perjantaina, marraskuuta 14, 2008

Kapitalismin ja markkinatalouden ero

Matti Hyryläinen


Nyt kun maailmantalouden kriisiin etsitään syitä ja korjausehdotuksia, olisi ensiarvoisen tärkeää, että ne, joiden mielipidettä asiassa kuullaan, ymmärtäisivät eron kapitalismin ja markkinatalouden välillä. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Kautta linjan ekonomistit puhuvat nykyisestä kriisistä markkinoiden epäonnistumisena ja vaativat pääomamarkkinoille entistä tehokkaampaa sääntelyä.

Ennen kuin uusiin sääntelytoimiin ryhdytään, tulisi kuitenkin huomioida se, millä tavalla taloutta on jo nyt säännelty. Nykyinen maailmantaloushan ei ole kuin nimeksi markkinataloutta, sillä sen peruspuitteet, mm. osakeyhtiöjärjestelmä, tekijänoikeusjärjestelmä ja liikesalaisuusjärjestelmä, ovat valtiovaltojen laillistamina ja vahvistamina sääntelytoimia, joiden tarkoituksena on turvata tuotannon omistajien edut ja kannustaa heitä tuotannon kasvattamiseen. Tällaista taloutta on syystä kutsuttu kapitalismiksi.

Kasvuun tähtäävässä taloudessa velan ja pääomien merkitys korostuu kuitenkin reaalituotantoon verrattuna, sillä velallahan kasvua rakennetaan. Tästä syystä kasvutaloudessa pääomilla on taipumus vähitellen kasvaa reaalitalouden ohi eräänlaiseksi toivomustaloudeksi, jossa inhimillisistä ominaisuuksista palkitaan erityisesti ahneutta ja riskinottohalua. Toivomustalous ei voi kuitenkaan loputtomasti kasvattaa eroaan reaalitalouteen nähden, joten jossain vaiheessa katteettomien toiveiden kupla puhkeaa. Näin on kapitalismin historiassa käynyt jo monta kertaa aikaisemminkin ja nyt se tapahtui Yhdysvaltain asuntolainojen sisältämien riskien osoittautuessa liian suuriksi. Sitä seuranneessa romahduksessa - josta olemme nähneet ehkä vasta alun - saatiin vain sitä mitä oli jo kauan sitten tilattu.

Jotta nähtäisiin, miten kapitalismin peruspuitteet eroavat markkinataloudesta, on katsottava markkinateorian perusteisiin. Markkinoiden perusajatus toteutuu pelkistettynä tavallisella markkinatorilla. Kaikkien myyjien tuotteet ja hinnat ovat vapaasti kaikkien nähtävillä ja ne ovat samat kaikille. Jokaisella ostajalla on vapaus valita mitä ostaa ja keneltä. Ostajan ei tarvitse tietää kaikkien myyjien tuotteita ja hintoja; riittää kun hänellä on vapaa pääsy niihin. Myös myyjät voivat halutessaan verrata tuotteitaan ja hintojaan toistensa vastaaviin.

Markkinoiden tarkoituksena on antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet niin tuoda tuotteitaan myyntiin kuin ostaa niitä, olipa kaupan kulutustavaroita, tuotantovälineitä tai pääomaa. Tarkoituksena ei siis ole tuotannon tehostaminen, pääomien kartuttaminen, yrittäjien palkitseminen eikä edes työllisyyden ylläpitäminen vaan ihmisten tasapuolinen kohtelu. Mutta kun tuotanto ohjautuu erilaisten tuotteiden sekalaisen ostajajoukon tarpeiden mukaan, on kuin näkymätön käsi ohjaisi voimavarojen jakautumista kaikkien hyväksi.

Markkinatalouden ja kapitalistisen talouden eroista yhdellä on aivan keskeinen merkitys. Markkinat toimivat julkisen alueella, kapitalistinen talous yksityisen alueella. Toisin sanoen markkinat ovat edellä esitetysti kaikille avoimet ja markkinatiedot ovat kaikille vapaata tietoa. Silloin tietojen leviäminen ja markkinat toimivat kaikkia hyödyttäen. Kapitalistisessa taloudessa puolestaan myyjillä on, muutamin poikkeuksin, vapaus valita asiakkaansa ja markkinatiedot katsotaan yksityisomaisuudeksi. Mitä kukin myy, mihin hintaan ja kenelle on periaatteessa myyjän omistamaa tietoa, jonka hän voi pitää omanaan tai julkistaa. Silloin näkymätön käsi ei toimi tasapuolisesti vaan painottuu ajamaan niiden etuja, jotka eniten hyötyvät tietojensa salaamisesta.

Markkinatietojen yksityisomistuksellisuutta on perusteltu kolmella tavalla. Kaupankäyntiä on pidetty yksityisyyden suojaan vedoten myyjän ja ostajan välisenä asiana, joka ei muihin vaikuta ja josta muiden ei myöskään tarvitse tietää. Tämä argumentti paljastuu virheelliseksi jokaisen talouskriisin yhteydessä, myös nykyisen, kun tavalliset kansalaiset ympäri maailman joutuvat niiden velkojen maksumiehiksi, joita pieni joukko on tehtaillut pankkien hämärissä. Toisen väitteen mukaan tuotteita koskevien tietojen jonkinasteinen läpinäkymättömyys on välttämätön sijoitusten tehokkaalle kohdentumiselle. Tämäkin argumentti joutuu outoon valoon, kun otetaan huomioon, mihin sijoitusten tehokkuusvaatimukset tälläkin kerralla johtivat.

Kolmas ja ymmärrettävin markkinatietojen yksityisyyttä puolustava argumentti on se, että kukin kansakunta on halunnut turvata oman maansa yritysten kilpailukyvyn säätämällä markkinatiedot liikesalaisuuksiksi. Talouden globalisoituminen ja suurimpien yritysten irtautuminen kansallisista sidoksista on kuitenkin viemässä pohjaa tältä argumentilta. Maailmantalous ei tarvitse kilpailukykyä eikä suuryrityksillä ole isänmaata. Niillä on yleensä laaja kansainvälinen omistajajoukko, jota edustavat toisiaan vastaan kilpailevat mutta tietysti lähinnä omaan taskuunsa pelaavat sijoitusyhtiöt ja -johtajat. Ne toimivat kapitalismin näkyvinä käsinä, joiden toimesta eurot ja dollarit siirtyvät yhä kauemmas tavallisten kansalaisten hallinnasta suuryritysten, suuromistajien ja ammattisijoittajien pelimerkeiksi.

Jos nyt toimitaan vain lyhyellä tähtäimellä ja yritetään jollain sääntelyllä estää finanssipelin ylilyönnit, mutta pidetään kiinni kapitalistisen talouden peruspuitteista, mikään ei estä seuraavan kriisin syntyä. Kasvuun kannustavat puitteet toimivat kuten ennenkin johtaen pääomien keskittymiseen harvojen hallintaan ja yhä riskialttiimpiin kohteisiin kunnes pelureiden odotukset ylittävät jossain tärkeässä asiassa luonnon tai ihmisten kestokyvyn ja järjestelmä romahtaa.

Viisaampaa olisi lähteä purkamaan sitä perustavaa sääntelyä, joka erottaa kapitalismin markkinataloudesta.

Wikipedian artikkelit kapitalismista ja markkinataloudesta.

torstaina, marraskuuta 06, 2008

Toimintasuunnitelma 2009


Suunnitelma hyväksyttiin osana seuran toimintasuunnitelmaa vuosikokouksessa 12.11.

Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia aiheita ja alustajia. Aiheina ilmastomuutoksen lisäksi muut ajankohtaiset merkittävät asiat pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuuden näkökulmasta. Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla.

Tilaisuuskohtaisesti etsitään kustakin aiheesta kiinnostuneita kohderyhmiä.

Tilaisuuksia järjestetään tiistaisin parittomina viikkoina yhteensä 15kpl.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien sekä muiden yhteisöjen kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään osallistumismahdollisuuksia.


Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi , johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi lukea liittymattä listalle yahoossa.

Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen, Chris Kylander, Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-listalla blogiin tukeutuen.

keskiviikkona, marraskuuta 05, 2008

Lounaskirjaus 5.11.2008

Lounaskirjaus 5.11.2008

Ravintola Bakers, klo 12.30-14.15


Paikalla

Arto Salmela

Chris Kylander

Hannu Kalajoki

Voitto Aaltonen

Reijo Korhonen

Pentti Räsänen

Päivikki Telenius

Matti Leskinen


  1. Tilaisuudet 2009


Alustajien kanssa ei ole sovittu, nimet keskustelussa esiin tulleita.



UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT


Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä
vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla
Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:

päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen
Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20
Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa
ja Itämeren alueelle

Kari Silfverberg ja Reijo Korhonen valmistelevat edelleen.

Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset

Vaihtoehtoiset ajat 24.2., 10.3. tai 24.3.

Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki


Hannu Kalajoki ja Matti Leskinen valmistelevat


Listan vakiokirjoittajien tapaaminen

Matti Leskinen valmistelee



Kasvatus, koulutus, oppiminen tulevaisuuden takaajina

Päivikki Telenius, Chris Kylander ja Voitto Aaltonen valmistelevat


Rooman klubin uusi ohjelma

Alustajina Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska

Matti Leskinen valmistelee


Uskontojen tulevaisuus

Alustaja uskontotieteilijä, esillä Matti Myllykoski, Pertti Järvinen, Matti Kamppinen

Chris Kylander ja Matti Leskinen valmistelavat


USA:n hegemonian tulevaisuus


Alustajina tai kommentoijina ehdolla Paavo Rantanen, Paula Tiihonen, Erkki Tuomioja

Arto Salmela ja Matti Leskinen valmistelevat


Venäläinen pääoma Suomessa

Alustajia tai kommentoijia Yrjö Myllylä, Soile Nysten-Haarala ( lisätty myöhemmin)


Talousjärjestelmien postmoderni tulevaisuus

Alustajaksi ehdolla Heikki Palomäki ( Arto on kysynyt myös Gustav von Hertzenin)

Hannu Kalajoki ja Chris Kylander valmistelevat


Keskustelussa mainittiin lisäksi

Maailmanlopun profetiat

Vesi

Tieteen anti tulevaisuudelle.


  1. Seuraava lounastapaaminen

Bakers, 18.12.2008

Sovitaan Futurinfoon 1/2009 tulevat tilaisuudet eli kevätkausi 2009

Kehitellään syksyn ohjelmaa






sunnuntaina, marraskuuta 02, 2008

Toimintasuunnitelman 2009 aineistoa

Ohessa pohjaksi 2008 toimintasuunnitelma. Esitä ideasi vuodelle 2009 kommenttina tähän tekstiin!

Käsittelemme suunnitelmaa lounaalla ravintola Bakersissa keskiviikkona 5.11. klo 12.30

Suunnitelma hyväksytään seuran vuosikokouksessa 12.11.2008


Ote seuran toimintasuunnitelmasta 2008
Helsingissä - Tutuhesa
Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia
aiheita ja alustajia. Aiheina pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuusnäkymät.
Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen
avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään
osallistumismahdollisuuksia.
Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi http://tutuhesa.
blogspot.com/, johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi
lukea liittymattä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Listan vuodesta 2000 lähtien arkistoitujen viestien analysointiin etsitään halukkaita opiskelijoita.

Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen,
Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-
listalla.

Ehdotuksia vuodelle 2009

Vuoden alussa teemana on ilmastonmuutos:
Teemaillat ilmastonmuutoksesta, Kari Silfverberg valmistelee

UUSIN TIETO ILMASTONMUUTOKSESTA - TULEVAISUUSNÄKYMÄT, HAASTEET, KEINOT JA STRATEGIAT
Tiistaina 13.1.2009, sali 505, klo 17-20 Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä
vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla
Tiistaina 27.1.2009,sali 505, klo 17-20 Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinot:
päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen
Tiistaina 10.2.2009, sali 505, klo 17-20 Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa
ja
Itämeren alueelle


Kasvatuskeskustelu

Esitän, että Tutun ensi vuoden teemaksi valitaankin
kasvatuskeskustelu. On erittäin tärkeää, että keskusteluun saataisiin
osallistumaan eturivin tulevaisuusintelluktuellit ja siten se voisi
myös olla seuraavan kesäseminaarin aiheenakin. On jo aika uskoa siihen,
että vaikenemisella ongelma ei poistu. Ja mielestäni tämän
aktuaallisempaa ongelmaa ei ole nykyajassa olemassakaan, joten siihen
Tutulaisten on tartuttava jos yleensä mihinkään.
Terv. Voitto Aaltonen
Voiton viesti täydellisenä

Metropoli


Suur-Helsinki-visioiden jatkotyö valömistuu joulukuussa ja alkuvuodesta vosimme tutustua lopputulokseen.
Hannu Kalajoki valmistelee.

Yrjö Myllylän ehdotuksia

1. INNOVAATIOEKOSYSTEEMIN KEHITTÄMINEN tms. jotakin. Innovaatiot ovat
taloussyklien keskeisimpiä selittäjiä ja seuraavan nousun innovaatiot
pitäisi olla hahmottumassa jo tuotealuetasollakin. Kansallinen
innovaatiostrategia on osoitteessa www.innovaatiosrategia.fi ja eduskunnan
päätöksellä Suomesta halutaan tehdä maailman paras innovaatioympäristö.
Erityisesti pitäisi miettiä mielestäni tutkimus- vs. markkinalähtöisen
innovaatioajattelun mahdollisuuksia. Olin mukana laatimassa alueellista
yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitystä, joka oli hallitusohjelman
taustapaperi. Selvitys löytyy osoitteesta www.rdmarketinfo.net. Hahmotan
innovaatioekosysteemin olevan erilaisten innovaatiojärjestelmien
kokonaisuus.
2. LUOTEIS-VENÄJÄN KEHITYKSEN VAIKUTUKSET SUOMEN TALOUTEEN, YMPÄRISTÖÖN JA
TURVALLISUUTEEN. Väitöskirjani antoi aihetta kysyä, onko riittävästi nähty
Venäjän geopoliittisen asetelman muutos ja pohjoisten alueiden merkitys sen
tulevassa logistiikassa ja investoinneissa, mm. ja erityisesti Suomenlahden
suunta ja Murmanskin suunta keskeisinä väylinä Mustanmeren lisäksi.
Väitöskirjanikin pääsee bongaamaan osoitteen www.rdmarketinfo.net kautta.
Turvallisuusnäkökulman avausyritystä esim.
http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=108&aid=1767
3. UUUSIEN SOSIAALISTEN VERKOSTOJEN VAIKUTUS TUOTTAVUUTEEN JA YHTEISKUNNAN
PERUSRAKENTEISIIN SEURAAVAN NOUSUN AIKANA. Olen havahtumassa omassa
käytännön toiminnassa uusien sosiaalisten verkostojen huipputehokkaaseen
vaikutukseen, ne voivat siis lisätä tuottavuuttakin huomattavasti, jos
halutaan ja kun on pakko. Ne haastavatn vanhat rakenteet ja tekevät ne osin
tarpeettomaksi, miksi niitä vastustetaan. Olisi myös pohdittava uusien
tietotekniikka hyödyntävien sosiaalisten verkostojen riskejä, esim. siinä
mielessä, että kaikki tieto jää tietopankkeihin, joku hallitsee alustoja
jne.
4. MEGATRENDIEN UUSI KIRJOITTAMINEN - MM. ENERGIAN HINNAN NOUSU MUKAAN.
Pitäisi pohtia uudelleen puhtaalta pöydältä megatrendiajattelua ja mitkä
trendit todellisuudessa vaikuttavat. Yksi vähiten tästä näkökulmasta
ajateltu, mutta eräällä tavalla tärkein on energian hinnan nousu,
konreettisimmin öljyn hinnan nousu. Vaikka se nyt tulee alas ja voi
aiheuttaa melkoisia katastrofeja, on se taas nousemassa seuraavassa
vaiheessa. Keskittäisin yhden seminaarin kyllä yksistään öljyn hinnan
kehityksen arvioimiseen ja sen vaikuttavuuden ymmärtämiseen. Samalla voisi
spekuloida dollarin ja öljykaupan kytköksillä ja seurausvaikutuksilla, jos
öljykaupan valuutaksi tulee jokin muu.
5. MITÄ USA:N HEGEMONIAN JÄLKEEN? Historiallinen tosiasia on, että maailman
hegemoniat ovat vaihtuneet tietyn ajanjakson kuluessa. USA:lla tämä jakso on
tapissaan. Mahdit kaatuvat ykkösen mahdottomaan tehtävään, eli
maailmanpoliisin tehtävään, armeijan kuluihin aikanaan. Vaikka arvostankin
monessa mielessä Yhdysvaltoja ja sen lähtökohtia, olen havainnut, että
asiaan ehkä suhtaudutaan meillä siten, että joko ollaan Amerikan
kaikkivoipaisuuteen uskovaisia tai sitten ei uskota lainkaan. Eli mielestäni
viitaten mm. kohtaan 2. Suomen on pohdittava turvallisuuspoliittisia ja
taloudellisia ratkaisujaan, mikä tarkoittaa jonkinlaista yhteistyötä ja /
tai liittoutumista, mutta samalla on otettava huomioon, että skenaariossa
käsitykseni mukaan pitäisi olla mukana myöskin Yhdysvaltojen vaikutusvallan
suoranainan romahtaminen.
6. KENEN ASIALLA YRITYKSET OVAT - OSAKKEEN OMISTAJAN ETU VAI
SIDOSRYHMÄTASAPAINO? Asia menee ehkä jossain määrin yli vaikuttamisen
mahdollisuuksiemme, mutta uskon taloustilanteen herättävän keskustelun
siitä, että nyt Suomeenkin rantautunut "vain osakkeen omistajan" etu
ajattelu joutuu koetukselle ja "sidosryhmätasapaino" tulee ehkä kuitenkin
kestävämpänä mallina mukaan. Tässäkin pureutuminen yrittäjän arvomaailmaan
voisi palauttaa keskustelua kestävämmälle pohjalle.
7. VENÄLÄINEN PÄÄOMA SUOMESSA - UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
Tätä teemaa ei ole käsitelty sen merkittävyyden vaatimassa määrin Suomessa.
Asiaa voitaisiin tarkastalla historiaa analysoiden, tämän hetken tilannetta,
trendejä ja signaaleja sekä tulevaisuuden arvoita tehden.
**

Hyödyllisenä näkökulmana keskustelussa esittämieni aiheiden kuten kaikkien muidenkin

käsiteltävien aiheiden osalta pitäisin sen pohtimista, että "mitä meidän pitäisi

tehdä asiantilan parantamiseksi".


Timo Lahtela ja Matti K Mäkinen

Viime kuukausina ovat talousviisaat käyneet tutu-palstalla oppineita keskusteluja.
Nyt on eräs talousparadigma ilmeisesti ehtinyt elinkaarensa päähän ja hämmentyneitä
kysymyksiä esiintyy enemmän kuin uskottavia neuvoja. Ollako vai eikö olla?
Oma kysymykseni on lyhyt: Minne katosivat kasvun rajat?
Kansainvälinen Rooman klubi juhli tänä vuonna 40 v. päiviään. Suomessakin
aate on ollut jo 35 vuotta. Tuoreita manifesteja ei ole näkynyt - ainakaan netissä.
Nyt, kun on julkista epätietoa siitä, pitääkö säästää vai kuluttaa jotta kasvu ei pysähtyisi,
nousee uudessa valossa esiin vanha kysymys: MIssä ovat kasvun rajat?
Luulisi, että markkinahumun hiukan hiljentyessä jollakulla olisi aikaa tuotakin pohtia. Ja
kertoa muillekin.



Kuvat suurenevat klikkaamalla