tiistaina, marraskuuta 13, 2007

Ohjeet tutuhesa-listalle

Viestit lähetetään osoitteeseen tutuhesa@lista.tsv.fi
Arkistointia varten viesti pitää lähettää myös osoitteeseen tutuhesa@yahoogroups.com

Roskapostin estämiseksi listalle voi lähettää viestejä suoraan vain listalla olevista osoitteista, muut tulevat listan omistajan kautta ja lähetetään ositteeseen matti.leskinen(at)iki.fi . Liitetiedostoja ei listalle virusturvan vuoksi pidä lähettää.


Listalle liittyminen tapahtuu lähettämällä viesti subscribe tutuhesa osoitteeseen majordomo@lista.tsv.fi
Erotessa lähetetään viesti unsubscribe tutuhesa samaan osoitteeseen.
L
istan omistaja voi hoitaa viestit, liittymiset ja eroamiset, ellei itsepalvelu onnistu. Lähetä tällöin viesti osoitteeseen matti.leskinen(iki.fi). Ei listalle.
Aiempaa listakeskustelua voit käydä katsomassa osoitteessa.
http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Blogiin http://tutuhesa.blogspot.com/ kootaan viestien yhteenvetoja ja lausunto ym. luonnoksia.

Seuran sivut löytyvät osoitteesta
http://www.futurasociety.fi/
Siellä voi ilmoittautua seuran jäseneksi, katsoa järjestettävät tilaisuudet ja tutustua aiempien tilaisuuksien aineistoon.
Iiris (toimisto(at)futurasociety.fi) lähettää lisäksi viestejä seuran jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet hänelle sähköpostinsa.

Listalla noudatetaan oheisia hyvän keskustelun sääntöjä. Määrällisenä rajoitteena on yksi viesti kultakin listalaiselta vuorokaudessa.
Listakeskustelun sisällön parantaminen on kirjoittajien kontolla. Apukysymys: Mikä on esittämäni asian tulevaisuus?

----------

HYVÄN KESKUSTELUN KRITEERIT


Keskeisiä piirteitä järjettömästä argumentaatiosta:

* toisen keskustelijan viestiä ei edes kuulla
* toisen viestiä ei haluta kuulla tai ymmärtää
* ei pysytä annetussa aiheessa
* valehdellaan
* puhutaan niin, että toinen ei pääse puhumaan
* ollaan tunteiden vallassa
* syytetään tai mustamaalataan toista aiheeseen kuulumattomistä
mielipiteistä tai ominaisuuksista

Jokainen voi keksiä itse lisää tarkkailemalla kommunikaatiotilanteitaan.

Hyvän argumentaation tunnuspiirteet ovat sitten tietenkin vastakkaiset.

( Mariitta Vuorenpää Yhdyskuntasuunnittelun seurassa käydyn kesksutelun perusateella)


"Järkevän keskustelun säännöt"

Lainaus Kimmo Lapintien artikkelista "Argumentaatio, retoriikka ja
relativismi", Janus 2/1997, 158


Frans van Eemerenin ja Rob Grootendorstin pragma-dialektisessa teoriassa
keskeisenä tavoitteena onkin ollut määritellä harha-argumentit poikkeamina
ns. järkevän keskustelun säännöistä. Näiden mukaan
(1) keskustelijat eivät saa estää toisiaan esittämästä kantojaan tai
kyseenalaistamasta niitä,
(2) kannan esittäjän on puolustettava sitä toisen niin vaatiessa,
(3) hyökkäyksen jotakin kantaa vastaan tulee suuntautua vain esitettyä
kantaa vastaan,
(4) kantaa tulee puolustaa vain argumenteilla, jotka ovat sen kannalta
relevantteja,
(5) keskustelija ei saa virheellisesti panna toisen suuhun väitteitä, joihin
tämä ei ole sitoutunut, eikä myöskään kieltää omia julkilausumattomia
olettamuksiaan,
(6) keskustelija ei saa virheellisesti esittää lähtökohdaksi oletusta, jota
molemmat eivät hyväksy, eikä toisaalta kieltää yhteisesti hyväksyttyä
lähtökohtaa,
(7) kantaa ei tule pitää riittävästi puolustettuna, mikäli se ei perustu
oikein sovelletun argumentaatioskeeman käyttöön,
(8) argumentaatiossa tulee käyttää vain loogisesti valideja argumentteja tai
sellaisia, jotka voidaan tehdä valideiksi kirjoittamalla näkyviin yhden tai
useamman julkilausumattomista premisseistä,
(9) kannan puolustamisen epäonnistumisen tulee johtaa siitä luopumiseen, ja
puolustuksen onnistumisen taas siihen, että vastustaja luopuu sen
kyseenalaistamisesta, ja
(10) keskustelijoiden tulee käyttää mahdollisemman selvää ja yksikäsitteistä
kieltä ja tulkita vastustajan ilmaisut niin huolellisesti ja tarkasti kuin
mahdollista. (van Eemeren & Grootendorst 1992, 208 - 209)

Nämä säännöt edustavat van Eemerinin ja Grootendorstin mukaan argumentaation
normatiivista puolta, jota voidaan pitää pätevänä argumentaatiokentästä
riippumatta. Niitä perustellaan sillä, että ne ovat välttämättömiä
edellytyksiä argumentaation kommunikatiivisen funktion, erimielisyyksien
ratkaisun (resolving differences of opinion) kannalta. Tällä
avainkäsitteellään van Eemeren ja Grootendorst tarkoittavat tilannetta,
jossa argumentaatio johtaa yksimielisyyteen. Ratkaisu eroaa siten
olennaisesti erimielisyyksien sopimisesta (settling), johon päästään
esimerkiksi neuvottelujen tai kolmannen osapuolen (esim. tuomarin,
luottamusmiehen tai refereen) tekemä ratkaisun avulla. ............jne.

( Erkki Vasama)

Ja vielä samaan aiheeseen liittyen kasvatusfilosofi Ned Noddingsin ajattelua Terho Pursiaisen Tekniikan etiikka-seminaarissa tulkitsemana ja Rakennuslehden referoimana:

" Vahvassa mielessä kriittinen ajattelija on herkkä omien oletustensa puutteille ja omien käsitystensä virheille. Sen sijaan heikossa mielessä kriittinen ajattelija oivaltaa heikkoudet toisten keskustelijoiden oletuksissa ja virheet hänen päättelyssään."

Listan omistaja
Matti Leskinen
matti.leskinen((at)iki.fi
http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
http://tutuhesa.blogspot.com/
http://www.futurasociety.fi/
http://saviokyla.blogspot.com/
......................
Those who write clearly have readers, those who write obscurely have commentators.
Dr "Perreira S. Rhinehart" roskapostiviestissä 3.12.2006