkäpä kirjoituksissa voisi olla myös jollain tavalla positiivisempi ja kehittävämpi ote. Toisin sanoen pyrittäisiin näkemään toisten kirjoituksissa ensin ne asiat, joista ollaan samaa mieltä ja sitten kehittämään näitä asioita loogisesti eteenpäin. Huonoimmillaan kirjoituksissa vain "oikaistaan" vastapuolten esittämiä ajatuksia ilman kunnollisia perusteita ja ilman että edes yritetään ymmärtää, mihin vastapuolen näkemykset perustuvat.
Tulevaisuusnäkökulma voisi tietysti olla paremmin esillä. Onko tulevaisuus vain olemassaoleviin "tosiasioihin" sopeutumista - ja mitä ne olisivat - vai onko tulevaisuus uusien "tosiasioiden" tekemistä - ja mitä ne olisivat. Tällaisia asioita nyt ainakin tulisi pohtia.
Toivottaa Matti H.

...............

Listaa on toivottu muutettavaksi valtakunnalliseksi. Sovittiin, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi asuinpaikasta riippumatta.
Lounaskirjaus 18.12.2009

................

Uutta aihetta aloitettaessa voisi käydä katsomassa, onko aiheesta listalla aikaisemmin kirjoitettu Aleksis Kiven hengessä " Elettiinpä ennenkin..."
Matti
.
.............

Hei,



vaikka sähköposti onkin ehkä toimivin, totutuin, sovinnaisin ja

yksinkertaisin lukemattomista nettikanavista,kannattasi harkita oman

sivun luomista Facebookiin:

- tavoittaisi helpommin myös ei-tutulasia

- monia tutulaisia facebookissa on, "sana" leviäisi eli verkosto

kasvaisi nopeasti

- omaksi "kaveriksi" eli omalle facebook-sivulle en halua kutsua

kaikkia tietämiäni tutulaisia, mutta sen sijaan

yhteisessä seuran facebookissa voisi olla ketä vaan

- myös ulkomaalisia, vieraskielisiä, voisi ehkä hakea omaan

mielenkiinnon ja tutkimusteeman kannalta

merkityksellisiä kontakteja kansainvälisistä yksiköistä, myös

"eläkeläiset" voivat olla arvokkaita

- kun perussivun kerran luo niin se alkaa elää itsestään

- Seuran ylläpidon kannalta ehkä tärkein olisi tapahtumakalenteri,

muutoin muuhun tutu-dokumentteihin

ja aktiviteetteihin olisi vain seuran www-osoite; toisin sanottuna

päivityksestä ei tule tehdä ongelmaa

- facebookkaan ei ratakisen minusta yhtä keskeistä keskustelujen ja

vuorovaikutuksenongelmaa,

eli teemoitusta; teemoja pitäisi olla esimerkiksi:

- globaalin talouden muutos

- ilmastonmuutos tai ehkälaajemmin ekologiset jäljet

- Suomen tulevaisuus

- radikaalit innovaatiot

- riskit (ml. sodat)

- spesiä teemoja kuten

-- sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen tulevaisuus

-- tuotannon ja työn tulevaisuus

-- (peus)kulttuurin tulevaisuus (arki, media, liikkuminen, matkailu jne.)

-- taiteen tulevaisuus

-- oikeudenmukaisuuden tulevaisuus (arvot, sosiaaliset rakenteet)

-- vapaa-ajan tulevaisuus

-- terveyden tulevaisuus

-- monia muita isoja asioita löytynee



Tietty facebookin kirjoittajia, miksi ei myös tutuhesa sähköpostiin

kirjoittajia voi pyytää kirjoittamaan viestin alkuun muutaman avain-

tai asiasanan; pääsana voisi olla jo aiheessa eli ostikoissakin.

Menettely ei ymmärrettävästi järjestä viestejä.



Jonkinlainen kirjoitusohje voisi myös olla, vaikka nettietiikka on

aika löysä. Löysyys on myös vahvuus, koska se alentaa

kirjoittamiskynnystä. Facebookin ja sähköpistin ero tulee jo siinä,

että sähköpostikirjoittaja hyväksyy itselleen kirjoitusvirheetkin eikä

virkkeiden ja lauseiden tarvitse olla kieliopillisesti oikein tai

täydellisiä, lause voidaan aloittaa vaikka pienellä alkukirjaimella.

Jonkinlaisia suosituksia voisi olla tyyliin (viestejä kirjoittaessan

kukin voi myös jatkuvasti oppia entistä sujumpaa ja asiallisempaa

kirjoitustapaa):

- asiasanoja viestin alkuun kuten edellä yritin sanoa

- otsikkoon eli aihekenttään viestin pää- tai ydinasia

- suuraakkosia, isoja kirjaimia eli versaalia eik äytä tekstissä, vain

virkkeiden ja nimien alkukijaimina tai logoissa (kuten IBM)

- yksi asia yhteen kappaleeseen, pitkä kappaleita syytä välttää

- miellellään kirjoitetaan eheitä lyhyitä lauseita, tiivistäminen on

nettiviestinnässä keskeistä

- tiivistäminen koskee myös viestin kokonaispituutta (tämkin viesti on

liian pitkä...)

-jne.



Keijo










torstaina, joulukuuta 18, 2008

Lounaskirjaus 18.12.2008

Tutuhesa
Lounaskirjaus 18.12.2008
Myöhemmät muutokset punaisella
Ravintola Bakers, klo 12.30-14.15

Paikalla
Arto Salmela, Chris Kylander, Hannu Kalajoki, Voitto Aaltonen, Reijo Korhonen, Pentti Räsänen, Päivikki Telenius, Matti Leskinen, Kari Silvferberg, Elina Miettinen, Kyösti Kaivolainen, Kari Mustanoja


1. Kevätkausi 2009

Futuinfon aikataulu
1/2009 Tammikuun loppu, mukaan kevään tilaisuudet
2/2009 Maalis- huhtikuun vaihde, loppukevät ja alkusyksy

Tilaisuudet

Kaikkien esiintyjien kanssa ei ole vielä sovittu

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT
Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla
Kaksi alustusta ja yksi kommentti

Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:
päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen
Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa ja Itämeren alueelle
Kari Silfverberg valmistelee edelleen.

Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset
Siirtyy syksyyn
Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki
Hannu Kalajoki sopii Korpisen ja Matti Leskinen Paqvalinin

Listan vakiokirjoittajien tapaaminen
Aika 24.2.
Vakiokirjoittajat esittäytyvät ja keskustellaan listan edelleen kehittämisestä.
Keskustelu netissä jo alkanut, puheenvuoroja kootaan omaan blogiviestiin
Listaa on toivottu muutettavaksi valtakunnalliseksi. Sovittiin, että kaikki toivotetaan tervetulleiksi asuinpaikasta riippumatta.
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Rooman klubin uusi ohjelma
Aika 10.3.
Alustajina Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska
Yhteinen tilaisuus Rooman klubin Suomen yhdistyksen kanssa

7.4 vapaana, siirretäänkö jokin aihe syksyltä vai otetaanko ihan uusi?

Valtapoolien hegemonian tulevaisuus
aika 24.3.
Alustaja Erkki Tuomioja, kommentaattori ???,
Hannu Kalajoki, Arto Salmela ja Pentti Räsänen valmistelevat

Kasvatus, koulutus, oppiminen tulevaisuuden takaajina
Aika 21.4.
Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Voitto Aaltonen valmistelevat edelleen

Aiheita syksylle 2009

Tilaisuudet tiistaisin klo 17-20 parittomilla viikoilla alkaen 8.9.2009

Uskontojen tulevaisuus
Alustajat/kommentoijat Tapio Tamminen ja Matti Kamppinen
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Venäläinen pääoma Suomessa
Alustajia tai kommentoijia Yrjö Myllylä, Soile Nysten-Haarala
Matti Leskinen valmistelee edelleen

Talousjärjestelmien tulevaisuus
( Arto on kysynyt Gustav von Hertzenin)
Hannu Kalajoki, Chris Kylander ja Reijo Korhonen valmistelevat

Tieteen ja tulevaisuus tai päinvastoin
Pentti Räsänen pohtii

Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus
Skenaariot Sirkka Heinonen, tulokset Sini Puntanen
Matti Leskinen valmistelee

EU:n tulevaisuuden riskiarviot
Alustaja EU:sta, kommentoija Suomesta
Matti Leskinen valmistelee

Alueiden tulevaisuusnäkymien vertailu
Verkostokeskustelu muiden toimintaryhmienn kanssa.
Reijo Korhonen muotoilee ehdotuksen
Matti Leskinen ottaa esille toimintaryhmien verkostoseminaarissa.

Seuraava lounastapaaminen

Bakers 22.1.2009 klo 12.30
Aiheena kevään tilaisuudet ja toimintakertomus 2008

keskiviikkona, joulukuuta 17, 2008

Lounasaineistoa 18.12.08

Lounastapaaminen Bakers, 18.12.2008 klo 12.30

Sovitaan Futurinfoon 1/2009 tulevat tilaisuudet eli kevätkausi 2009

Kehitellään syksyn ohjelmaa

Alustajien kanssa ei ole sovittu, nimet keskustelussa esiin tulleita.


Kevätkausi 2009

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT



Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20

Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä
vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla

Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:


päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen

Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20

Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa
ja Itämeren alueelle

Kari Silfverberg ja Reijo Korhonen valmistelevat edelleen.

Ilmastonmuutosteemailtojen valmistelu etenee.
Halukkaita alustajia ja kommentaattoreita on
ilmoittautunut melko runsaasti.

Ilmastonmuutosteemailtojen alustajiksi ja kommentaattoreiksi
ovat lupautuneet mm. seuraavat asiantuntijat: Mikko Alestalo,
Eeva Furman, Irma Karjalainen, Jari Liski, John Moore, Aleksi
Neuvonen, Eero Paloheimo, Jouni Räisänen, Lasse Peltonen,
Pasi Toiviainen ja Oras Tynkkynen.


Nyt yritän sovitella aikatauluja ja aiheita yhteen.
Yritän ehtiä torstaina lounaalle kertomaan.

Kari

Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset

Vaihtoehtoiset ajat 24.2., 10.3. tai 24.3.

Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki


Hannu Kalajoki ja Matti Leskinen valmistelevat


Listan vakiokirjoittajien tapaaminen

Matti Leskinen valmistelee

Kutsu joukolle vakiokirjoittajia on lähetetty

Vastauksia

Kiinnostaa kovasti nähdä, miltä näkymättömät näyttävät ja kuulumattomat kuulostavat.
Siis jo pelkästä uteliaisuudesta haluan tavata... Uteliaisuus ulottuu toki syvemmällekin esim. kysymykseen siitä, millaista tulevaisuutta toivomme/pelkäämme/pidämme mahdollisena oman yhteiskuntamme, maailman ja miksei maailmankaikkeudenkin osalta. Siis suuria linjoja ja kollegiaalisesti eli nuorimmat ensin... Tarkoittaa tässä yhteydessä listalla nuorimpia... Heitä ei vielä ole pystytty sopeuttamaan/hämäämään...
Päivikki
n. 3-vuotias listalainen

Uskallan olla hullu (kuten Krugman) sillä siitä saa Nobeleja.
Våga vinna. Tämä vietä tänään, eli vietetään koska tein haun.
:)
Luovasti
sinun
Chris


Kasvatus, koulutus, oppiminen tulevaisuuden takaajina

Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Voitto Aaltonen valmistelevat

Toivottu aika 10.3.

Asiasta toiseen:
1) kasvatusryhmällä olisi tarvetta useampaankin iltaan, olemme niin huonosti kasvatettuja.
2) Yhteisöasiassakin pääsimme oikeastaan vasta alkuun. Demoksen näkemyksiä yhteisöllisyydestä kannattaisi kuulla vielä erikseen ja on siellä suunnalla kehitelmiä koulutuksenkin suhteen, vaikka tiedän jo vähitellen, missä suhteessa
3) ikäpolvien välillä on näkemyseroja. Sekin olisi mielenkiintoinen aihe.
Löytyyköhän tutkijoita vai pitäisikö haastaa nuoret ja pitää väittely... Esim. suhteessa maaseutuun, omavaraisuuteen ja kansallisuuteen/itsenäisyyteen ovat kokemuspohjaiset itsestänselvyydet todella kaukan toisistaan ja arvot samantien. He ovat ihan yhtä tyhmiä kuin mekin - eli pitävät ikuisena ja jähmettyneenä kahleena sitä, minkä itse ovat saaneet valmiina kuten esim. peruskoulua ja keskiastetta, opintotukea sekä kaupunkilaisuutta. Yhteistä meille on se, että meidänkään ikäluokkamme ei ole pystynyt arvioimaan, mitä tapahtuu, kun kaiken annetaan muuttua ja muutosta sinänsä pidetään hyvänä ja siihen pyritään.
Päivikki

Uusi opetusministerimme

Hän on omalta suvultaan Virkkunen eli Snellman?
Olisiko idea kysyä häntä 10.3.09 meille kertomaan
näkemyksiään ja me olisimme kommentaattoreita?

Kysyy
Chris
ps. ehdotin jo sitä Päivikille puhelimessa ja P
haluaisi itse kertoa/kysellä opettajan näkökulmista
ja minä voisin ottaa opetussuunnitelma/opettajainkoulutuksesta
ja Voitto voisi kysellä itse filosofiasta - ?

Rooman klubin uusi ohjelma

Alustajina Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska

Matti Leskinen valmistelee


Käykääpä nettisivuilla selailemassa

Siellä on myös
A new path for world development.

Varmaan voitaisiin järjestää yhdessä Rooman klubin Suomen toimikunnan kanssa jokin tilaisuus.

Sirkka

Pyyntö lähetetty Sirkka Heinoselle, Pentti Malaskalle ja Tapio Linnalle
Matti

Kyllä se sopii. Maaliskuu olisi ehkä jo OK. Voidanko palata aikaan myöhemmin
ensi vuoden puolella jos suunnittelunne ei siitä liikaa kärsi.

Hyvää joulua

Pentti

Uskontojen tulevaisuus

Alustaja uskontotieteilijä, esillä Matti Myllykoski, Pertti Järvinen, Matti Kamppinen

Chris Kylander ja Matti Leskinen valmistelavat

Pyyntö lähetetty Matti Kamppiselle ja Tapio Tammiselle

hei,
Kiitos kysymästä. Aihe sopii, aika mieluummin myöhään keväällä 21.4 tai syksyllä. Voisin keskittyä esim. uuteen uskonnollisuuteen (lännen itämaistumiseen).
terv. Tapio

Matti

USA:n hegemonian tulevaisuus


Alustajina tai kommentoijina ehdolla Paavo Rantanen, Paula Tiihonen, Erkki Tuomioja

Arto Salmela ja Matti Leskinen valmistelevat


Venäläinen pääoma Suomessa

Alustajia tai kommentoijia Yrjö Myllylä, Soile Nysten-Haarala

Pyyntö lähetetty

Matti


Talousjärjestelmien postmoderni tulevaisuus

Alustajaksi ehdolla Heikki Palomäki ( Arto on kysynyt myös Gustav von Hertzenin)

Hannu Kalajoki ja Chris Kylander valmistelevat


Keskustelussa mainittiin lisäksi

Maailmanlopun profetiat

Vesi

Tieteen anti tulevaisuudelle.


Lisäksi mahdollisia:

Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus

EU:n tulevaisuuden riskiarvioit

perjantaina, marraskuuta 14, 2008

Kapitalismin ja markkinatalouden ero

Matti Hyryläinen


Nyt kun maailmantalouden kriisiin etsitään syitä ja korjausehdotuksia, olisi ensiarvoisen tärkeää, että ne, joiden mielipidettä asiassa kuullaan, ymmärtäisivät eron kapitalismin ja markkinatalouden välillä. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Kautta linjan ekonomistit puhuvat nykyisestä kriisistä markkinoiden epäonnistumisena ja vaativat pääomamarkkinoille entistä tehokkaampaa sääntelyä.

Ennen kuin uusiin sääntelytoimiin ryhdytään, tulisi kuitenkin huomioida se, millä tavalla taloutta on jo nyt säännelty. Nykyinen maailmantaloushan ei ole kuin nimeksi markkinataloutta, sillä sen peruspuitteet, mm. osakeyhtiöjärjestelmä, tekijänoikeusjärjestelmä ja liikesalaisuusjärjestelmä, ovat valtiovaltojen laillistamina ja vahvistamina sääntelytoimia, joiden tarkoituksena on turvata tuotannon omistajien edut ja kannustaa heitä tuotannon kasvattamiseen. Tällaista taloutta on syystä kutsuttu kapitalismiksi.

Kasvuun tähtäävässä taloudessa velan ja pääomien merkitys korostuu kuitenkin reaalituotantoon verrattuna, sillä velallahan kasvua rakennetaan. Tästä syystä kasvutaloudessa pääomilla on taipumus vähitellen kasvaa reaalitalouden ohi eräänlaiseksi toivomustaloudeksi, jossa inhimillisistä ominaisuuksista palkitaan erityisesti ahneutta ja riskinottohalua. Toivomustalous ei voi kuitenkaan loputtomasti kasvattaa eroaan reaalitalouteen nähden, joten jossain vaiheessa katteettomien toiveiden kupla puhkeaa. Näin on kapitalismin historiassa käynyt jo monta kertaa aikaisemminkin ja nyt se tapahtui Yhdysvaltain asuntolainojen sisältämien riskien osoittautuessa liian suuriksi. Sitä seuranneessa romahduksessa - josta olemme nähneet ehkä vasta alun - saatiin vain sitä mitä oli jo kauan sitten tilattu.

Jotta nähtäisiin, miten kapitalismin peruspuitteet eroavat markkinataloudesta, on katsottava markkinateorian perusteisiin. Markkinoiden perusajatus toteutuu pelkistettynä tavallisella markkinatorilla. Kaikkien myyjien tuotteet ja hinnat ovat vapaasti kaikkien nähtävillä ja ne ovat samat kaikille. Jokaisella ostajalla on vapaus valita mitä ostaa ja keneltä. Ostajan ei tarvitse tietää kaikkien myyjien tuotteita ja hintoja; riittää kun hänellä on vapaa pääsy niihin. Myös myyjät voivat halutessaan verrata tuotteitaan ja hintojaan toistensa vastaaviin.

Markkinoiden tarkoituksena on antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet niin tuoda tuotteitaan myyntiin kuin ostaa niitä, olipa kaupan kulutustavaroita, tuotantovälineitä tai pääomaa. Tarkoituksena ei siis ole tuotannon tehostaminen, pääomien kartuttaminen, yrittäjien palkitseminen eikä edes työllisyyden ylläpitäminen vaan ihmisten tasapuolinen kohtelu. Mutta kun tuotanto ohjautuu erilaisten tuotteiden sekalaisen ostajajoukon tarpeiden mukaan, on kuin näkymätön käsi ohjaisi voimavarojen jakautumista kaikkien hyväksi.

Markkinatalouden ja kapitalistisen talouden eroista yhdellä on aivan keskeinen merkitys. Markkinat toimivat julkisen alueella, kapitalistinen talous yksityisen alueella. Toisin sanoen markkinat ovat edellä esitetysti kaikille avoimet ja markkinatiedot ovat kaikille vapaata tietoa. Silloin tietojen leviäminen ja markkinat toimivat kaikkia hyödyttäen. Kapitalistisessa taloudessa puolestaan myyjillä on, muutamin poikkeuksin, vapaus valita asiakkaansa ja markkinatiedot katsotaan yksityisomaisuudeksi. Mitä kukin myy, mihin hintaan ja kenelle on periaatteessa myyjän omistamaa tietoa, jonka hän voi pitää omanaan tai julkistaa. Silloin näkymätön käsi ei toimi tasapuolisesti vaan painottuu ajamaan niiden etuja, jotka eniten hyötyvät tietojensa salaamisesta.

Markkinatietojen yksityisomistuksellisuutta on perusteltu kolmella tavalla. Kaupankäyntiä on pidetty yksityisyyden suojaan vedoten myyjän ja ostajan välisenä asiana, joka ei muihin vaikuta ja josta muiden ei myöskään tarvitse tietää. Tämä argumentti paljastuu virheelliseksi jokaisen talouskriisin yhteydessä, myös nykyisen, kun tavalliset kansalaiset ympäri maailman joutuvat niiden velkojen maksumiehiksi, joita pieni joukko on tehtaillut pankkien hämärissä. Toisen väitteen mukaan tuotteita koskevien tietojen jonkinasteinen läpinäkymättömyys on välttämätön sijoitusten tehokkaalle kohdentumiselle. Tämäkin argumentti joutuu outoon valoon, kun otetaan huomioon, mihin sijoitusten tehokkuusvaatimukset tälläkin kerralla johtivat.

Kolmas ja ymmärrettävin markkinatietojen yksityisyyttä puolustava argumentti on se, että kukin kansakunta on halunnut turvata oman maansa yritysten kilpailukyvyn säätämällä markkinatiedot liikesalaisuuksiksi. Talouden globalisoituminen ja suurimpien yritysten irtautuminen kansallisista sidoksista on kuitenkin viemässä pohjaa tältä argumentilta. Maailmantalous ei tarvitse kilpailukykyä eikä suuryrityksillä ole isänmaata. Niillä on yleensä laaja kansainvälinen omistajajoukko, jota edustavat toisiaan vastaan kilpailevat mutta tietysti lähinnä omaan taskuunsa pelaavat sijoitusyhtiöt ja -johtajat. Ne toimivat kapitalismin näkyvinä käsinä, joiden toimesta eurot ja dollarit siirtyvät yhä kauemmas tavallisten kansalaisten hallinnasta suuryritysten, suuromistajien ja ammattisijoittajien pelimerkeiksi.

Jos nyt toimitaan vain lyhyellä tähtäimellä ja yritetään jollain sääntelyllä estää finanssipelin ylilyönnit, mutta pidetään kiinni kapitalistisen talouden peruspuitteista, mikään ei estä seuraavan kriisin syntyä. Kasvuun kannustavat puitteet toimivat kuten ennenkin johtaen pääomien keskittymiseen harvojen hallintaan ja yhä riskialttiimpiin kohteisiin kunnes pelureiden odotukset ylittävät jossain tärkeässä asiassa luonnon tai ihmisten kestokyvyn ja järjestelmä romahtaa.

Viisaampaa olisi lähteä purkamaan sitä perustavaa sääntelyä, joka erottaa kapitalismin markkinataloudesta.

Wikipedian artikkelit kapitalismista ja markkinataloudesta.

torstaina, marraskuuta 06, 2008

Toimintasuunnitelma 2009


Suunnitelma hyväksyttiin osana seuran toimintasuunnitelmaa vuosikokouksessa 12.11.

Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia aiheita ja alustajia. Aiheina ilmastomuutoksen lisäksi muut ajankohtaiset merkittävät asiat pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuuden näkökulmasta. Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla.

Tilaisuuskohtaisesti etsitään kustakin aiheesta kiinnostuneita kohderyhmiä.

Tilaisuuksia järjestetään tiistaisin parittomina viikkoina yhteensä 15kpl.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien sekä muiden yhteisöjen kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään osallistumismahdollisuuksia.


Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi , johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi lukea liittymattä listalle yahoossa.

Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen, Chris Kylander, Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-listalla blogiin tukeutuen.

keskiviikkona, marraskuuta 05, 2008

Lounaskirjaus 5.11.2008

Lounaskirjaus 5.11.2008

Ravintola Bakers, klo 12.30-14.15


Paikalla

Arto Salmela

Chris Kylander

Hannu Kalajoki

Voitto Aaltonen

Reijo Korhonen

Pentti Räsänen

Päivikki Telenius

Matti Leskinen


  1. Tilaisuudet 2009


Alustajien kanssa ei ole sovittu, nimet keskustelussa esiin tulleita.



UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT


Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä
vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla
Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:

päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen
Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa
ja Itämeren alueelle

Kari Silfverberg ja Reijo Korhonen valmistelevat edelleen.

Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset

Vaihtoehtoiset ajat 24.2., 10.3. tai 24.3.

Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki


Hannu Kalajoki ja Matti Leskinen valmistelevat


Listan vakiokirjoittajien tapaaminen

Matti Leskinen valmistelee



Kasvatus, koulutus, oppiminen tulevaisuuden takaajina

Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Voitto Aaltonen valmistelevat


Rooman klubin uusi ohjelma

Alustajina Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska

Matti Leskinen valmistelee


Uskontojen tulevaisuus

Alustaja uskontotieteilijä, esillä Matti Myllykoski, Pertti Järvinen, Matti Kamppinen

Chris Kylander ja Matti Leskinen valmistelavat


USA:n hegemonian tulevaisuus


Alustajina tai kommentoijina ehdolla Paavo Rantanen, Paula Tiihonen, Erkki Tuomioja

Arto Salmela ja Matti Leskinen valmistelevat


Venäläinen pääoma Suomessa

Alustajia tai kommentoijia Yrjö Myllylä, Soile Nysten-Haarala ( lisätty myöhemmin)


Talousjärjestelmien postmoderni tulevaisuus

Alustajaksi ehdolla Heikki Palomäki ( Arto on kysynyt myös Gustav von Hertzenin)

Hannu Kalajoki ja Chris Kylander valmistelevat


Keskustelussa mainittiin lisäksi

Maailmanlopun profetiat

Vesi

Tieteen anti tulevaisuudelle.


  1. Seuraava lounastapaaminen

Bakers, 18.12.2008

Sovitaan Futurinfoon 1/2009 tulevat tilaisuudet eli kevätkausi 2009

Kehitellään syksyn ohjelmaa






sunnuntaina, marraskuuta 02, 2008

Toimintasuunnitelman 2009 aineistoa

Ohessa pohjaksi 2008 toimintasuunnitelma. Esitä ideasi vuodelle 2009 kommenttina tähän tekstiin!

Käsittelemme suunnitelmaa lounaalla ravintola Bakersissa keskiviikkona 5.11. klo 12.30

Suunnitelma hyväksytään seuran vuosikokouksessa 12.11.2008


Ote seuran toimintasuunnitelmasta 2008
Helsingissä - Tutuhesa
Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia
aiheita ja alustajia. Aiheina pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuusnäkymät.
Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen
avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään
osallistumismahdollisuuksia.
Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi http://tutuhesa.
blogspot.com/, johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi
lukea liittymattä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Listan vuodesta 2000 lähtien arkistoitujen viestien analysointiin etsitään halukkaita opiskelijoita.

Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen,
Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-
listalla.

Ehdotuksia vuodelle 2009

Vuoden alussa teemana on ilmastonmuutos:
Teemaillat ilmastonmuutoksesta, Kari Silfverberg valmistelee

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT
Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20 Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä
vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla
Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20 Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:
päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen
Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20 Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa
ja
Itämeren alueelle


Kasvatuskeskustelu

Esitän, että Tutun ensi vuoden teemaksi valitaankin
kasvatuskeskustelu. On erittäin tärkeää, että keskusteluun saataisiin
osallistumaan eturivin tulevaisuusintelluktuellit ja siten se voisi
myös olla seuraavan kesäseminaarin aiheenakin. On jo aika uskoa siihen,
että vaikenemisella ongelma ei poistu. Ja mielestäni tämän
aktuaallisempaa ongelmaa ei ole nykyajassa olemassakaan, joten siihen
Tutulaisten on tartuttava jos yleensä mihinkään.
Terv. Voitto Aaltonen
Voiton viesti täydellisenä

Metropoli


Suur-Helsinki-visioiden jatkotyö valömistuu joulukuussa ja alkuvuodesta vosimme tutustua lopputulokseen.
Hannu Kalajoki valmistelee.

Yrjö Myllylän ehdotuksia

1. INNOVAATIOEKOSYSTEEMIN KEHITTÄMINEN tms. jotakin. Innovaatiot ovat
taloussyklien keskeisimpiä selittäjiä ja seuraavan nousun innovaatiot
pitäisi olla hahmottumassa jo tuotealuetasollakin. Kansallinen
innovaatiostrategia on osoitteessa www.innovaatiosrategia.fi ja eduskunnan
päätöksellä Suomesta halutaan tehdä maailman paras innovaatioympäristö.
Erityisesti pitäisi miettiä mielestäni tutkimus- vs. markkinalähtöisen
innovaatioajattelun mahdollisuuksia. Olin mukana laatimassa alueellista
yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitystä, joka oli hallitusohjelman
taustapaperi. Selvitys löytyy osoitteesta www.rdmarketinfo.net. Hahmotan
innovaatioekosysteemin olevan erilaisten innovaatiojärjestelmien
kokonaisuus.
2. LUOTEIS-VENÄJÄN KEHITYKSEN VAIKUTUKSET SUOMEN TALOUTEEN, YMPÄRISTÖÖN JA
TURVALLISUUTEEN. Väitöskirjani antoi aihetta kysyä, onko riittävästi nähty
Venäjän geopoliittisen asetelman muutos ja pohjoisten alueiden merkitys sen
tulevassa logistiikassa ja investoinneissa, mm. ja erityisesti Suomenlahden
suunta ja Murmanskin suunta keskeisinä väylinä Mustanmeren lisäksi.
Väitöskirjanikin pääsee bongaamaan osoitteen www.rdmarketinfo.net kautta.
Turvallisuusnäkökulman avausyritystä esim.
http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=108&aid=1767
3. UUUSIEN SOSIAALISTEN VERKOSTOJEN VAIKUTUS TUOTTAVUUTEEN JA YHTEISKUNNAN
PERUSRAKENTEISIIN SEURAAVAN NOUSUN AIKANA. Olen havahtumassa omassa
käytännön toiminnassa uusien sosiaalisten verkostojen huipputehokkaaseen
vaikutukseen, ne voivat siis lisätä tuottavuuttakin huomattavasti, jos
halutaan ja kun on pakko. Ne haastavatn vanhat rakenteet ja tekevät ne osin
tarpeettomaksi, miksi niitä vastustetaan. Olisi myös pohdittava uusien
tietotekniikka hyödyntävien sosiaalisten verkostojen riskejä, esim. siinä
mielessä, että kaikki tieto jää tietopankkeihin, joku hallitsee alustoja
jne.
4. MEGATRENDIEN UUSI KIRJOITTAMINEN - MM. ENERGIAN HINNAN NOUSU MUKAAN.
Pitäisi pohtia uudelleen puhtaalta pöydältä megatrendiajattelua ja mitkä
trendit todellisuudessa vaikuttavat. Yksi vähiten tästä näkökulmasta
ajateltu, mutta eräällä tavalla tärkein on energian hinnan nousu,
konreettisimmin öljyn hinnan nousu. Vaikka se nyt tulee alas ja voi
aiheuttaa melkoisia katastrofeja, on se taas nousemassa seuraavassa
vaiheessa. Keskittäisin yhden seminaarin kyllä yksistään öljyn hinnan
kehityksen arvioimiseen ja sen vaikuttavuuden ymmärtämiseen. Samalla voisi
spekuloida dollarin ja öljykaupan kytköksillä ja seurausvaikutuksilla, jos
öljykaupan valuutaksi tulee jokin muu.
5. MITÄ USA:N HEGEMONIAN JÄLKEEN? Historiallinen tosiasia on, että maailman
hegemoniat ovat vaihtuneet tietyn ajanjakson kuluessa. USA:lla tämä jakso on
tapissaan. Mahdit kaatuvat ykkösen mahdottomaan tehtävään, eli
maailmanpoliisin tehtävään, armeijan kuluihin aikanaan. Vaikka arvostankin
monessa mielessä Yhdysvaltoja ja sen lähtökohtia, olen havainnut, että
asiaan ehkä suhtaudutaan meillä siten, että joko ollaan Amerikan
kaikkivoipaisuuteen uskovaisia tai sitten ei uskota lainkaan. Eli mielestäni
viitaten mm. kohtaan 2. Suomen on pohdittava turvallisuuspoliittisia ja
taloudellisia ratkaisujaan, mikä tarkoittaa jonkinlaista yhteistyötä ja /
tai liittoutumista, mutta samalla on otettava huomioon, että skenaariossa
käsitykseni mukaan pitäisi olla mukana myöskin Yhdysvaltojen vaikutusvallan
suoranainan romahtaminen.
6. KENEN ASIALLA YRITYKSET OVAT - OSAKKEEN OMISTAJAN ETU VAI
SIDOSRYHMÄTASAPAINO? Asia menee ehkä jossain määrin yli vaikuttamisen
mahdollisuuksiemme, mutta uskon taloustilanteen herättävän keskustelun
siitä, että nyt Suomeenkin rantautunut "vain osakkeen omistajan" etu
ajattelu joutuu koetukselle ja "sidosryhmätasapaino" tulee ehkä kuitenkin
kestävämpänä mallina mukaan. Tässäkin pureutuminen yrittäjän arvomaailmaan
voisi palauttaa keskustelua kestävämmälle pohjalle.
7. VENÄLÄINEN PÄÄOMA SUOMESSA - UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
Tätä teemaa ei ole käsitelty sen merkittävyyden vaatimassa määrin Suomessa.
Asiaa voitaisiin tarkastalla historiaa analysoiden, tämän hetken tilannetta,
trendejä ja signaaleja sekä tulevaisuuden arvoita tehden.
**

Hyödyllisenä näkökulmana keskustelussa esittämieni aiheiden kuten kaikkien muidenkin

käsiteltävien aiheiden osalta pitäisin sen pohtimista, että "mitä meidän pitäisi

tehdä asiantilan parantamiseksi".


Timo Lahtela ja Matti K Mäkinen

Viime kuukausina ovat talousviisaat käyneet tutu-palstalla oppineita keskusteluja.
Nyt on eräs talousparadigma ilmeisesti ehtinyt elinkaarensa päähän ja hämmentyneitä
kysymyksiä esiintyy enemmän kuin uskottavia neuvoja. Ollako vai eikö olla?
Oma kysymykseni on lyhyt: Minne katosivat kasvun rajat?
Kansainvälinen Rooman klubi juhli tänä vuonna 40 v. päiviään. Suomessakin
aate on ollut jo 35 vuotta. Tuoreita manifesteja ei ole näkynyt - ainakaan netissä.
Nyt, kun on julkista epätietoa siitä, pitääkö säästää vai kuluttaa jotta kasvu ei pysähtyisi,
nousee uudessa valossa esiin vanha kysymys: MIssä ovat kasvun rajat?
Luulisi, että markkinahumun hiukan hiljentyessä jollakulla olisi aikaa tuotakin pohtia. Ja
kertoa muillekin.



Kuvat suurenevat klikkaamalla

torstaina, kesäkuuta 05, 2008

Metropolikysymyksiä

VERKOSTOITUMINEN
Hannu Kalajoki

  1. Väittämä

Verkostoitumisen ajatellaan hyödyttävän siinä toimivaa koska verkossa liikkuu resursseja, osaamista ym. joita yksin toimien on vaikea hyödyntää. Verkostojen ajatellaan organisoituvat itsenäisesti, autonomia on suuri ja verkko toimii hallinnollisista, jopa kansallisista rajoista riippumatta. Toimintatapa perustuu vuorovaikutukseen ja luottamukseen.

Verkostoituminen liitetään usein kaupunkialueiden globaaliin vuorovaikutukseen ja kilpailuun kasvutekijöistä kuten pääomasta, osaamisesta, innovaatioista. Sieltä muutokset heijastuvat vahvasti myös Helsingin seudulle.

Verkostoitumisen oletetaan muuttavan tuotannon, vallan prosesseja ja siten se vaikuttaa myös ennen pitkää hallintoon, myös kunnallishallintoon.

2. Kysymyksenasetteluja

Voiko verkostoituva toimintatapa olla varteenotettava ja suotava mahdollisuus ratkaisu seudun hallinratkaisuihin ja miten ja missä asioissa se täydentäisi edustukselliseen demokratiaan perustuvaa nykyistä hallintoa?

Jos kunnat yhdistetään tai yhteistyötä merkittävästi siirretään ylikunnallisille yhteistyöelimille, nousee tarve kehittää sen vastapainoksi paikallista demokratiaa ja toimintaa. Mitä pitäisi painottaa

  • alueosahallintoa, sen päätösvaltaa ja budjettivaltaa lisätään

  • verkostomaista toimintatapaa - esim paikallistaloudessa, -kulttuurissa, vaikuttamisessa ja palvelujen tuottamisessa – kehitetään

  • jotain muuta?

KILPAILUKYKY

  1. Väittämä

Globaalissa taloudessa suurkaupunkialueet ovat kansallisen talouskehityksen vetureita. Suomen talouskehitys riippuu Helsingin seudun kilpailukyvystä ja kyvystä ennakoida ja reagoida ulkoa tuleviin haasteisiin. Helsingin seudusta on kehitettävä yhtenäisesti toimiva metropoli kansallisen edun nimessä.

Väitetään myös, että sosiaalinen tasa-arvo uhrataan kilpailukyvylle, aluepolitiikka suurkaupunkipolitiikalle ja hyvinvointivaltio uusliberalistiselle markkinaohjaukselle kun mennään mukaan tähän globaaliin kehitykseen.

  1. Kysymyksenasetteluja

Onko kilpailukykyinen metropoli ainoa kehitysvaihtoehto pärjäämiselle globaalissa taloudessa? Mikä olisi ei-metropoli? Voiko julkinen valta ylipäänsä suunnitella metropolia kun sen kehittyminen riippuu enimmältään ulkoisista tekijöistä, metropoli on enemmän seuraus kuin syy?

Jos pärjäämme globaalissa kilpailussa, niin miten varmistamme sen, että kilpailukyvyn tuottama hyöty siirtyy hyvinvoinniksi seudulla ja että hyvinvointiyhteiskunta ei vaarannu vaan saa lisää resursseja?

HALLINTA

  1. Väittämä

Helsingin seudun kunnilla on liian suuri suunnittelu- ja budjetointiautonomia mikä jarruttaa todellista yhteistyötä ja luontaista kehitystä kohti yhtenäisesti toimivaa seutua. Yhdentymisen mahdollisuus on ehkä mennyt. Kunnat ovat myös haluttomia kuulemaan kuntalaisten mielipiteitä alueen kehittämisestä ja hallinnoimisesta.

Toisaalta väitetään Mutta väitetään myös, että vahvat peruskunnat parhaiten vastaavat kuntalaisten arkielämän odotuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhteistyö ja sen tarve varsinkin palvelurakenteessa, työvoiman saatavuudessa ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa lisääntyy väistämättä toiminnallisesti yhteen kasvavalla seudulla. Samalla sen mukana yhteistyön poliittinen valvonta etääntyy.

Seudun yhteistä suunnittelua ja kehittämistä vaivaa vallan ja demokratian vaje.

2. Kysymyksenasetteluja

Mikä kuntien yhteistyön perusmalleista on paras:

  1. Vahvat peruskunnat + tehostuva yhteistyö valituilla toimintalohkoilla?

  2. Kuntien yhdistäminen; peruskunnat liittyvät yhdeksi suurkunnaksi?

  3. Metropolimalli; siirretään valitut toimintalohkot uudelle metropolihallinnolle peruskunnilta?

Yhteistyön tehostaminen merkitsee mm. sen laajentamista yksityiselle sektorille, joilla on resursseja ja intressejä toteuttaa hankkeita kuntarajoista riippumatta? Entä kansalaisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, miten ne otetaan mukaan?

Miten edetään yhdistymisessä, vaiheittain nykyisten yhteistyöalueiden pohjalta?

Metropolimalli edellyttäisi budjettivallan siirtämistä ylemmälle tasolle peruskunnista. Miten uusi seutuvaltuusto valittaisiin? Tai voisiko sen tilalla toimia jokin muu elin?

KYSYMYKSENASETTELUJA ALUERAKENTEESTA

Alustavia kysymyksiä aluerakenteesta METKA projektia varten


Vaihtoehtoja esitettävään aluerakenteeseen.

Väestönkasvuun ja globaaliin perustuva metropolikehityksen väistämättömyys ei ehkä ole itsestään selvyys.. Esim. jos talouskasvu ja siitä johtuen väestönkasvu tyystin pysähtyy ja väki jää tänne vanhenemaan on toivottava aluerakenne aivan toinen kuin kasvun vallitessa.

Miten Pietarin talousalueen kasvu vaikuttaa aluerakenteeseen Helsingin seudulla ( seutu muuttuu Pietarin työssäkäyntialueeksi, pendelöinti), mikä on Seudun rooli, yhteistyö vai kilpailu. Entä Twin City Helsinki-Tallinna

Rakenteen eheyttäminen vai hajarakentamisen salliminen ? Mitä välineitä pitäsi lisätä tai käyttöä tehostaa jos eheytetään.

Jos seudun hallinnolle hyväksytään ns. metropolimalli, mitkä ovat ne aluerakenteeseen liittyvät yhteistyön alueet joista se päättäisi ja mikä olisi työnjako peruskunnan ja ylätason välillä.

Jos ajatellaan verkostomaisesti toimiva Helsingin seutu hierarkkisesti toimivan sijaan, niin olisiko se toiminnallisesti tehokkaampi aluerakenteen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.

sunnuntaina, huhtikuuta 20, 2008

Onnellisuus


Uusi tutkimus väittää, että rikkaus tuo onnea.
Kuvio suurenee luettavaksi klikkaamalla.



"The facts about income and happiness turn out to be much simpler than first realized:

1) Rich people are happier than poor people.
2) Richer countries are happier than poorer countries.
3) As countries get richer, they tend to get happier.

Moreover, each of these facts seems to suggest a roughly similar relationship between income and happiness."

Economic Growth and Subjective Well-Being:
Reassessing the Easterlin Paradox*

Betsey Stevenson and Justin Wolfer

Esittelyjutut Freakanomics-blogissa:
Osa 1
Osa 2
Osa 3


Onnellisuus oli Tutuseuran kesäseminaarin aiheena 2007.
Seuran kotisivuilla on seuraava aineisto:

Mitä ihminen tarvitsee? – Onnellisuus lienee
sitten sitä, että saa mitä tarvitsee, ja onnettomuus sen puuttumista

Professori Juhani Pietarinen, Turun yliopisto

Onnellisuustutkimus
Professori Markku Ojanen, Tampereen yliopisto

Hyvinvointiyhteiskunnasta onnellisuusyhteiskunnaksi –
kansantalouden näkökulma onnellisuuteen

Ennakointijohtaja Timo Hämäläinen, Sitra

Onnellisuuden visiot – untako vain ja onko pakko herätä?
Professori emeritus Pentti Malaska

Poliisin onnellisuusstrategia
Kehitysjohtaja Olli Hietanen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Taidot tulevaisuuden onnen perustana
Professori Pirkko Anttila, Akatiimi

Veikko Salovaaran reflektio

tiistaina, huhtikuuta 08, 2008

Kasvo 3: Yhteisöllinen metropoli

Metropoli /Yhteisöllisyys

Ryhmäkeskustelu 8.4.2008/pj. Kari Mustanoja, kirjuri Päivikki Telenius

Esittelykierroksen jälkeen keskustelu sai liikkua vapaasti, sitä ei pyritty keskittämään joihinkin teemoihin eikä arvioimaan. Niinpä esille tuleet asiat on luettava heikoiksi signaaleiksi.

Kirjuri sijoitteli asioita jonkin verran muotoillen fläpeille sitä mukaa kuin mielipiteitä tuli tarkistettuaan ensin, oliko kyseessä ko. otsikon alle sijoittuva mielipide.

Pääotsikoita oli kaksi:

1) YHTEISÖLLISYYS, ja

2)KEHITYSHAASTEET/UHAT.


Yhteisöllisyydestä esitetyt mielipiteet jaettiin kahteen ryhmään kertojan käsityksen mukaan

A. mikä toimii

B. mikä ei toimi.

Tässä muistiinpanot:

Yhteisöllisyys

A. Mikä toimii?

Asunto: tontti 350 neliömetriä, talo 0,6 tästä n. 60 neliötä, toimintatilaa koko ala

Puutarhakaupunki, Puukäpylä

Ihmisystävällinen toiminta: elämää, ihmisiä, avoimuus

Esimerkiksi Töölönlahdelle uimaranta

Mennä sekaan, tutustua

Kerätä yhteen samanmielisiä


B. Mikä ei toimi?

Pelkät talot - tyhjiä kuolleita seiniä
Ajatus: "Kaupunki on paha"
Steriili, hieno, "kylmä" ympäristö - elämä puuttuu, kun on liian kultturellia
Neutraali, "persoonaton" ympäristö

Kehityshaasteet/ uhat

Suunnittelu, päätöksenteko, ekologisuus tms.
Suhde luontoon
Yhdistysten suora yhteys päätöksentekoon
Kaupunkioppi - "me-henki" kansalaisille
"Makasiinitunnelma"
Helpon tapaamisen mahdollisuuksia
Ujous pois - ja arvosteleva häpeäkasvatus
Ystävällisyys - hymy - hyväksyntä
Tilaa ideoille - vapaa luovuuden tila
Töölönlähden päälle, veden yläpuolelle ja alapuolelle olotilaa
Maanalainen kaupunki
Kauppatorin lokit
Roskaaminen


---
Päivikki oli valmistellut seuraavan listan yhteisöllisyydestä.
Sitä ei kuitenkaan ehditty ryhmässä käyttää.

Yhteisöllisyys ja metropoli

Miten syntyy hyödyllistä yhteisöllisyyttä?

Yhteisöllisyys/yksilöllisyys - rajankäyntiä
ihmisen oma tahto ja vaikutusmahdollisuudet koskien omaa elämää asumista, ympäristöä, elinkeinoa, ajankäyttöä ym.
päätöksenteko

Suunnittelun ja toteutuksen tasot: mitkä asiat kuuluvat millekin tasolle - mielipiteitä
valtakunnan tason asiat
metropolialueen asiat
kuntataso
kaupunginosa
oma kylä
oma piha ja naapurusto
yhden asian järjestö

Millaista vaikuttamista on olemassa?
johtajuus, asiantuntijuus, vaikuttajayhteisöt ja niiden muodostaminen

”Kun olis ajoissa tienny, niin olis ainakin voinut yrittää vaikuttaa asioihin”
esim. Vuosaaren satama ja sen liikenneyhteydet:
paperitiedotteita tuli rata-alueen lähellä asuville paljon ja lupiakin kysyttiin kansalaisilta, mutta
vasta kun työ oli menossa, selvisi esim. liikennemelun ja tärinän vaikutusalue, rakennustyön vaikutus pihakaivoihin ja lähialueen pohjavesiin,
asukkaiden väliseen mielipiteidenmuodostukseen ei luotu ajoissa mahdollisuuksia,
vaikutusalue oli niin laaja ja monen kunnan alueella, että harva ryhmä ehti aktivoitua ennen kuin rakennustyö alkoi ja haitat jo kuuluivat ja näkyivät

Kehitettävien asioiden ympärille muotoutuvista ryhmistä
1)miten ihmisyhteisöt toimivat, kommunikaatio ja yhteisöjen järjestäytyminen,
2)mistä muutos-/kehitysjohtajat
3)miten suunnittelussa olevat asiat saadaan tietoon
4)miten yhteisöt havaitsevat kehitettävät asiat
5)kannan muodostaminen: kysellä tarkasti ihmisten näkemyksiä ja mihin ne perustuivat
6)miten eri asioita saadaan aikaan
7)miten hoidetaan suhteet lähijengeihin, valtapiirien rajat ja sopimukset
8)toiminnan tuloksellisuuden arviointi ja tarpeen vaatiessa suunnan tai toimenpiteiden muuttaminen

Yhteisöllisyyden kehittäminen tulevaisuuden Suomessa

Utopiatason yhteyksiä tarvitaan:
parannusten ideointi ja niiden yhteiskunnallinen formalisointi
metropolialue yhteisöjen mahdollistajana – mitä yhteisöllisyys edellyttää rakennetulta ympäristöltä: minimivaatimukset ja miten ne toteutetaan
projektikohtaiset ei-formaalit ryhmät esim. asukkaat suunnittelemassa ja rakentamassa asuma-aluetta jonkin idean pohjalta esim.
koiraihmisten ihannekaupunki
ekokaupunginosa
asuminen mustikkametsässä – voiko pihakasvusto olla alkuperäistä luontoa?

----

Kansalaiskanava-hankkeessa kehitettiin vuorovaikutusta kansalaisten ja hallonnon välillä.
Tulokset täältä.

Kasvo 2: Verkottunut metropoli

VERKOTTUMINEN

Verkostoitumisen määrittelyä
Verkostoitumisen ajatellaan hyödyttävän siinä toimivaa organisaatiota, yhdistystä, yritystä tms. koska verkossa on resursseja, innovatiivisuutta, kykyjä, joista siinä toimija vuorovaikutuksessa toisten kanssa hyötyy. Verkostojen ajatellaan organisoituvat itsenäisesti ja olevan hallinnollisista, jopa kansallisista rajoista riippumattomia. Selvää käskykeskusta ei välttämättä ole.

Muodostaako verkosto enemmän kuin osiensa summan. Tuottaako se jotain uutta tai vaihtoehtoa nykyiselle tavalle ohjata kehitystä, esimerkiksi Helsingin seudulla. Ja onko verkottuva yhteiskunta ylipäänsä ohjattavissa.
Verkostoituminen liitetään usein kaupunkien ja kaupunkialueiden väliseen kilpailuun. Taustana on mm. tiedon, rahoituksen, osaamispääoman ja innovaatioiden vuorovaikutus keskusten välillä sekä globalisoituminen.

Helsingin seutu ja verkottuminen

Verkottunut metropoli voi olla ainakin fyysistä, sosiaalista ja funktionaalista. Sosiaalinen verkottuminen voi olla heimoistumista, esimerkkinä moottoripyöräjengit, tai tietokonepelaajat, joilla on omat käyttäytymiskoodinsa. - Fyysinen verkottuminen voi olla yhtä aikaa globaalia, kansallista tai paikallista. Vaikutukset voivat kulkea tasojen välillä ristiin rastin. - Funktionaalista verkostoitumista on esim. yritysten välillä, tai yhden asian liikkeet, tai palvelujen tuottaminen verkostona.

Voiko verkottuvaa metropolia uskottavasti suunnitella ja ohjata sen kehitystä ? Verkostoitunut metropoli on yhtä aikaa uhka kun sitä on vaikea hallita ja ohjata, mutta samalla mahdollisuus koska se luo uusia vahvuuksia metropolialueelle! Ehkä tässä tullaan lähelle Richard Floridan käsitettä ’luovasta kaupungista’.

Poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen näkökulma verkostoitumiseen. -Esimerkkinä on kirjastolaitos. Pääkaupunkiseudulla kirjastot muodostavat yhdessä verkoston kirjastoaineiston suhteen. Verkko on lähinnä jakeluorganisaatio, ei vuorovaikutuksellinen.

Verkottumisen huomioon ottava poliittinen ohjaus voisi toimia näin. Tehdään poliittinen päätös kirjastolaitoksen verkottumisesta koko seudulla. Päätöksen luonne on sekä mahdollistava (laatutavoitteet) että rajoittava (taloudelliset puitteet). Toisessa vaiheessa toteutus tapahtuu verkostoitumisen omalla logiikalla autonomisesti. Poliittinen tilinpäätös tuloksesta tehdään ja sen perusteella toimintaa kehitetään. Siihen osallistuvat kaikki asianosaiset.
Keskuskirjasto jäisi kenties rakentamatta tämän mukaan. Kirjasto on kaikkialla, se ikään kuin leijuu.

Taloudellisesti verkottuminen tuottaa mittakaavaetuja kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat aiempaa laajemmilla markkinoilla mikä pitää hankinnan yksikkökustannukset kurissa. Palvelun maksu pitää olla riippumatonta asuinpaikkakunnasta seudulla. Eli tarvitaan ’yhteinen kassa’.
Kirjastoaineisto on saatavilla missä tahansa verkon osassa – saatavuus ja tasapuolisuus. Seudullinen kirjastoverkko kytketään kuviteltuun EU –kirjastoverkkoon. Tämä tukee seudun kilpailukykyä. Ja onhan se asiakaskeskeistä kun saamme täältä saman tiedon tai kirjan kuin Pariisissa eikä meidän tarvitse lähteä Pariisiin turhan takia sitä tietoa hakemaan.

Sosiaalisesti verkottuminen on sekä mahdollisuus että uhka seudun yhteisöllisyydelle. Miten käy paikallisyhteisön jos ja kun ”maailmankylä” on kiinnostavampi? Vai haastaako se etsimään seudun omia vahvuuksia ja sisältöä seudun identiteettiä vahvistavalla tavalla? Haasteet vahvistavat sitä omaa, jos sitä on.
Yhteisöllisyys on lähellä kansalaisyhteiskunnan ideaa, jonka halutaan uskoa vahvistuvan kansallisvaltiota heikentävän globaalin vastapainona. Voiko epämääräinen verkottunut yhteisöllisyys toimia täysin vapaasti vai onko jonkin asteinen kontrolli välttämätön? Esimerkkinä verkottunut kirjasto lisää valinnanmahdollisuuksia, palveluja, erilaisuuden kohtaamista.. Kirjastoverkko kytkee seudun maailmankylän kirjastoverkkoon. Voidaan kansalaistaso vertailla tämän seudun ja muiden regioonien olosuhteita.

Teknologia. E-palvelut verkossa ei välttämättä lisää kaikkien mahdollisuutta osallistua tai hankkia tietoa. Teknologiaa tulee käyttää tiedon tarjonnan ja vuorovaikutteisuuden lisäämiseen niin, että se on kaikkien ulottuvissa sosioekonomiseen asemaan tai kansallisuuteen katsomatta. Verkottuminen = laajakaista.

Verkottunut yhteiskunta on ekologinen minimoidessaan energiaa vaativaa tiedonsiirtoa. Fyysisellä verkostotasolla tunnelit Suomesta länteen ja etelään syrjäyttää mm. aika- ja energiasyöppöjä liikenneyhteyksiä.

Kasvo 1: Logistinen metropoli

Kommentit kursiivilla

Lähtökohta
Helsingin seutu on logistinen metropoli, joka jäsentyy ja rakentuu eriytyvine keskuksineen, on tehokas energian säästäjä, tiivistyvä ja sen joukkoliikenne on ylivertainen muihin liikennemuotoihin nähden

Jepsis, seutu olisi metropoli jos 14 tai edes 4 keskeisintä kauppalaa suostuisi kaatamaan hallinnolliset raja-aidat ja seutuliikennettä oikeesti kohennettaisi. Junat toimii, bussiliikenne ei, vallankaan poikittainen ei ollenkaan. Nyt kilpailutetaan vuosittain pikkufirmoja jotka ovat siis keskenään reviirisodassa ja kaukana yhteistyöstä, vaikka sitä ytv-nimellä nimitelläänkin.

Tehokkuutta energian säästöihin saataisiin jos haluttaisiin, esim yhdyskuntajätettä hyödyntämällä >metaanit talteen ainakin isoimmista sairaaloista, kouluista, virastoista, eduskunnasta ja vastaavista laitoksista. Hittoako sitä rahdataan paikasta toiseen kun kerran joku farmarikin kykenee homman hoitamaan yksityisesti, niin kumma homma ettei tasavallan pääkaupunkiseutu yhteisöllisesti? Maaseudun mummoloihinkin on säädetty pakko laittaa ties mitä tonnitolkulla maksavia jätehommeleita, niin miksei vastaavia virityksiä vaadita kerrostaloille; paikallinen jäteveden puhdistus, sakka talteen ja harmaa vesi palautukseen.. Joka tönöön joku vaihtoehtoenergialähde, valinnan mukaan maalämpö / ilmapumppu / tuulropellit tai aurinkopanelit. Mutta tämähän olisi tietysti intressiristiriidassa ydinvoiman kanssa joten se siitä.

Toivottavasti rakentuisi erityvine keskuksineen. Noilla keskustakirjasto ja musiikkitalohankkeilla todellisuudessa riivitään resurssit sivukonttoreilta. Rakentamiseen tuntuu löytyvän rahaa mutta toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen ei niinkään. Edes hesassa ei ole montakaan kirjastoa sunnuntaisin auki , jolloin duunareilla olisi kirjastoaikaa ja nekin muutamat sulkee ovensa kesäsunnuntaisin. Näiden jo olemassaolevien pytinkien aukioloaikoja laventamalla ja kulttuuritarjontaa rikastuttamalla lähiöiden asukkaat saisi kohaamispaikkoja, keskustassa noita olohuoneita on jo riittämiin. Ei tarvitsisi siirrellä ihmisiä ytimeen ja takaisin ja olisi ekologista. Laitoksissa kun jokatapauksessa on lämpö ym kaikenaikaa päällä ja vahtimestareiden palkaamisella olisi työllistävä vaikututs. Samoin kahviautomaatit takaisin kahviloiksi. Nykyteknologialla nyt autioina oleviin auditorioihin voisi vaikka netin kautta välittää Tutun luennot ja muut vastaavat, joku kirjastohenkilö jakamaan puheenvuoroja ja paikallisparlamentit turinoimaan. Koulujen ja vastaavien liikunta- yms tiloja voisi myös hyödyntää, ihmiset kohtaisivat lastensa kavereita ja vanhempia ja paikat pidettäisiin kunnossa jos ne koettaisiin omiksi. Osallisuus omaan elämään tuskin läytyy netistä konserttilippuja naputtelemalla ja konserttisalissakin tavataan ehkä narikkahenkilöä noin minuutin verran tullen ja mennen. Sen sijaan paikalliset pändit tarvii treenitiloja, mutta kupungin finanssinerot on hinnoitellut tilat pikkusakkien ulottumattomiin.


Kirjaus ryhmästä
Ryhmä Reijo Korhonen, Hannele Repo, Erkki Koski, Matti Leskinen

Metropolilla on keskusta, jossa tärkeimmät toiminnot ovat näkyvästi esillä. Metropoli muuttuu logistiikan ympärillä.

Näin on ollut, mutta onko näin oltava iankaikkisesti hinnalla millä hyvänsä. Ihmisiä kyllästyttää istua liikennevälineissä ja ruuhkissa, etsiä ja maksaa parkkimaksuja, katupöly ja melu stressaa, hiilidioksidit riivaa jne ; eläköön, tai no edes orastakoon paikallisuus!

Logistisia yhteyksiä tarvitaan osakeskusten välillä, mutta myös yhdistämään eri toimintoja.

Jooooo, niin tarvittaisiinkin vaan milläs ne vihdoin saataisiin.
Ihminen tarvitsee pesän eli kodin riippumatta siitä onko hänellä perhe vai onko hän sinkku. Lisäksi tarvitaan yhteyksiä ystäviin, työhön ja koulutukseen. Elämykset voidaan järjestää joko keskitetysti metropolin keskustaan tai hajautetusti jo olemassa oleviin tiloihin. Samoin päivittäistavarajakelussa vaihtoehtoja ovat kauppakeskuksen ja lähikaupat, tarvitaanko myös toreja? Erikoistavaroiden jakelu saattaa siirtyä nettiin.

Mika Mannermaa Jokuvelikirjassaan ilmoittautuu halukkaaksi yhteisöasumiseen jos joku veli niitä rakentaisi, saattaisi löytyä jokunen toinenkin.. jonkun vanhan hotellin soisi muuttuvan moderniksi asuntolaksi, jossa olisi sopivassa suhteessa yhteisöllisyyttä ja omaa tilaa ja rauhaa. Dodo ry:llä on muuten paraikaa Onnelliset kaupungit projekti - vinkkejä saa varmasti ihan ilmaiseksi

Energiantuotanto ja vedenjakelu voidaan keskittää. Vettä tuodaan Päijänteestä, tuodaanko kaukolämpöä Loviisasta?

Toivottavasti lämpöä tuotetaan tai hyödynnetään piakkoin yhdyskuntajätteestä, maalämmöstä, aurinkopaneleista ja ilmapumpuilla jne. Meriveden suolan poistamisen keksinnöllä olisi maailmanlaajuiset markkinat, joku insinöörisisko voisi tuottaa tohtorihattunsa tämän teeman tiimoilta.

Asuinalueille tarvitaan elämää ja tapahtumia, asemille pyöräparkkeja.

Dodo ry:n Onnelliset kaupungit hankkeesta saa tuhat ensimmäistä pelivihjettä, suosittelen!
Euroopan kaupungeissa varakkaat asuvat keskustassa, keskiluokka ja työläiset laidoilla. Helsingin seudulla asia on päinvastoin, vaikka keskustan vetovoima on palaamassa. Voidaanko nykykeskustan mukaista kaupunkia enää rakentaa nykyisen byrokratian aikana?

Mitäs me eurooppalaisista, ollaan omintakeisia ja tehdään omanlaisia juttujua, todellinen ekokaupunki ihan uusin ihanuuksin. Ladun avaajilla on omat haasteensa mutta perässähiihtäjiä riittää, sen takaa jo muuttuva ilmastokin.


Jo aiemmin on ollut mittavia väestöennusteita, joihin nyt on palattu. Kuntien yhdistäminen on epäonnistunut osittain kielipoliittisista syistä. Voidaanko kaikki kunnat yhdistää maakuntakaavaan perustuvalla ylemmän tason päätöksellä vai pysyykö edelleen historiaan perustuva kuntajaotus?

Nuo väestöennusteet on tosiaankin ennenkin historioituneet ja niin tulee käymään nytkin, sen sanelee jo rantautuva talouslama.

Metropolin tehokkuus vaatii vahvoja ihmisiä. Niiden kehittämisestä onAlkio määritellyt periaatteet, joita keskustapuolue on soveltanut.

Jaaha. Aluksi ihmettelin miten tuo liittyy logistiikkaan, mutta se taitaa liittyä siihen likeisemmin kuin kakki edeltävä. Vahvoista yksilöistä muodostuu vahva yhteisö, vahvoista yksiköistä vahva yhteiskunta ja vahvaa ei pienet turbulenssit heiluttele. Vahvoja yksilöitä ei myöskään tarvitse logistisesti liikutella vahvoilta kotikulmilta vahvoihin ydinkeskuksiin ja vahva paikalliskulttuuri kukoistaa, on tarjontaa ja valinnanvaraa.

Voi olla, että keskustapuolue on soveltanut teesiä aikoinaan, mutta Alkion ajoista kepukin on rönsyillyt jo kauan sitten kauas pois.Viikonvaihteen HBL kertoo Vanhasen lausuneen "keskiluokka pitää pitää tyytyväisenä, koska se on 70-80%, rikkaat on ihan ok ja kepun ansiota on se, ettei kansalaiset ole kateellisia rikkaille" Ja kukapa nyt kade tunnustaisi olevansa joten keskustelu optiohuijereista saadaan tykkänään tyrehtymään.

Ennenvanhaan yhteiskunta oli ihmistä varten, tuotti sille palveluja, turvaa jne. Nyt tämä on toisinperinpäin, tyypit on pidettävä hiljaisina =heikkoina, pyramidin rakennusnappuloita, siirreltävissä mielivaltaisesti minne raha haluaa yms.

Ruvetaan haluamaan jotain muuta ja ryhdytään talousvallan kumouksellisiksi:)

Linkit muihin kasvoihin

Verkottunut metropoli

Yhteisöllinen metropoli

Metropolin kolmet kasvot



MIELIKUVA

”Kaupungeista lähtevät ja sinne saapuvat pikajunat, radiosanomat ja uudet aatteet. Niissä syntyvät, niistä leviävät ja niissä haudataan vallankumoukset, politiikka, taidesuunnat ja viimeinen taidesuunta menestys-jazz”.
(Olavi Paavolainen: Nykyaikaa etsimässä,1929)

Metropoli oli Tulenkantajille urbanisoitumista ja ikkunoiden avaamista Eurooppaan ja jonkin tunkkaisen taakse jättämistä. Metropoli on myös mielikuva jonkin uuden ja paremman tavoittelusta. Olemme samalla jatkumolla nytkin.

Tulevaisuuden tutkimuksen seura on hahmotellut lokakuussa 2007 omaa visiotaan seudusta metropolina seuraavasti.

”Visio Helsingin metropolista on kuin sirkusteltta. Sen sisällä on jatkuva hulabaloo ja eläimellinen meno, sen reunat liehuvat kuin tuulessa, mutta teltan keskellä on sitä pystyssä pitävä masto - kova ydin - joka koostuu osaamisesta, innovaatiokyvystä, hyvästä hallinnosta …, ja maston päässä on lippu, joka kertoo koko maailmalle mitä haluamme olla”.

Seura tuotti työpajana vuonna 2007 seuraavat kolme visioteemaa, joita tässä istunnossa pyrimme kehittämään edelleen.

1. Helsingin seutu on logistinen metropoli, joka jäsentyy ja rakentuu eriytyvine keskuksineen, on tehokas energian säästäjä, tiivistyvä ja sen joukkoliikenne on ylivertainen muihin liikennemuotoihin nähden

2. Helsingin seutu on verkottuva metropoli, jonka tärkein toimintaympäristö on Itämeren alue, erityisesti Pietarin alue, jonka kehittymisestä Euroopan ja Venäjän kasvuvyöhykkeenä seutu hyötyy

3. Helsingin seutu on yhteisöllinen metropoli, joka on sosiaalisesti tasapainoinen, monikulttuurinen ja vuorovaikutteinen ja profiloituu kulttuurisesti niin Suomessa kuin Euroopassakin

Olemme aina olleet kiinnostuneita mitä meistä ajatellaan. Mm. Charles Laundry arvioi Helsingin taskukokoiseksi metropoliksi. Voinee myös sanoa että Helsingin seutu on kolme koota: kaukainen, kalsea ja (hallinnollisesti) kankea.
Suuret metropolit ovat monikulttuurisia mutta niillä on myös historia, kollektiivinen muistinsa. Voi olla että kaupunki, joka on päätetty perustaa – kuten Helsinki – omaa heikommat eväät identiteetin muodostumiselle kuin orgaanisesti kehittynyt kaupunki.
Helsingin metropolista käytävä keskustelu on ohittanut tyystin identiteetin. Siitä käytävä keskustelu parantaisi myös alueen hallintomallin oikeutusta kansalaisten parissa.

Seudun visiolla halutaan muodostaa kokonaiskuva siitä mihin kaupunkien suunnittelulla yhteisesti pyritään. Pääkaupunkiseudun visio on esimerkki tästä.

”Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.
Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää”.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan visiosta ei puutu itseluottamusta: haluamme maailman parhaiden luokkaan. Visio ja sen tavoitteet on strategisen tason yhteistyötä mikä tarkoittaa, ettei yhteistyö juurikaan ulotu kuntien talousarvioiden kautta toteutuvaan yhteistyöhön. Myös valtion budjetissa ohitetaan kuntien yhteiset tavoitteet useimmiten.

Toteuttamisen erillisyys tavoitteiden asetannasta on heikkous, joka ei luo uskottavaa pohjaa yhteistyölle pitkän päälle. Lisäksi se vahvistaa epäilystä, että visiointi on etupäässä mielikuvien rakentelua.

TAVOITTEEMME

Meidän tavoitteena on laatia oma käsityksemme Helsingin seudun visiosta, vaikka sitten mielikuvan. Minkälaisen kaupunkialueen tästä haluamme, oli se sitten metropoli tai muuten suuri kaupunki. Käsittelemme aihetta jatkossakin, sillä eihän mikään hyvä ole valmiina kiva.

Pyrimme arviomaan metropolikehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä kolmessa eri vaihtoehdossa tai visioteemassa: logistinen, verkottunut ja yhteisöllinen seudun visio.

Menettelytapa

Tavoite: Metropolivisio ja siihen vaikuttavat muutostekijät
Teemat: Logistinen, Verkottunut ja Yhteisöllinen metropoli
Toimintatapa: Työpajat em. teemoissa.

Työkalu, tulevaisuustaulukko
Teemoja voidaan tarkastella poliittisesta, taloudellisesta, teknologisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta (ns. PESTEC analyysi)

ASEMOINTIA

Seutu eräs nopeimmin kasvavista alueista Euroopassa. Seutu kasvaa halusimme tai ei. Ja kaikesta mikä ei ole valmista on lupa esittää mielipiteensä ja pyrkiä vaikuttamaan kehitykseen. Metropoliajattelu on kaikkien.

Seudun kasvu näyttää olevan ainut dominoiva lähtökohta kun metropolista keskustellaan. Sijoittuuko kasvu keskushakuisesti vai ulospäin nykykehityksen mukaisesti, on ydinkysymys. Asukastiheys Euroopan metropolialueilla on n. 600, meidän seudulla n. 400 asukasta per km. Tilaa on, seutu ei ole vielä valmis. Yhdyskuntarakenteen hajoamista tapahtuu sekä kasvualueilla että väestöä menettävillä alueilla. Eheyttämistä puoltavat mm. liikennekustannusten nousu sekä päästöjen vähentämisen tarve.

Greater Helsinki Vision keskustelua ei voi välttää. Kilpailun lähtökohtana ollut 700 000 asukkaan lisäys 2050 mennessä merkitsisi kenties 250 000 – 300 000 ulkomaalaistaustaisen asukkaan (Espoon väestötavoitteen verran) lisäystä, jos puolet lisäyksestä on luonnollista lisäystä ja toisesta puolesta suurempi osa on maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen tuoma uusi monikulttuurinen väestö merkitsee sinänsä seudun kehittymistä metropolimaiseksi. Oikeissa metropoleissa ulkomaalaistaustaisten osuus on erittäin suuri.

Väestönkasvu sinänsä on enemmän metropolikehityksen seuraus eikä syy, jonka GHV asettaa lähtökohdaksi. Täällä täytyy olla tai tulossa jotain erinomaisen attraktiivista kun kasvu on oletetun suruista. ( Vuonna 2007 seudun väestönkasvu oli keskimääräistä suurempaa ollen 14 500, joista 5 700 ulkomaista nettomuuttoa. GHV:n oletus ylittää väestökasvun ja on n. 15 – 16 000 per vuosi).

Työikäiseen väestöön kuuluu n. miljoona henkilöä Helsingin seudulla. Työvoiman ulkopuolella oli seudulla yli 260 000 edellisvuonna. Toimeentulotuen saajia oli yli 40 000 keskimäärin kuukaudessa. Kasvuun perustuva visio jättää helposti huomiotta täällä olevat, esim. työttömät, syrjäytyneet, köyhät. - Siis kenen visio?

Vuonna 2006 Helsingin seutu oli 45 Euroopan metropolin joukossa 32. väestömäärältään, 27. tuotannon arvolla, ja se asukasta kohti mitattuna 11. Seutu toimii siis tehokkaasti ja tuottavasti. Miten hyödynnämme tehokkaan infrastruktuurimme. Useissa kilpailukykymittauksissa seutumme (tai Uudenmaan lääni) on kv. aluevertailuissa kärjessä, ehkä kolmen joukossa. Mutta kun kysytään sijoittumishalukkuutta (suorat investoinnit) taidamme olla lähellä kolmea viimeistä.
Metropoliksi tulemiseen kuuluu myös sen myyminen, brändääminen. Sitä pitänee myydä sekä tehokkaana koneena että mielikuvana, hyvänä paikkana elää. Eurooppalaiset metropolit markkinoivat joko yksin tai yhdessä (esim. Centrope) itseään varsin aggressiivisesti.

Meillä tunnutaan lähdettävän siitä, että kun visio ja sitä toteuttavat strategiat on saatu poliittisesti jotenkin yhteen sovitettua ja päätettyä on homma puoleksi tehty. Metropoliksi ei tulla tuosta vaan. Metropoliksi kehitytään. Erään vaiheittaisen etenemisen mallin on esittänyt Euroopan metropolialueiden verkosto: alueen tietopohja ja monitorointi, alueen vahvuudet, kasvutekijät ja klusterit, innovaatiopohja, yhteinen kilpailukykystrategia, monikeskuksinen rakenne, työvoima, koheesio, alueen hallinta ja hallinto.

Ennen seudun hallintoa pitää monet muut asiat tietojärjestelmistä identiteetin rakentamiseen olla kunnossa tai ainakin keskustelun piirissä.

Visio on parhaimmillaankin valistunut tahtotilan osoittava arvaus. Parempi kuin arvata olisi tietysti aavistaa oikein asioiden tuleva tila. Tai niin kuin kiekkoilija Gretzky (näin jääkiekkoa seuratessamme) asian ilmaisi: pitää mennä sinne minne kiekko on menossa eikä sen kiekon perässä.

Lähteinä tässä on käytetty YTV:n julkaisemaa Helsingin seudun suunnat – lehteä, Helsingin tietokeskuksen Kvartti lehteä, Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan aineistoja sekä Euroopan metropolialueiden verkoston aineistoa.

Raportit työryhmistä:
Logistinen metropoli
Verkottunut metropoli
Yhteisöllinen metropoli