sunnuntaina, kesäkuuta 28, 2009

Kommentteja maakuntasuunnitelman luonnokseen

Maakuntasuunnitelman tiiviste kommentoinnin pohjaksi


Tämä tiiviste on tarkoitettu tutuhesan kommenttien pohjaksi.

Kommentit ovat normaalitekstillä
Ellei ole kommenttia, suunnitelman kohta on OK

Vahvennetut tekstit ovat poimintoja suunnitelmasta.

Täydellinen suunnitelma löytyy tästä.

Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Maakuntasuunnitelman strateginen lähestymistapa edellyttää, että suunnitelmassa tehdään monia valintoja myös hyvien vaihtoehtojen välillä. Eli sanotaan ”ei ”monille hyville asioille.

Rakenne on selkeä ja sisältää jo aloitettujen politiikkasuuntausten tehostamisen; yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, ilmastonmuutoksen hidastamisen ja kansainvälistymisen.

On ymmärrettävää, että tiiviissä suunnitelmassa ei voida esittää yksityiskohtia.

Suunnitelman tiiviys merkitsee toisaalta sitä, että ei ole käytettävissä tausta-aineistoa, jonka avulla valinnat tulisivat perustelluksi.


Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 ydin on kiteytetty visioon; Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisteni vetovoimainen metropolialue.

Visio on konkretisoitu kuudeksi strategiseksi tavoitteeksi. Nämä strategiset tavoitteet pyritään toteuttamaan strategisilla valinnoilla eli strategisilla toimintalinjauksilla. Strategisia valintoja on 2–4 kutakin strategista tavoitetta kohti.

Maakuntasuunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa.

Uudenmaan kehitykseen vaikuttavat erityisesti väestökasvu ja väestörakenteen muuttuminen,kansainvälistyminen, kaupungistuminen sekä ympäristötilan muutokset. Vaadittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi ovat merkittäviä haasteita lähivuosina ja -vuosikymmeninä.

Pitkän aikavälin strateginen suunnitelma on hyvä rakentaa joillekin oletuksille väestö- ja talouskasvusta. Kutsutaan valittua oletusta perusvaihtoehdoksi. Arvioidaan perusvaihtoehtoa suhteessa nopean tuotannon kasvun ja hitaan tuotannon kasvun vaihtoehtoihin.

Perusoletuksena on jatkuva kasvu ja sen edellytyksenä maakunnan ulkopuolelta saatava väestönlisäys. Nyt sitä uskotaan saatavan muista maista, kun muiden maakuntien väestöntuottokyky on ehtynyt.

Tämä pitkän aikavälin strateginen suunnitelma perustuu perusvaihtoehtoon ja sitä tarkastellaan myös suhteessa tuotannon nopean ja hitaan kasvun vaihtoehtoihin. Näkyvätkö nämä jo tässä suunitelmassa vai tulevatko vaihtoehdot esille vasta seuraavissa vaiheissa, jolloin maakuntakaavassa varaudutaan nopeaan kasvuun ja maakuntaohjelmassa edetään toteutuvan kasvuvaihtoehdon mukaan?

Strateginen tavoite 1

Uudenmaan ja sen osien roolit on tunnistettu. Maakunnan eri osien erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja siten luodaan edellytykset koko maakunnan väestön hyvälle elämälle

Strateginen valinta 1.1

Uudenmaan aluekehittäminen perustuu metropolimalliin

Metropolimallissa aluekehitys ei perustu hallinnollisiin rajoihin, vaan liikenteellisiin ja toiminnallisiin yhteyksiin. Metropolin vaikutus ulottuu pitkälle koko Etelä-Suomeen hallinnollisista rajoista riippumatta.

Strateginen valinta 1.2

Pääkaupunkiseudun vahvuus hyödynnetään ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten keskusten ja niitä ympäröivien maaseutualueiden omaperäistä elinvoimaisuutta tuetaan

Keskittyy vain pääkaupunkiseutuun, maaseudun omaperäistä elinvoimaisuutta ei tuoda mitenkään esille.

Strateginen tavoite 2

Turvataan edellytykset väestön hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamiselle koko maakunnassa

Edellytyksinä painotetaan työvoimaa, eikö pitäisi tarkastella myös palvelujen tuottamista ja sijoittumista?

Strateginen valinta 2.1

Edistetään työperäistä maahanmuuttoa Uudellemaalle

Strateginen valinta 2.2

Uudellamaalla edistetään työikäisen väestön korkeaa työhön osallistumisastetta


Strateginen tavoite 3

Uusimaa houkuttelee investointeja ja yrityksiä

Strateginen valinta 3.1

Uudellamaalla kehitetään logistisia ratkaisuja, jotka edistävät alueen saavutettavuutta

Strateginen valinta 3.2

Vahvistetaan kansainvälisesti mielikuvaa: Uusimaa on lähellä, osana Itämeren suuraluetta

Mielikuvakohta on naivi.

Strateginen valinta 3.3

Luodaan Uudenmaan yrityksille edellytyksiä löytää ja rakentaa strategisia kumppanuuksia ulkomaalaisten yritysten kanssa

Onko maakunnalla mahdollisuuksia ja tarvetta toimia vai ovatko yritysten omat verkostot tässä avainasemassa?

Strateginen tavoite 4

Uusimaa on Itämeren piirin merkittävin innovaatiokeskittymä

Strateginen valinta 4.1

Uudestamaasta luodaan asiakastarpeista lähtevä avoin innovaatioympäristö, jossa hyödynnetään maakunnan eri alueiden vahvuudet

Strateginen valinta 4.2

Luodaan edellytyksiä tiede- ja tutkimuslähtöisen sekä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan yhdistämiselle

Strateginen valinta 4.3

Yliopistoverkostoa kehitetään monitieteisen Aalto-mallin mukaisesti edistäen kontakteja ja kommunikaatiota

Strateginen valinta 4.4

Kestävää kehitystä edistetään innovaatiolla

Strateginen tavoite 5

Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia edistävä

Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat haitallisen korkeita
ja asumisväljyys surkeaa Keski-Eurooppaan verrattuna, etenkin,
kun huomioi Suomen ja osin pk-seudunkin asukastiheyden.

Lähes kaikki voittaisivat, jos täällä olisi asuntoja yllin kyllin ja
asuminen olisi väljempää ja halvempaa. Lähinnä vain jotkut pienempään
asuntoon vaihtavat, joilla ei ole lapsia tms. tällä alueella, saattavat
katsoa nykytilaa hyvällä, mutta se rikastuva vähemmistö ei ole
riittävä syy nykyisenlaajuiselle rakentamisen rajoittamiselle
ja hankaloittamiselle.

Lisäksi suurempi asukastiheys toisi läheisiä, muuta seuraa
ja etenkin moniarvoisempia palveluja paljon lähemmäksi,
kun monen erikoispalvelun osalta kriittinen asukastiheys ylittyisi.

Strateginen valinta 5.1

Yhdyskuntarakennetta kehitetään kestävällä tavalla hyödyntäen ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria

Metka-mallissa esitetty neliportaisuus on mainio ajatus ja vaiheistus on kuvattu hyvin tässä suunnitelmassa. Ei aloiteta uusia alueita ennenkuin aiemmat on kokonaan rakennettu ja kehitetään vain yhtä raideliikenneväylää kerrallaan.

Mutta miten tämä saadaan toteutumaan? Kunnilla on kaavoitusmonopoli, omat intressit ja oma kaavoituskoneisto. Maakuntakaava ohjaa vain lopputulosta, ei kehittämisen ajoitusta ja kaavoitusresursseja on vaikea siirtää kuntien välillä.

Strateginen valinta 5.2

Maankäytössä pureudutaan liikkumistarpeen vähentämiseen työmatkoissa, vapaa-ajan liikkumisessa ja palveluissa

Strateginen valinta 5.3

Alueiden suunnitteluun integroidaan mukaan paikalliset, kestävät, kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset energiaratkaisut

Strateginen tavoite 6

Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä

Uudenmaan mahdollisuudet hiilineutraaliuteen ovat heikommat kuin minkä tahansa muun maakunnan. Lähiruoka ei salli peltojen käyttöä energiatuotantoon ja tiheä asutus on este laajavoimaiselle tuulivoiman käytölle. Ilmeisesti ainoa keino on kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalla.

Strateginen valinta 6.1

Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lisätään ja niiden tekniikoita kehitetään energiaa säästäviksi ja vähäpäästöisiksi

Strateginen valinta 6.2

Rakentamisessa siirrytään kestävään elinkaariajatteluun

5 Arvioidut vaikutukset

Vaikutuksia ei suunnitelmassa juuri ole arvioitu tai niiden arviointi on siirretty suunnittelun seuraavaan vaiheeseen. Tieto vaikutuksista on kuitenkin oleellista suunnitelman hyväksymiselle.

Tämä maakuntasuunnitelma perustuu nykyisen kaltaisille arvoille, hyvinvointiyhteiskunnalleja vakaalle yhteiskuntakehitykselle. Suurimpia epävarmuustekijöitä ovat taloudelliset uhat ja ympäristöriskit, jotka pahimmissa tapauksessa voivat myös järkyttää yhteiskuntarauhaa.

Maakuntasuunnitelman vaikutusten seurannassa on keskeisessä asemassa tuleva maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus. Aluerakennetta koskevat linjaukset toteutetaanmaakuntakaavoituksella. Tällöin vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella.

Loppuhuomautuksia:
Suunnitelmasta jää se vaikutelma, että Uusimaa on kääntänyt selkänsä muulle Suomelle, hankkii työvoiman muualta ja verkottuu ulkomaille. Tämä on varmaankin muutoksen pääsuunta, mutta olisi kaivannut myös kannanottoa Uudenmaan suhteesta muuhun Suomeen.

Suomessa syntyneiden muuttoliike Uudellemaalle ja ulos on tasapainossa. Muuttovoitto muodostuu muissa maissa syntyneiden suorasta ja välillisestä muuttoliikkeestä maakuntaan. Kunnat ja liitto voivat vaikuttaa ko. muuttovirtaan rajoitetusti, sillä se on valtion ohjaamaa. Se vaatii parin sukupolven ajan laajamittaista koulutusta sekä kulttuurista ja sosiaalista sopeuttamista. Tehtävä on suurimpia haasteita maakunnalle. (Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ko. haaste on myös olemassa, mutta astetta pienempänä.)

Suuri haaste, joka ei näy suunnitelmassa, on myös kohtuullisen tasa-arvon säilyttäminen. Vaatimus liittyy myös paljon em. ulkomailla syntyneiden vaatimiin kotouttamistoimenpiteisiin, mutta sisältää myös kotimaassa syntyneisiin liittyvät tehtävät.Maahanmuutto merkitsee haasteita ihmisten koulutuksessa sekä kulttuurisessa ja sosiaalisessa sopeutumisessa.

Toteutuuko visio? Riittääkö kansainvälisyyteen maahanmuutto ja yritysten kansainvälinen verkottuminen? Toteutuuko hyvinvointi tasa-arvoisesti kaikille ihmisryhmille? Saadaanko vetovoimaisuus viritettyä?

Metropoliseuran lausunto löytyy tästä


tiistaina, kesäkuuta 23, 2009

Kommentteja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan


Tämä on tarkoitettu tutuhesan kommenteille Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

Tiedote 17.6.


HLJ-toimikunta on hyväksynyt liikennejärjestelmän vision ja strategiakehikon Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi 3.6.2009. HLJ 2011:n päävisiona on, että/ korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät Helsingin seudun kehitystä ja hyvinvointia/.

Strategiakehikossa on jäsennelty HLJ 2011:n toimenpidekokonaisuuksia viidellä eri tasolla, jotka ovat
1. Kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
2. Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut
3. Liikkumisen ohjaus, hinnoittelu ja sääntely
4. Liikenteen infrastruktuuri
5. Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito.

Visio ja strategiakehikko löytyvät HLJ 2011:n internetsivuilta osoitteesta _www.ytv.fi/hlj_ HLJ 2011:n kuvauksen alta. Internetsivuilla voi käydä myös vastaamassa kauden kysymykseen, jossa tiedustellaan joukkoliikenneyhteyksien vaikutusta asuinpaikan valintaan.


Ennakkotietona kerromme lisäksi, että kaikille avoin HLJ 2011:n esittely- ja vuorovaikutustilaisuus pidetään torstaina 1.10.2009 klo 15–18 Helsingin Messukeskuksessa Pasilassa. Tilaisuudesta tiedotetaan laajemmin lähempänä ajankohtaa.