tiistaina, tammikuuta 28, 2014

Uusimaa-ohjelma ja Helsinki-visio

Tiedonhaluinen ja kyseleväinen yleisö
Vesa

Strategiapäällikkö Vesa Lipponen Uudenmaan ELY-keskuksesta esitteli Uusimaa-ohjelman monivaiheista laadintaprosessia, jossa piti yhteensovittaa kuntien ja valtion eri sektoreiden ja muiden osapuolten näkemykset yhteen koko aluetta koskevaksi ohjelmaksi. Siinä kävi välillä niin, että toimenpiteet ohjelmoitiin ennen visiota ja vaikutusarvioinnit jäivät viimeiseksi.

Tuloksena syntyi kolme strategista valintaa
  • Kasvun mahdollisuudet - Miten mahdollistamme älykkään kasvun sekä elinkeinoelämän nopean ja joustavan kehittämisen?
  • Toimiva arki - Mistä arjen hyvinvointi koostuu: miten asumme, elämme ja liikumme tulevaisuudessa?
  • Kestävä luonnontalous - Miten takaamme luonnonvarojen kestävän käytön ja säilytämme luonnon monimuotoisena?
Sekä visio:'
Uusimaa on vuonna 2040 Itämeren alueen kärjessä taloudellisen ja henkisen kasvun luomisessa ja hyödyntämisessä, asukkaiden toimivan arjen olosuhteiden tuottamisessa sekä toiminnan järjestämisessä luonnon ja talouden kannalta kestävästi”.
Tutustu Uusimaa-ohjelmaan tästä.




Virpi
Arkkitehti Virpi Mamia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta esitteli Helsingin yleiskaavan visiota, jossa varaudutaan 860 000 asukkaaseen nykyisen Helsingin alueella. Lisärakentaminen laajentaa kantakaupunkimaista rakentamista sijoitetaan nykyisten, kaupunkibulevardeiksi muuttuvien moottoriteiden varteen ja verkostomaisen kaupungin aluekeskusten yhteyteen.


Yleiskaavan sivusto aukeaa tästä.




Pentti
Kommenttipuheenvuorossaan professori Pentti Murole yllytti Uudenmaan suunnittelijoita ulottamaan ajatteluaan laajemmalle, Lahden,Tampereen, Porin alueille.

Hän muisteli eri suunnitelmissa esitettyjä asukaslukutavoitteita, jotka ovat vaihdelleet alle puolesta miljoonasta uusimpaan 860 tuhanteen.

Liikenteen määrä- ja nopeuslaskelmiin Pentti toivoi tarkistamista.



P.+murole+kommentti+hki+yleiskaava+visio+2050+tutuhesa+24,1,2014 




Juontaja Hannu
Keskustelussa epäiltiin, mistä 260 000 uutta asukasta löytyy, vaikka Helsingin vetovoima onkin lisääntynyt mm. lasten harrastuslogistiikan takaavan toimivan julkisen liikenteen ansiosta.


Sama asukasmäärä mahtuu alueeltaan yhtä suureen Tukholmaan, joten ahdasta ei pitäisi tulla Helsingissäkään. Helsingissä ja Tukholmassa on samanlaiset tavoitteet ja ainakin Tukholma katsoo, että valtioiden aika on ohi Kriisisuunnitelmaa kaivattiin, ettei uskottaisi edettävän aina vain trendien mukaan. Esimerkiksi autokanta muuttuu varsin hitaasti sähkö, hybridi- ja robottiautojen suuntaan.
 


Panelistit

Lataa tilaisuuden äänite tästä

Lounaskirjaus 20140128






Lounas tiistaina 28.1.2014 Baker`s


 

Läsnä

Chris Kylander,Hannu Kalajoki, Arto Salmela, Raimo Jouhikainen, Päivikki Telenius, Pentti Räsänen ja Matti Leskinen.




 Kevät 2014

Tiistaina 28.1.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505

 Uusimaa-ohjelma ja Helsinki-visio, alustajina strategiapäällikkö Vesa Lipponen Uudenmaan ELY-keskuksesta ja arkkitehti Virpi Mamia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, kommentoijana professori Pentti Murole, juontaja Hannu Kalajoki (Luennoitsijat vaihtuneet, korjattu 21.1.)



Tiistaina 11.2.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 405

Lasten tulevaisuuskuvat eri maissa, alustaja KTM Hanna Lampi Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta, kommentoija professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta, juontaja Chris Kylander



Tiistaina 25.2.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404

Metsäalan tulevaisuus, alustaja ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista, kommentoijat arkkitehti Tapani Launis ja professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitoksesta, juontaja Pentti Räsänen. Pentti tiedottaa metsäalalle.


Tiistaina 11.3.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404
Työelämän tulevaisuus ammattien muutoksessa, alustajat tutkimusjohtaja Petri Rouvinen ETLA ja ent.puheenjohtaja Mikko Mäenpää STTK, juontaja Arto Salmela

Tiistaina 25.3.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505

Länsimaisen sivilisaation tulevaisuus vai auringonlasku, oliko Oswald Spengler oikeassa. Aiheesta alustavat tutkija Petri Kylliäinen Tampereen yliopistosta ja dosentti Marja Jalava Helsingin yliopistosta, kommentoi tohtoriTapani Launis, juontaa Hannu Kalajoki.  

Tiistaina 8.4.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505
Sosiaalisen median tulevaisuus yhteisöjen ympäristönä, alustajana strategiapäällikkö Tuija Aalto YLE, kommentoija kehitysjohtaja Jyrki Kasvi TIEKE, juontaja Matti Leskinen


Ehdolla syksylle 2014



Ajat

Parittomien viikkojen tiistait klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6

9.9.

23.9.

7.10.

21.10.

4.11.

18.11.

2.12.



Aiheita

EU: Vaalituloksen vaikutus tulevaisuuteen, Hannu pohtii, heti syksyn alkuun



Väestökehityksen säätely tulevaisuudessa, alustaja Väestöliitosta, Heli Vaaranen kutsutaan huhtikuussa lounaalle

Suomisen perhe 2040 – älykkäät sovellukset läsnä kaikkialla, alustaja Marleena Ahonen, Aalto-yliopisto , kommentoija mm, juontaja JJ, Matti kysyy, onko aihe enää syksyllä ajankohtainen




Muoti ja tulevaisuus, kts Futura 4/2013, Chris selvittelee yhdessä  Ana Nuutisen kanssa

  
Kybernetiikka ohjausmekanismina tulevaisuudessa, alustaja FT, YTT Osmo Pekonen, kommentoija TkT, arkkitehti Tapani Launis, juontaja NN, uusi ehdotus seuraavaan kokoukseen



Jakelun ja kaupan tulevaisuus, Arto selvittää isot keskusliikkeet ja Matti LOGY ry:n



Ilmastonmuutoksen tilanne, ehdotus Kari Silferbergiltä, Matti pyytää seuraavalle lounaalle



Pienhiukkaset tulevaisuuden uhkana, alustaja Markku Kulmala, kommentoija NN, Matti selvittää

Himasen viestit tulevaisuudelle, analysoijana Raimo Jouhikainen, kommentoija NN, juontaja MM, Raimo kehittelee edelleen

Sosialismin tulevaisuus, Chris ja Arto kehittelevät 


Luokkajako tulevaisuudessa, alustaja HS:n luokkakoneen laatija, kommentoija NN, Hannu kehittelee




Seuraava lounas

Tiistaina 11.3. klo 13 Baker`s





sunnuntaina, tammikuuta 26, 2014

Lounasaineistoa 20140128



Lounas tiistaina 28.1.2014 Baker`s


 Kevät 2014

Tiistaina 28.1.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505

 Uusimaa-ohjelma ja Helsinki-visio, alustajina strategiapäällikkö Vesa Lipponen Uudenmaan ELY-keskuksesta ja arkkitehti Virpi Mamia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, kommentoijana professori Pentti Murole, juontaja Hannu Kalajoki (Luennoitsijat vaihtuneet, korjattu 21.1.)



Tiistaina 11.2.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 405

Lasten tulevaisuuskuvat eri maissa, alustaja KTM Hanna Lampi Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta, kommentoija professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta, juontaja Chris Kylander



Tiistaina 25.2.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404

Metsäalan tulevaisuus, alustaja ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista, kommentoijat arkkitehti Tapani Launis ja professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitoksesta, juontaja Pentti Räsänen


Tiistaina 11.3.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404
Työelämän tulevaisuus ammattien muutoksessa, alustajat tutkimusjohtaja Petri Rouvinen ETLA ja ent.puheenjohtaja Mikko Mäenpää, juontaja ??

Tiistaina 25.3.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505
Länsimaisen sivilisaation tulevaisuus vai auringonlasku, oliko Oswald Spengler oikeassa. Aiheesta alustavat tutkija Petri Kylliäinen Tampereen yliopistosta ja dosentti Marja Jalava Helsingin yliopistosta, kommentoi tohtoriTapani Launis, juontaa Hannu Kalajoki.  Tiistaina 8.4.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505
Sosiaalisen median tulevaisuus yhteisöjen ympäristönä, alustajana strategiapäällikkö Tuija Aalto YLE, kommentoija kehitysjohtaja Jyrki Kasvi TIEKE, juontaja Matti Leskinen


Ehdolla syksylle 2014



Ajat

Parittomien viikkojen tiistait klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6

9.9.

23.9.

7.10.

21.10.

4.11.

18.11.

2.12.



Aiheita



Väestökehityksen säätely tulevaisuudessa, alustaja Väestöliitosta, Heli Vaaranen kutsutaan huhtikuussa lounaalle

Suomisen perhe 2040 – älykkäät sovellukset läsnä kaikkialla, alustaja Marleena Ahonen, Aalto-yliopisto , kommentoija mm, juontaja JJ




Muoti ja tulevaisuus, kts Futura 4/2013, Ana Nuutinen tekee ehdotuksen ja kutsutaan lounaalle

  
Kybernetiikka ohjausmekanismina tulevaisuudessa, alustaja FT, YTT Osmo Pekonen, kommentoija TkT, arkkitehti Tapani Launis, juontaja Chris Kylander , uusi ehdotus seuraavaan kokoukseen



Jakelun ja kaupan tulevaisuus, Reijo kehittelee



Ilmastonmuutoksen tilanne, ehdotus Kari Silferbergiltä



Pienhiukkaset tulevaisuuden uhkana,











Seuraava lounas




torstaina, tammikuuta 23, 2014

Maailmanloppujen tärkeysjärjestys, Ville Komsi


Määritelmiä:



(1)  Maailmanlopulla” tarkoitamme jotakin, mitä emme missään tapauksessa halua ja joka tuntuu paljonkin ikävämmältä kuin esim. oma kuolema. Käsityksemme sellaisista asioista vaihtelevat, mutta oletan että myös joitakin yhteisiä ajatuksia määritelmän mahdollisista sisällöistä saattaa löytyä joukostamme.

(2)   ”Tärkeysjärjestyksellä” tarkoitamme sitä, kuinka paljon paneutumista ja ponnistuksia (ajatuksia, aikaa, työtä, rahaa...) jonkin uhan torjumiseen juuri nyt olisi viisasta panostaa – suhteellisesti -- jotta kaikki ei romahtaisi;  siis jotta kaikki uhat eivät toteutuisi toistensa liipaisemina.


 Tällöin uhkien joukossa minun mielestäni ensimmäisenä on raju ilmastonmuutos, toisena eroosio ja muu maaperän pilaantuminen kuten suolaantuminen ja laterisoituminen (ei juurikaan Suomessa mutta muualla), kolmantena ketjureaktion kaltaisesti leviävä väkivalta, pelko, viha, yhteiskuntien ja yhteisöjen romahtaminen, kaoottinen terrorismi ja ydinaseiden käyttö. Vasta neljäntenä väestönkasvu.
Itsestäänselvyyksinä pidetyt piittaamattomuus ja kyynärpääkilpailu sekä näiden yllyttämät typerät elämäntavat -- liiallinen ja vääränlainen kulutus, haaskaus ja päästöt per nenä -- kilpailevat vahvasti tuosta neljännestä sijasta. Nekin varmaan ajaisivat ohi, ellei ilmastohuoli nyt hiukan jarruttelisi meitä.

Tärkein syy populaatipommin de-ränkkäykseen (perinteiseen malthusilaiseen diskurssiin verrattuna) on minulle siinä, että maapallon väestönkasvu on taittumassa. Sellaista eksponenttikäyrää ei enää näy, mihin kauhukuvana on totuttu. Ihmiskunta ei enää muistuta vasta-aloitettua mikrobiviljelmää. Öbaut kymmenessä tai yhdessätoista miljardissa käydään viimeisten arvioiden mukaan vuonna 2050 -- ja tämä on hirveän vaarallista aikaa -- mutta sitten voidaan näillä näkymin hiljalleen päästä laskevaan käyrään, ellei jokin muu uhka toteutuessaan tuhoa edes nykyisessä määrin vakaan ja rauhallisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edellytyksiä.
Taloudellisella kehityksellä en tarkoita sitä, että kaikkea lisää kaikille ja meille vielä enemmän. En tarkoita materia- ja energiavirtojen enkä rahaliikenteen jatkuvaa paisumista vaan sopeutumista siihen mikä on mahdollista.
"Jos väestö kasvaa loputtomasti, mikään kulutustaso ei ole riittävän pieni" Ekovihreiden seminaarissa sanottiin. Se on totta, mutta sama voidaan muutettavat muutettuina todeta muistakin uhkista. Lohdullista on, että tuossa lauseessa on jos eikä kun.
Käsittääkseni siis eräissä muissa asioissa "jos" tai "kun" on vielä pelottavampi kuin tässä. Tätä tarkoitin sanoessani, että väestöongelma saattaa hissun kissun ratketa, ellemme sössi muita suuria ongelmia. Esimerkiksi ilmastoa.
Ennustettu väestönkasvu itsessäänkin voi kaataa korttitalon, mutta sen edelle listaamani huolenaiheet tekevät -- epämääräisen arvioni mukaan -- sen vielä varmemmin, ellei niiden torjumiseen panosteta tarpeeksi. Enkä tarkoita vain rahaa vaan ennen kaikkea ajattelua. Mm. poliittista ja diplomaattista toimintaa, uskottavaa yhteisvastuun kantamista, sen mukaista tuotekehittelyä sekä muutoksia ja uskallusta arkielämässä.
Väkivalta ja kurjuus – siis suuri ennenaikainen kuolevuus -- voivat vähentää väestöä, mutta ensi kesän hyttyspopulaatio ei riipu siitä, montako tänä kesänä liiskataan. Sääskien tavoin myös ihmislaji osaa täyttää sille ekologisesti käyttökelpoisen tyhjän tilan hyvin nopeasti suhteessa niihin aikajänteisiin, joita me sanomme ajattelevamme. Satatuhatta vuottakin on pieni aika sarvikuonoille. Sitä vastoin muutama sata vuotta voi paisuttaa ihmislajin viuh minne vain.
Vakaa rauhantila voi syntyä vain oppimisen kautta. Mitä enemmän väkivaltaa, kurjuutta ja turvattomuutta, sitä epätodennäköisempää sellainen sopeutuminen on. Venäjällä enemmistön kurjuus vähentää nyt väestöä, mutta pelkään, että olojen hiukankin parantuessa buumi on samanlainen kuin Suomessa sodan jälkeen. Minä synnyin silloin.
Sanoin aiemmassa viestissäni (ekovi-listalle) että toivon linkkejä alustajien "kalvoihin", koska en välittäisi selostaa alustuksia. Korostan nyt vain seikkaa, jonka mainitsin ja jonka Reino Hjerppe erityisesti vahvisti. Tämä on tiedetty kauan: syntyvyys ja alle-viisivuotiaiden kuolevuus korreloivat vahvasti. Vaikutus on tietenkin kaksisuuntainen. Suuri syntyvyys lisää kurjuutta ja kurjuudessa kuollaan, mutta yleensä joku jää henkiin. Jos muuta vanhuudenturvaa ei ole, omia jälkeläisiä tuotetaan kaiken varalta paljon. Kun pikkulasten kuolevuus vähenee, seuraa vaihe, jossa väestö kasvaa nopeasti. Viipeen jälkeen syntyvyys alenee. Jos elämän yleinen turvallisuus kylliksi paranee, syntyvyys alenee ihan itsestään alle täyden uusiutumisen, kuten se Euroopan vauraissa osissa on tehnyt. Tuon kriittisen viipeen yli meidän pitäisi maailmaa auttaa.
On aika helppoa päätellä -- kun verrataan USA:han -- että tasa-arvoinen turvallisuus vaikuttaa enemmän kuin ynnätty kulutus. Tämä on itsessään lohdullinen näkökohta. Pelastus ei vaadi kulutuskilpailua vaan siitä tinkimistä. Veikkaan että Kiinassa suurin haaste talouden myllertyessä on pitää yllä aiemmin aikaansaatua luottamusta riittävään ja kaikkia koskevaan turvallisuuteen.
Evoluution kannalta kurjuus ja raju karsinta ovat hyväksi. Mieluummin silti tyytyisin kahteen silmään ja maaeläimen rooliin. Tekniikka auttaa lentämään ja sukeltamaan, jos se on tarpeen ja olot sallivat.





Sanojen pelotteluvoimaa, Ville Komsi

Kommentteja Tutuhesa-listan viesteihin

Niinpä. Sanoissa on pelotteluvoimaa. Ja kun lisäksi "kauhusanaa" pystyy käyttämään todellisempien kauhujen kiertämiseen, siihen tartutaan ja tykästytään.

"Väestöräjähdys" on tällainen sana, on ollut jo kauan. Georg Borgström sen kai keksi joskus 40- tai 50-luvulla, ja se oli silloin aivan perusteltu. Vielä 70- vaikutti uskottavalta -- jos uskalsi ajatella -- että ihmislaji kokonaisuutena lisääntyisi eksponentiaalisesti, jolloin yht'äkkiä edessämme olisi joka suunnassa vain nälkään kuollutta tai tukehtunutta lihaa. Tai mahdollisesti ydinsotien ja väestöräjähdysten vuorottelua muutaman sukupolven välein.

Sitten monet alkoivat käyttää kyseistä käsitettä alibina piittaamattomuudelle missä tahansa muussa asiassa. Yhä helpommin sanottiin: mitä väliä on tuolla tai tällä, kun väestöräjähdys kuitenkin on se ainoa asia, josta pitäisi huolestua ... ja kun se lisäksi on kokonaan afrikkalaisten vika ... niin ei sillä ole mitään väliä mitä me teemme...

Katsokaa nettihuutelua tänään: tuo sama ajatus elää ja voi hyvin.

Jos 70-luvulla ja siitä eteenpäin yritti sanoa, että hurjasti lisääntyville pitäisi viedä tai antaa jotakin tai jeesata hankkimaan: lukutaitoa, terveydenhoitoa, valistusta, vanhuudenturvaa, ehkäisyvälineitä ... jeesata sellaisessa kehityksessä, joka voimaannuttaisi ihmisiä, varsinkin naisia, jotta niilläkin olisi kanttia sanoa ei ... niin tämähän ei mennyt yleiseen jakeluun ensinkään.

Ei, karjuttiin. Niille vielä apua? Kun ne jo muutenkin lisääntyvät liikaa!

Ihan ääneen ei kehdattu sanoa, mutta tarkoitettiin:  on vietävä niille kurjuutta, jotta kuolevat.  Ja toisaalta ainakin vielä 70-luvulla julistettiin vakavalla naamalla, että meidän suomalaisten täytyy ottaa enemmän oppia kaniineista, jotta emme jäisi jalkoihin. Kyllä tämäkin ajatus vielä elää.

Talvella 83-84 jouduin sattumoisin osallistumaan enemmänkin keskusteluun kehitysavusta ja perustarpeista. Silloinkin monet kansanedustajat ja muut mielipidevaikuttajat tarrautuivat tuollaiseen heille helppoon ja mukavaan ajatukseen. Se oli ahdistavaa.

Jakeluun ei totisesti helpolla mennyt se muutamalla lauseella perusteltavissa oleva ja käytännössä todeksi nähty ajatus, että elinolojen paraneminen kaikkein kurjimpien kohdalla -- mihin jopa meiltäkin joku pennonen löytyisi jos pidettäisiin tärkeänä -- ei saisikaan yhteistä biomassaamme pursumaan reunojen yli vaan päinvastoin alkaisi pikkuhiljaa taivuttaa väestökäyrää tasaiseksi niin kuin meilläkin on tapahtunut. Ei mennyt jakeluun ainakaan niin, että olisi kehdattu myöntää.

Oli houkuttelevan helppoa sanoa vain, että katsokaa väestöräjähdystä... Ja ettei meidän rahoja pidä panna kankkulan kaivoon vaan rajavartiointiin.

Tätä näkyy vieläkin: joko tietämätöntä, älyllisesti ontuvaa tai valheellista vastaanjankutusta. Älkää niistä jääkarhuista nyt puhuko... älkää muoviroskasta vaahdotko... sama se on paljonko tässä bensaa palaa ... kun väestöräjähdys. Kun se kumminkin on ainoa uhka ja kaiken syy. Ja kyllähän te tiedätte, mikä siihen auttaa, me vaan ei saada sanoa sitä.

Murahdus 1: Joo, nuppimäärä nousee vielä sinne 11 miljardiin, jos mitään ei tehdä, ja se on ihan turhan paljon. Kuitenkin, jos maailma pysyy kasassa, se alkaa sitten laskea.

Murahdus 2: Edellä sanottu perustuu UNFPA:n arvioon siitä kuinka käy, jos mitään uutta ja erityistä ei tapahdu. Tuo ”lohdullisuus” ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nyt sopii vain vihellellä. Paljon enemmän pitäisi tehdä pelkästään armeliaisuussyistä. Valistusta ja apua. Kaikkea sitä mitä ylempänä on lueteltu. Sellaista, mikä samalla loiventaisi kasvukäyrää nopeammin kuin on ennustettu. Mutta kuinka moni tajuaa tämän? Kuinka moni välittää mistään?

= = =

Olen siis alkanut pitää tuota sekä tajuntaan pureutuvaa että silmälapuksi kelpaavaa, väkevää sanaa "väestöräjähdys" ongelmana itsessään.

Jauhan tätä vielä toisen kierroksen verran jäljempänä, mikäli sallitaan. Pari muuta kommenttia väliin.

Y.Myllylä:  ”” Ilmastonmuutos lähti tulemaan keskustelun keskiöön 2006-2007 kuin puun takaa voimakkaana.”” 

Niinpä. Kasvihuoneilmiön luonne ja sen voimistumiseen liittyvä uhka olivat jo 70-luvulla hätäilijäpiireissä (käytän termiä ennen kuin kukaan muu ehtii käyttää) oikein hyvin tunnettuja ja ymmärrettyjä. Tiedän varmasti, koska pidin vuosikymmenen loppupuoliskolla joitakin yleissivistäviä kursseja mm. tästä asiasta kesälukioissa ja vastaavissa. Mutta siitä, että jokin uhka tiedetään hyvin suurella todennäköisyydellä olemassa olevaksi, voi helposti kulua 30 vuotta siihen, että edes ns. sivistyneissä maissa keskimääräinen kansalainen on kuullut siitä jotakin.

Joten ei tarvitse ihmetellä, miksi on kiire ja hätä sitten lopulta, kun väkijoukko myöntää että tuolla on jotakin ikävää puun takana.

T.Koivula:  ”” Paljastuu, että poraukset aiheuttvat ylimääräisiä järistyksiä - - -  Joku voisi varmaan heti sanoa, onko tällainen teoriassakaan mahdollista öljynporausten yhteydessä?””
Kiinnostaisi minuakin tietää. Sen tiedän, että suurten patoaltaiden kohdalla yhtenä ihan vakavasti otettavana vaaratekijänä on luonnollisten järistysten ohella vesimassan painon sekä sen (ja padon) alla olevien maakerrosten entistä suuremman vettymisen aiheuttama ”RIS” (reservoir-induced seismicity).
Entäpä sitten öljyn ja kaasun poistaminen ja niitä raskaamman suolaveden tunkeutuminen tilalle? En väitä yhtään mitään, mutta tietojani kernaasti lisäisin.
 T.Lahtela:  ””Jonkin aikaa minua on vaivannut arvio siitä että käsite "kasvihuoneilmiö" on joko kulunut tai ei juuri koskaan ole mennyt hyvin yleisön tajuntaan. Toivottavasti mekin voimme etsiä uuden vastaavan nimikkeen joka voisi purra tätä paremmin.””
Y.Myllylä:  ””Joskus voi tosiaan olla hyvä jättää "muotisanat" vähäksi aikaa sivuun ja yrittää selittää haluamaansa asiaan toisin sanoin. Tänään ajattelin
seminaarissa, että pitäisi pystyä puhumaan käyttämättä sanoja "osaaminen" tai "kilpailukyky" tai " rakennemuutos". Asioille varmaan löytyy synonyymejä tai sanontoja, jotka aukaisevat sen, mitä puhuja niillä tarkoittaa kulloinkin.””

Tuo on varmasti totta. Saman sanan tai käsitteen toistaminen alkaa puuduttaa aivot. Normaali ihminen alkaa joko kuolata tai torjua.

Käsite tai asia, josta kuulija ei tykkää – olkoon miten tosi ja tärkeä tahansa – alkaa kuulostaa stiiknafuulialta, ja kuulija työntää sen fuula-lokeroon. Puhuja tai kirjoittaja taas saattaa ajautua jonkinlaiseen ryhmä-autistiseen hypetykseen, jossa pelkästään signaalisanan (esim. ”patriarkaatti”) maiskuttelu antaa tunteen, että oikealla asialla ollaan.

Mitä tästä opimme: kannattaa kertoa eri tavoin. Kannattaa ihan varta vasten käyttää erilaisia ja erityylisiä ilmauksia ja vertauksia ja riitasointuja niinku vaikka:  ”… Joudumme asettamaan teemaamme liittyvän kysymyksen: miten sä selittäisit tän bultsarille?”   Tai:  ”…Naapurin deegulle sosiaalitoimen keskeispalvelujen digitalisointi on ihan ällöpaha juttu”.

Tässä voi yhtä aikaa olla kaksi eri tarkoitusta: (a) tönäisenpä lukijan tai kuulijan hereille – aina välillä kun sen aivokäyrä on alkanut olla vaakasuora -- ja (b) johdattelenpa äkkiarvaamatta jutun ihan muuta tietä kuin tavallisesti siihen, mitä edellä tarkoitettu yleisöyksikkö ei missään tapauksessa olisi halunnut kuulla ja mitä se ei olisi ollenkaan ruvennut kuuntelemaan, jos se olisi tiennyt mitä on tulossa.

Yleensä kannattaa paremmin mennä keittiönovesta kuin pääportaita pitkin.

Lisään ”menestyksen” niiden hömppäsanojen joukkoon, joita en ikinä enää haluaisi kuulla. Jos kaupunkiseutu menestyy, kuka silloin lihoo? Ja tartteeko sen lihoa?

K.Silfverberg:  
””Jos ja kun nykyinen ilmastonmuutosprosessi on äitymässä hallitsemattomaksi, voitaneen puhua ilmastokatastrofista. Sen vaikutukset eivät kuitenkaan ole yhtä vakavia kaikkialla maapallolla. Pahimmat katastrofivaikutukset kohdistunevat siihen osaan ihmiskuntaa, joka on vähiten syypää ongelman syntymiseen.””

Mun ehdotukseni. Tässä alettaisiin ensin käyttää pitkähköä ja itsensä selittävää ilmausta, kunnes ihmiset asteittain oppisivat muistamaan lyhyen sanan ”sisäisen” merkityksen:

"ilmastonmuutosperäinen (ilmastonmuutoksesta aiheutuva) tuho"  >
 ”ilmastoperäinen tuho"  >  "ilmastotuho"  >  "isotuho"

Mä voisinkin ryhtyä heti käyttämään tällaista käsiteketjua.  En kuitenkaan tarkoita, että tässä olisi ikuinen vastaus kaikkiin kysymyksiin.  En yritä kirjoittaa pyhää kirjaa enkä viimeistä sanaa.

Y.Myllylä: 
Ei ole vaikea arvata, että koko IPCC-prosessi ajautuu taas vaikeuksiin.”  … 
Ei tosiaan ole, kun niin monet tahtovat ajaa sen vaikeuksiin. Jotkut siksi etteivät kestä kohdata mitään kauhukuvaa: aggressiivinen kamelikurkiefekti. Toiset siksi, että muuten vain inhoavat ikäviä sanansaattajia ja haluavat ampua ne. Kolmannet siksi että on kauhean kivaa lällättää porukalla vaikka ei yhtään tietäsi mistä puhutaan: varhaisteini-efekti. Ja neljännet siksi, että heillä on oma välitön etu kyseessä. Nämä neljännet ovat ylivoimaisesti suurin uhka, sillä he äänestävät miljardeilla dollareilla. Sitä paitsi Koch-veljekset tietävät ehtivänsä kuolla, ennen kuin todella rymisee.

tiistaina, tammikuuta 14, 2014

Autoilusta robottikyytiin






Tuttua kuulijajoukkoa



Risto
" Viidessä minuutissa soitosta auto oven edessä koko Suomessa!" Näin markkinoi Risto Linturi robottiautoilun aatetta Tutuhesan tilaisuudessa tiistaian 14.1. 2014. Tähän tarvittaisiin vain miljoona henkilöautoa nykyisten kolmen miljoonan sijaan eikä ajokorttia tarvittaisi. Myös tavaraliikenne siirtyisi itseajavien autojen hoidettavaksi.


Google on luvannut itseajavan auton markkinoille vuonna 2017. Suuret autonvalmistajat ovat kokeneet tarpeelliseksi tulla kisaan mukaan ja lupaavat omia autojaan vuonna 2020. Toistaiseksi itseajavat autoa ovat sallittuja joissakin USA:n osavaltiossa ehdolla, että mukana on ajotaitoinen valvoja.

Riston mukaan robottiliikenteeseen kannatta jo varautua lopettamalla kuljettajakoulutus ja pysäköintilaitosten rakentaminen. Siirtymävaiheessa kannattaa olla ensimmäisten joukossa, jolloin saadaan siirtymisen edut heti käyttöön.

Kuljetuksiin on tulossa myös muuta uutta tekniikkaa, esimerkiksi kevyet tavarat voidaan kuljettaa nelikopterilla.

Lataa tilaisuuden äänite tästä.

Automattisen liikenteen metropolivisio


Risto A-talkissa 16.1.2014



Videoita itseajavista autoista.

Ei, ei, ei Penan blogista.



Keskustelu kulkee




 



Lounaskirjaus 20140114

Lounas 20140114 klo 13 Baker´s

Läsnä: Tapani Launis, Risto Vaissi, Arto Salmela, Hannu Kalajoki, Chris Kylander, Pentti Räsänen, Matti Leskinen, Timo Lahtela ja Reijo Korhonen.


Kevät 2014

Tiistaina 14.1.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6 , Sali 505
Robotit tulevaisuuden liikenteessä, alustaja muutosjohtaja Risto Linturi Sovelto Oy, kommentoija tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, juontaja Reijo Korhonen

Tiistaina 28.1.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505
 Uusimaa-ohjelma ja Helsinki-visio, alustajina strategiapäällikkö Vesa Lipponen Uudenmaan ELY-keskuksesta ja arkkitehti Virpi Mamia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta, kommentoijana professori Pentti Murole, juontaja Hannu Kalajoki (Luennoitsijat vaihtuneet, korjattu 21.1.)

Tiistaina 11.2.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 405
Lasten tulevaisuuskuvat eri maissa, alustaja KTM Hanna Lampi Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitokselta, kommentoija professori Katariina Salmela-Aro Jyväskylän yliopistosta, juontaja Chris Kylander

Tiistaina 25.2.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404
Metsäalan tulevaisuus, alustaja ohjelmajohtaja Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista, kommentoijat arkkitehti Tapani Launis ja professori Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitoksesta, juontaja Pentti Räsänen

Tiistaina 11.3.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 404
Työelämän tulevaisuus ammattien muutoksessa, alustajat tutkimusjohtaja Petri Rouvinen ETLA ja ent.puheenjohtaja Mikko Mäenpää, juontaja ??

Tiistaina 25.3.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505
Länsimaisen kulttuurin/sivilisaation tulevaisuus systeemisestä näkökulmasta, alustaja professori Petri Kylliäinen Tampereen yliopistosta, kommentoija NN, juontaja Hannu Kalajoki.

Tiistaina 8.4.2014 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, sali 505
Sosiaalisen median tulevaisuus yhteisöjen ympäristönä, alustajina some-asiantuntija,kommentoija kehitysjohtaja Jyrki Kasvi TIEKE, juontaja Matti Leskinen

Ehdolla syksylle 2014

Ajat
Parittomien viikkojen tiistait klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6
9.9.
23.9.
7.10.
21.10.
4.11.
18.11.
2.12.

Aiheita

Väestökehityksen säätely tulevaisuudessa, alustaja Väestöliitosta, Heli Vaaranen kutsutaan huhtikuussa lounaalle
Suomisen perhe 2040 – älykkäät sovellukset läsnä kaikkialla, alustaja Marleena Ahonen, Aalto-yliopisto , kommentoija mm, juontaja JJ

Muoti ja tulevaisuus, kts Futura 4/2013, Ana Nuutinen tekee ehdotuksen ja kutsutaan lounaalle
  
Kybernetiikka ohjausmekanismina tulevaisuudessa, alustaja FT, YTT Osmo Pekonen, kommentoija TkT, arkkitehti Tapani Launis, juontaja Chris Kylander , uusi ehdotus seuraavaan kokoukseen

Jakelun ja kaupan tulevaisuus, Reijo kehittelee




Seuraava lounas

Tiistaina 28.1 klo 13 Baker´s