maanantaina, joulukuuta 13, 2010

HLJ 2001, mielipiteitä keskustelun pohjaksi 10.1. tilaisuuteen

Odottelu on mukavaa - kesällä
Tervetuloa keskustelemaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta Tieteiden talolle maanantaina 10.11.2011 klo 17-20. Ilmoittautumiset matti.leskinen (at)iki.fi  viimeistään 7.1. 

Suunnitelmasta on pyydetty mielipiteitä 14.1.2011 mennessä.  HLJ 2011 aineisto löytyy täältä.

Suunnitelmasta järjestettyjen yleisötilaisuuksien muistiot ja vastaukset kysymyksiin löytyvät täältä.

Luonnos mielipiteeksi 
 

Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Luonnos 6.1.2011/rl

Helsingin toimintaryhmä

10.1.2011

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmä (TuTuHesa) lausuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ 2011) seuraavaa:
TuTuHean mielestä suunnitelmassa myönteistä ovat seuraavat seikat:
  • suunnitelman perusteellisuus,
  • demokraattinen, osapuolia kuuleva valmistelu,
  • maankäytön merkityksen korostaminen (kehittämistasot 1 ja 5); todettakoon, että HSL-kunnista erityisesti Helsinki on ansioitunut kaupunkirakenteen tiivistämisessä jo parinkymmenen vuoden ajan ja uusia hankkeita on jatkuvasti vireillä: Herttoniemi, Arabia, Jätkäsaari, Kalasatama ym.,
  • joukkoliikenteen kehittämistoimet, mm. joukkoliikenteen väylät ja solmukohdat (kehittämistaso 2),
  • pysäköintipolitiikkaa (pysäköintinormeja ja liityntäpysäköintiä; kehittämistaso 3) koskevat ehdotukset,
  • liikkumisen ohjaus (kehittämistasot 3 ja 4).
Toimintaryhmä korostaa seuraavia ehdotuksia suunnitelman parantamiseksi:
  • Demokraattinen, kaikkia osapuolia kuuleva valmistelu on toisaalta johtanut ylenmääräiseen varovaisuuteen ja kumartamiseen kaikkien osapuolten suuntaan. Seurauksena on havaittavissa erityisesti kehittämistasossa 5, ”liikenteen infrastruktuuri”, leimallisesti henkilöautoliikenteen sujuvuutta edistävien hankkeiden priorisointi joukkoliikennehankkeiden joukossa.
  • Tarvittaisiin radikaalimpia ehdotuksia, jotta poliitikoille jäisi karsittavaa (ja ehkä jotain hyväksyttävääkin). Suunnitelmassa ei vielä tarvitsisi soveltaa laajasti itsesensuuria. Nyt on pitäydytty pitkälti trendiajatteluun ja teknologiauskoon1. Vaikutusarvioissa toistuu ikään kuin myönteisenä tuloksena, etteivät yhteiskuntataloudelliset kustannukset, kulkutapaosuudet, joukkoliikenteen ja yksityisauton nopeusero olennaisesti muutu (!). Esimerkkejä radikaalimmasta lähestymistavasta voisi hakea mm. liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksesta seuraavan hallituksen ohjelmaa varten.
  • Infrastruktuurin kehittämiseen liittyvät ehdotukset on ilmaistu yksityiskohtaisesti sekä tarvittavien investointien kustannusten että toteuttamisajankohdan osalta. Muilta osin sekä suunnitelman tavoitteet että keinot on ilmaistu hyvin yleisellä tasolla, ilman konkretiaa, ja erityisesti muodossa, jonka kaikki voivat hyväksyä [parannetaan, kehitetään, tehostetaan, vähennetään (kielteisiä vaikutuksia), edistetään, otetaan huomioon, turvataan, panostetaan…]. Näin ilmaistuina tavoitteet ja keinot eivät kuitenkaan johda käytännön toimenpiteisiin vaan pysyvät ”hurskaina toiveina”. Yleinen seuraus on, että pääosa julkisen sanan, lausunnonantajien ja päätöksentekijöiden mielenkiinnosta keskittyy yksityiskohtaisesti ilmaistuihin infrastruktuuriohjelmiin. Monet hyvät uudistusehdotukset jäävät ilman konkreettista ohjelmaa ja ne voidaan toistaa taas seuraavassa suunnitelmassa.
  • Käytännön esimerkkejä radikaalimmasta lähestymistavasta voisivat olla
    • voimakkaampi tuki ruuhkamaksuille (nyt voimakas tuki ruuhkamaksuille käy ilmi vain vaikutusarvion yhteenvedosta!),
    • radikaalimpi pysäköintipolitiikka, mm. keskustojen pysäköintipaikkojen verottaminen,
    • julkisen liikenteen kaistaetuuksien laajentaminen,
    • kävely- ja kevyen liikenteen alueiden laajentaminen,
    • pikaraitiotien vakava tutkiminen, mm. bussijokerin vaihtoehtona (ks. viite2).
TuTuHesa on tunnistanut myös seuraavia suunnitelman täytäntöönpanoa koskevia ongelmia:
  • Maankäyttöä ja infrastruktuuri-investointeja, mm. joukkoliikenteen väyliä ja solmukohtia, sekä pysäköintinormeja ja liityntäpysäköintiä lukuun ottamatta useat sinänsä aiheellisista ja perustelluista ehdotuksista eivät ole HLJ:n käsissä.
    • HLJ ei voi merkittävästi vaikuttaa polttoaineiden laadun ja hinnan (joka todennäköisesti nousee nopeasti) kehitykseen eikä ajoneuvoteknologian kehitykseen.
    • HLJ ei voi myöskään vaikuttaa EU:n liikennepoliittisiin linjauksiin (em. ajoneuvoteknologia/ympäristövaatimukset, älyliikenteen kehittäminen, liikenteen vero- ja maksupolitiikan pelisäännöt, ruuhkamaksut jne.).
    • Merkittävä osa ehdotetuista toimista on valtiovallan käsissä (ministeriöt, hallitus ja eduskunta). Tällaisia ovat mainitut ruuhkamaksun periaatteet, julkisen liikenteen tukemisen/ostamisen periaatteet ja rahoitus, infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon rahoitus pääosin, liikenteen ohjaus ja verotus, älyliikenteen tutkimus ja kehittäminen jne.
  • ”Hyvän yhteistyön” lisäksi tulisi mainittuihin tahoihin pyrkiä, milloin mahdollista, vaikuttamaan tutkimuksen, ehdotusten, lobbauksen ja muin mielipidevaikuttamisen keinoin.


1 Nylyndin selvitys ”Ajoneuvo- ja polttoainetekniikan mahdollisuudet autoliikenteen päästöjen vähentämisessä” on ansiokas ja luotettava. Liikenteen pakokaasupäästöjen, erityisesti CO2:n osalta ongelma on lähinnä uuden teknologian penetraation hitaus. Syitä siihen ovat ajoneuvojen pitkä käyttöikä Suomessa, valtiovallan haluttomuus ohjata verotuksella uuden teknologian kehittämistä sekä erityisesti suomalaisille ominainen konservatiivisuus. Lisäksi: ehdotetut toimet eivät vähennä liikenteen aiheuttamaa melua eivätkä ruuhkautumisesta aiheutuvia ongelmia.

2 Pikaraitiotie on:
  • turvallinen (rataliikenteessä ei yleensä tapahdu lainkaan henkilövahinkoja)
  • ympäristöystävällinen (sähkökäyttö ei paikallisia päästöjä, alhaiset CO2-päästöt)
  • kustannukset vain vähän korkeammat kuin bussiyhteyden (virransyöttö, kiskot tien tasossa)
  • kapasiteetiltaan sopiva välille 1000 – 17000 matkustajaa tunnissa
  • houkuttelevampi kuin bussi: ”raideliikennekerroin” bussiin verrattuna on 1,3 – 1,5
Malliksi sopivia eurooppalaisia kaupunkeja, joissa on menestyksekkäästi sovellettu pikaraitiotietä:
  • Tukholma, Göteborg, Oslo,
  • Düsseldorf, Karlsruhe, Mülheim, Stuttgart, Köln – Bonn, München, Kassel, Berliini, Freiburg,
  • Graz, Linz, Basel, Zürich,
  • Amsterdam, Rotterdam,
  • Grenoble, Strassburg, Nantes, Valenciennes, Nizza, Rouen jne.



Lisää aineistoa

Jussi ja Pasi Sauna-aho
Lue koko alustus täältä.

The public sector which has monopolized the urban and land use planning, and planning of transport routes and network, should
· control and steer the growth of cities so that they grow in sustainable way and so that the transportation system can be developed corresponding to the growth
· improve main radial routes of cities into “boulevards”, especially, for bus transportation in order to utilize its positive features; the measures are:
o separated lanes for different vehicle groups: 1) buses and coaches, 2) cars, vans and small trucks, 3) bicyclists, and 4) pedestrians
o significant four-way level intersections into grade separations and interchanges
o arrange intelligent transport systems to support bus and coach transportation
· use transport telematics in intelligent way (e. g. green waves) to mitigate traffic congestion and disturbances
· introduce more flexibility into working hours, especially when the continuously developing information technology provides wider possibilities to work independently from place and time, and thus reduce peak-hour traffic
· apply congestion pricing together with other ITS services in order to share its high costs

....
Sisääntuloväylien sujuvoittaminen, jotta
la-liikenne saataisiin sujumaan ja niile lisää matkustajia
henkilöautoliikenteeltä.
......

Tarvitaanko kiskoja?

Kiskoliikenteen etuna on, että se pystyy kulkemaan nopeasti, koska väylällä ei ole muuta liikennettä. Se on toisaalta häiriöherkkä, koska yhden ajoneuvon vioittuminen jumitttaa koko liikenteen, samoin vaihteiden toimimattomuus.
 
Myös busseille voi järjestää oman häiriöttömän väylän, jossa liikenne sujuu eikä yhden ajoneuvon vioittuminen  pysäytä koko liikennettä. Tietoa tälläisistä ratkaisuista löytyy tästä. 
Bussiratkaisu voi olla myös esivaihe raideliikenteelle, vaikka uusien bussien matkustajamäärä kilpailee raideliikenteenn kanssa.

Matkustuksen laatu
Aikataulujen pitävyyden lisäksi liikennevälineiden tulee olla siistejä ja mukavia sekä matkustamisen turvallista. Myös liityntäpysäköinnissä olis tarjottava katettuja paikkoja ja tarvittaessa mahdollisuutta sähkölämmitykseen.
 
JS, 2011-01-08

Lausuntoon sisällytettävät kaksi asiaa


Lausuntoon tulisi sisällyttää kaksi asiaa, joita HLJ:ssa ei ole selvitetty tai on selvitetty puutteellisesti.
  1. Suunnitelmasta puuttuvat selvitykset liikenteen huonon sujuvuuden aiheuttamista haitoista Helsingin säteittäisväylillä
  2. Säteittäisväylien kehittäminen tulisi sisällyttää suunnitelmaan, varsinkin kun otetaan huomioon liikenneteknologian kehitys tulevaisuudessa

Helsingin säteittäisväylien liikenneongelmat ja niistä aiheutuvat haitat


Helsingin alueen, sen keskustan ja myös muiden alueiden keskustojen toimivuus määräytyy säteittäisväylien toimivuuden perusteella. Kun ne toimivat, toimivat keskustat ja niiden elinvoimaisuus varmistuu. Syy on siinä, että matka-ajat lyhenevät, energiankulutus ja päästömäärät vähenevät sekä joukkoliikenteen ja tavarankuljetusten tehokkuus paranevat.

Säteittäisväylien toimivuus määräytyy pääasiassa kahden seikan perusteella:
  1. liikenteen sujuvuus itse väylällä, ja
  2. liikenteen sujuva suodattuminen säteittäis- eli sisääntuloväylältä katuverkkoon ja sieltä takaisin säteittäis- eli ulosmenoväylälle, riippumatta onko liikenne raide- vai tieliikennettä ja suodattuuko katuverkkoon jalankulkijoita vai ajoneuvoja

Säteittäisväylien toimivuus on hyvä vain raideliikenteessä, muttei tieliikenteessä.

Raideliikenneväylien toimivuus on hyvä, koska
  • raideliikenteessä kulkuneuvoille eli junille on varattu vapaa ajo-oikeus ja lisäksi niiden pääsyä raiteelle säädellään
  • raideliikenteen matkustajat suodattuvat sujuvasti aseman kautta katuverkkoon tai muille kulkuneuvoille matkaansa jatkamaan. Samoin keskustasta pois mentäessä matkustajat suodattuvat määräpaikkoihinsa jalan, polkupyörällä, henkilöautolla tai jatkojoukkoliikennettä käyttäen.
  • ongelmaksi saattavat muodostua pitkät ajat osalle matkustajista molemmin päin raideliikenteessä, varsinkin jos jatkoyhteyteen sisältyy useampia vaihtoja

Tieliikenteen säteittäisväylien toimivuus on yleensä huono, koska
  • tieliikenteessä sallitaan sekaliikenne, jossa eri ajoneuvoryhmillä on erilaiset nopeusprofiilit (maksiminopeus, kiihtyvyys ja hidastuvuus) ja pääsyä väylälle ei säädellä
  • väylän liikennettä hidastavat liittymät, varsinkin tasoliittymät, joissa on poikittais-, eroavaa ja liittyvää liikennettä
  • ajoneuvojen suodattuminen katuverkkoon tai pysäköimispaikoille ja niiltä takaisin väylälle ei ole sujuvaa

Tieliikenteen säteittäisväylistä suurimmalla osalla liikenne sujuu keskustan ulkopuolella yleensä hyvin, mutta keskustaa lähestyttäessä sujuvuus huononee.

Suunnitelmasta puuttuvat selvitykset liikenteen huonon sujuvuuden aiheuttamista haitoista Helsingin säteittäisväylillä


HLJ:ssä ei ole tehty selvityksiä säteittäisväylien (eikä kehäväylien) huonon sujuvuuden aiheuttamista haitoista siten, että haitat olisi selvitetty määrällisesti (esim. lisääntyneinä ajoaikoina, energiankulutuksena ja päästömäärinä) ja arvotettuna rahamääräisesti.

Mainittakoon myös, että suunnitelman perustaksi laadituista taustaselvityksistä puuttuu se seikka, että liikenteen sujuvuudella on merkittävä vaikutus paitsi matka-aikoihin niin erityisesti myös energiankulutukseen ja päästöihin. Esimerkiksi HLJ 2011 taustaselvityksessä /1/ ei ole liikenteen sujuvuutta otettu ollenkaan sille.



Haitat ovat suuria, koska liikennemäärät ovat suuria (KVL vaihtelee välillä 20 000 – 80 000 ajoneuvoa). Haitat tulisi selvittää ja saattaa kaikkien aluetta koskevien päätöksentekijöiden tietoon, jotta he tiedostaisivat asian merkittävyyden.

Haittojen suuruutta valaistaan kahdella esimerkillä:

Esimerkki 1: Vihdintie (lähde Vemosim Oy)
Vihdintien liikenteen sujumattomuudesta (liikennettä pysäyttävät tai hidastavat tekijät ja ruuhka) aiheutuu liikenteelle yli 30 milj. euron haittakustannukset vuodessa, ylimääräistä hiilidioksidia syntyy yli 15 milj. kg, ja valtio saa yli 3 milj. euroa lisää polttoaineveroa. Haitat on saatu vertaamalla nykytilannetta tilanteeseen, jossa liikenne sujuisi nopeusrajoitusten mukaisesti. Ruuhkatunteina yksikköhaitta eli haitta per ajoneuvokm on vain noin 20 % suurempi kuin ei-ruuhkatunteina, ts. haitta ei määräydy niinkään ruuhkan perusteella vaan väylän ominaisuuksien ja liikenteen ohjauksen perusteella.

Esimerkki 2: Itäväylä (lähde Dipl. ins. Olavi H. Koskinen)
Liikenteen sujuvuuden suuri vaikutus ilmenee Itäväylää koskevasta tietokonesimuloinnin tuloksesta välillä Itäkeskus – Mellunmäki (matka noin 3.7 km). Kun henkilöautoliikenne sujuisi vihreän aallon mukaisesti verrattuna nykytilanteen mukaiseen sujumiseen (ajoneuvo pysähtyvät liikennevaloissa), nousisi keskinopeus lähelle arvoa 60 km/h, kun se nyt on vajaa 50 km/h. Ajoaika, energiankulutus ja päästöt vähenisivät seuraavasti:
  • ajoaika lähes 20 %
  • energiankulutus noin 45 %
  • typpioksidipäästöt noin 50 %
  • hiilimonoksidi eli häkä runsas 70 %
  • hiilidioksidipäästöt noin 45 %.

Linja-autoliikenteessä vähennykset olisivat hiukan suurempia, koska linja-autojen massa on merkittävästi suurempi kuin henkilöautojen.

Ehdotus:

HLJ:ssä tulee tehdä selvitys säteittäisväylien (ja mahdollisesti myös kehäväylien) huonon sujuvuuden aiheuttamista haitoista.

Haitat tulee määrittää huonon sujuvuuden aiheuttamina lisääntyneinä matka-aikoina, energiankulutuksena ja päästömäärinä sekä rahamääräisesti kustannuksina.


Säteittäisväylien kehittäminen ottaen huomioon liikenneteknologian kehitys


Syyt säteittäisväylien liikenteen sujumattomuuteen ovat kahdessa asiassa:
  1. maankäyttö seudulla ja siitä syntyvien toimintojen määrä ja sijainti ml.. ajoitus ovat epäsuhteessa liikennejärjestelmään
  2. seudun liikennejärjestelmän kehittäminen on jälkeenjäänyt maankäytön kehittämisestä; se laahaa jäljessä erityisesti tieliikenteen säteittäisväylien osalta

Sinänsä monipuolisessa liikennesuunnitelmassa ei – käsitykseni mukaan – ole selvitetty parannustoimenpiteitä liikenteen sujumattomuussyiden poistamiseksi tai korjaamiseksi.

Säteittäisväylien kehitykseen vaikuttavat seikat


Edellä mainittujen sujumattomuussyiden korjaamiseen tulisi suunnitelmassa kiinnittää huomiota välittömästi ja varsinkin pitkän ajan kuluessa seuraaviin seikkoihin:

Asiassa tulisi edetä seuraavasti.
  1. on käytettävä ja tarvittaessa kehitettävä soveltuvia malleja, joiden avulla maankäyttövaihtojen ml. toimintojen määrä- ja sijoitusvaihtoehtojen ja ajoituksen vaikutus liikenteen määrään, suuntautumiseen ja ajoitukseen voidaan arvioida määrällisesti
  2. on arvioitava valitulla aikavälillä
    1. toimintojen muutos (koska se vaikuttaa liikenteeseen)
    2. liikenneteknologian muutos (koska se vaikuttaa siihen, mitä kulkutapaa ihmiset haluavat tai pystyvät käyttämään taloudelliset ja ihmisten fyysiset seikat huomioon ottaen)
    3. muutosten aiheuttamat vaikutukset eri kulkutapojen käyttöön ja edelleen matka-aikoihin, energiankulutukseen ja ympäristöön, kuten haitallisten päästöjen määriin

Seuraavassa tarkastellaan vain liikenneteknologian muutosta, joka koskee kohtaa 2 b ja samalla todetaan sanallisesti, millaisia vaikutuksia aiheutuu (kohtaa 2 c)

Liikenneteknologian muutos


Tärkein muutos tapahtuu seuraavien vuosien aikana tieliikenteen ajoneuvoissa ja sen käyttövoimassa sekä tieliikenteen ohjauksessa. Sen sijaan raideliikenteen teknologiassa ei tapahdu mitään merkittävää.

  1. Henkilöautojen massatuotanto (yli 50 miljoonaa autoa vuodessa) robotiikkaa käyttäen laskee niiden suhteellista hintaa väestön tulotasoon verrattuna edelleen. Tämän seurauksena väestö kaikkialla voi hankkia auton yhä helpommin ja perheeseen hankitaan kaksi jopa useampia autoja.

  1. Henkilöautojen energiatehokkuus paranee merkittävästi. Jo seuraavan 10 vuoden aikana esim. EU-alueella tuotettavien uusien autojen energiankulutuksen tulee uuden, tosin vahvistamattoman kulutusstandardiehdotuksen mukaan olla keskimäärin yli 1/3 pienempi kuin tällä hetkellä (kuva 2). Yksi tekijä energiatehokkuuden parantamisessa on hybriditeknologian käytön lisääminen, mutta on paljon muitakin. Ne vähentävät autojen öljykäyttövoiman määrää kaupunkiajossa ja siten muuttuvia kustannuksia ja samalla päästömääriä.

  1. Myös linja-autojen energiatehokkuus paranee merkittävästi käytettäessä hybriditeknologiaa ja kevyitä, mutta lujia materiaaleja. Esim. Kabusin kehittämä hybridi-Kabus-linja-auto kuluttaa noin 45 % vähemmän polttoainetta kuin tavanomainen kaupunkibussi /1/

  1. Tietotekniikan eli telematiikan käytön lisääntyminen ajoneuvoissa ja koko tieliikenteessä tekee autolla ajon entistä helpommaksi, sujuvammaksi ja turvallisemmaksi sekä mahdolliseksi myös ikääntyvälle väestölle ajan mittaan.

  1. Sähköautojärjestelmän (autot, akut, latausverkko) todellisen kehitystyön alettua nyt saadaan markkinoille jo seuraavan kymmenen ja varsinkin kahdenkymmenen vuoden kuluessa vaihtoehto henkilöautojen öljykäyttövoimalle. Kiinan ja Israelin esimerkit lupaavat asiassa paljon.


Kuva 2. Energiankulutusstandardit uusille henkilöautoille eri alueilla /2/.

Tieliikenteessä tapahtuu edellä esitetyn mukaisesti merkittävä kehitys, mutta raideliikenteen teknologinen kehitys on vähäistä. Seurauksena on tieliikenteen suhteellisen edun vahvistuminen raideliikenteeseen verrattuna.

Vuoteen 2050 mennessä on todennäköistä, että sähköautojen akut on kehitetty energiasisällöltään kertaluokkaa paremmiksi (todennäköisesti nanoteknologiaa käyttäen) tai akkujen vaihtojärjestelmä on sellainen, että akun vaihto vie vähemmän aikaa kuin polttoaineen tankkaus nykyisin. Tällöin henkilöautoliikenne olisi kokonaan öljyriippumatonta, mihin esim. Kiinassa ja Israelissa pyritään suurin investoinnein jo nyt.

Lisäseikkana mainittakoon raideliikenteen liika järeys, ts. painava kalusto, mikä aiheuttaa suuren energiankulutuksen kulkuneuvon matkayksikköä kohden käyttövoimasta riippumatta. Vain suurilla matkustajamäärillä raideliikenne on tehokas, vaikka raideliikenteelle varmistettu vapaa kulkuoikeus väylällä vähentääkin energiankulusta. Raideliikennekaluston keventämiseksi ei ole tarjolla käypiä ratkaisuja.

Ehdotus säteittäisväylien kehittämiseksi HLJ:ssä


  • Niillä säteittäisväylillä, joissa ei ole raideliikennettä eikä sitä ole tarkoitus rakentaa tarkasteluajanjaksolla, olisi paneuduttava erityisesti linja-autoliikenteen sujuvuuden parantamiseen.

  • Tulisi selvittää ne säteittäisväylät, joilla seuraavien periaatteiden toteuttaminen tulisi kysymykseen:

    • Linja-autoliikenteelle varattaisiin vapaa kulkuoikeus väylällä (linja-autokaistat ja sitä palveleva liittymäjärjestely ml. ali- tai ylikulut vilkkaissa liittymissä, ja vihreän aallon käyttö tarpeen mukaan).

Menettelyn perusteella luotaisiin linja-autoliikenteelle eli tieliikenteen joukkoliikenteelle sama liikennöitävyysperiaate kuin raideliikenteellä on.

Tämän seurauksena linja-autoliikenteen tehokkuus ja edullisuus henkilöautoliikenteeseen verrattuna paranisi merkittävästi, minkä seurauksena henkilöautoliikennettä siirtyisi linja-autoihin. Samalla vähentyvä henkilöautoliikenne alkaisi sujua nykyistä paremmin. Hyviä esimerkkejä ja kokemuksia on mm. Curitibasta Brasiliasta, Bogotasta Kolumbiasta ja Mexico Citystä Meksikosta (kts. /2/).

Linja-autoliikenteen toimivuuden parantaminen on tärkeää, koska linja-autoliikenteessä
  • energiatehokkuus on hyvä paitsi henkilöautoliikenteeseen myös raideliikenteeseen verrattuna, varsinkin pienillä pysäkkiväleillä
  • joustavuus reitin järjestelyssä on suuri, mistä seuraa hyvä palvelutaso (lyhyet matkat pysäkeille ja tiheä vuoroväli)
  • kalustokustannukset ovat erittäin alhaiset verrattuna raideliikenneratkaisuihin
  • väyläkustannukset ovat alhaiset verrattuna raideliikenneratkaisuihin

Liikenteen sujuvuuden paraneminen ei merkitse keskustaan suuntautuvien matkustajamäärien kasvua, mikäli keskustan maankäyttöä ja toimintoja ohjataan ja tarvittaessa säädellään. (Eihän ihmiset matkusta turhan takia sinne, jonne ei ole asiaa.)

Edellä mainittuja seikkoja HLJ:ssä ei ole selvitetty riittävästi eikä otettu huomioon suunnitelmaa laadittaessa.

Kun edellä mainitut selvitykset tehtäisiin, voitaisiin saada esiin myös säteittäisteiden kehittämisen edullisuus yhteiskuntataloudellisena, julkitaloudellisena ja markkinataloudellisena. Tällainen edullisuusselvitys palvelisi kaikkia päätöksentekotahoja Helsingin seudulla.

Mainittakoon lisäksi seuraavaa:
Esim. kehäradan korvaaminen erityisellä linja-autoväylällä olisi ollut erittäin harkinnan arvoinen asia ennen toteuttamispäätöstä, koska
    1. olisi säästetty merkittävästi yli 600 miljoonaa euroa maksavan väylän rakentamiskustannuksissa ja myös sen kunnossapitokustannuksissa
    2. olisi säästetty merkittävästi kalustokustannuksissa
    3. olisi saatua aikaan parempi palvelutaso, koska linja-autojen vuoroväli olisi voitu lyhentää junien vuorovälejä lyhyemmiksi
    4. linja-autovuorojen reitit olisi voitu järjestää joustaviksi eri taajamien matkustajia palveleviksi. Olisi voitu tehdä kokeilu seuraavantyyppisestä reittijärjestelystä: Esim. reitin vuoro 1 kiertää taajaman 1 ja ajaa tämän jälkeen reitin päätepisteeseen, vuoro 2 kiertää taajaman 2, jne., ja näin luoda nopea, mutta kaikkia taajamia palveleva nopea järjestelmä.
    5. iltaisin ja öisin linja-autoväylän käyttö sallittaisiin myös muille ajoneuvoille.

Yllä sanottu huomioonottaen kannattaisi harkita myös seuraavaa:
Pisara-ratahankkeeseen tulisi liittää lisäselvitys, jossa vaihtoehtona on järjestää liikenne tunnelissa linja-autoilla tai johdinautoilla raidekaluston sijaan. Saavutettaisiin suuret säästöt kalustokustan-nuksissa ja energiankulutuksessa. Kun Pisara-radalla pysäkkiväli on pieni, nousee energiankulutus raskasta raideliikennekalustoa käytettäessä erittäin suureksi verrattuna linja-autojen energiankultukseen.

Lähteet:
/1/ HLJ 2011 Ajoneuvo- ja polttoainetekniikan mahdollisuudet autoliikenteen päästöjen vähentämisessä (tekijä N.O. Nylund)
/2/ Sauna-aho Jussi and Sauna-aho Pasi: Impact Analysis of Road Traffic Congestion and Other Traffic Disturbances, SB10 (Smart Building) congress 2010, Otaniemi, Finland
 

sunnuntaina, joulukuuta 12, 2010

Lounaskirjaus 7.12.2010


Paikallistoiminnan opas
Tutuhesalaiset kommentoivat paikallistoiminnan opasta
Sieltä voi myös etsiä uusia ideoita

Naamakirjassa on sekä EFutura että seura. Siellä voi käydä keskustelua mm. Venäjän tulevaisuudesta ja seuran nettisivujen kehittämisestä.

Ehdotettiin blogien kytkemistä seuran lehden Futuran yhteyteen ja keskustelumahdollisuutta Futuran artikkeleista. Esimerkkejä Vihreä Lanka ja The New York Times

Tutuhesan nettifoorumeja, sähköpostilistaa ja blogia, ei ole tarvetta muuttaa.


Kevään 2011 tilaisuudet

Tiistaina 1.2.2011 klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6 sali 505
Kasvihuoneilmiöön ja sen torjuntaan sopeutuminen
Mikael Hilden, Suomen ympäristökeskus, kertoo yhteiskunnallisista
 toimenpiteistä ja  Timo Airaksinen, Teknologiateollisuus,  yritystoiminnan,
 lähinnä teollisuuden toimenpiteistä, kommentoijana Kari Silfverberg, 
juontajana  Arto Salmela 

Tiistaina 15.2.2011 klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6  sali 505
Ennakoivat innovaatiot, alustajina Tarja Meristö ja Jyrki Kettunen,
 kommentoija Kari Sipilä, juontaja NN

Tiistaina 1.3.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6  sali 505
Koulutuksen tulevaisuus, alustajana ?? , kommentoijana koulutuspoliittinen asiantuntija Aleksi Kalenius STTK:sta
Aiemmin sovittu: kysymyksiä OPM:lle, virkamiesten valmistelu taustana?
OPM:n tulevaisuuskatsaus
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okm15.pdf
Päivikki, Reijo ja Timo valmistelevat

Tiistaina 15.3.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6  sali 505
Vieläkö uusliberalismi vahvistuu?, alustajina OTT Kauko Sipponen ja kansanedustaja Erkki Tuomioja, juontaja Arto Salmela

Tiistaina 29.3.2011 klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6 sali 404
Suomi ja Venäjä 2030, alustaja Osmo Kuusi, kommentoijat Yrjö Myllylä ja NN, juontaja MM
Matti kysyy esiintyjät

Tiistaina 12.4.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6 sali 505
Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa, myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo Alustajina Jeff Hearn ja Liisa Husu.
Chris ja Arto valmistelevat


Syksy 2011

Metropoli ja Uudenmaan maakuntakaava
Matti, Arto ja Hannu kehittelevät yhteistyössä Uudenmaan liiton ja Metropoliseuran kanssa

Uusi hallitusohjelma ja tulevaisuuskatsaukset
Alustaja Riitta Kirjavainen, kommentoija Kalle Mikkola, juontaja Hannu Kalajoki
Hannu, Matti ja Kalle kehittelevät

Työmarkkinoiden tulevaisuus
Alustajina tutkijat Elinkeinoelämän ja Palkansaajien tutkimuslaitoksista, kommentoijana ??
Arto pohtii edelleen

Arktiset kulkuväylät ja arktinen teknologia, alustukset Mika Aaltonen ja Yrjö Myllylä
Matti ottaa yhteyttä 29.3. jölkeen

Asuntopolitiikka
Timo miettii yhdessä Juha Nurmelan kanssa


Ydinvoiman jätteetön tulevaisuus, alustaja Kaj Luukko, kommentoija NN,
Timo ja Päivikki valmistelevat


Heikot signaalit yhteisön tulevaisuusoppimisessa, alustaja Elina Hiltunen
Tutuseuran toimintasuunnitelmassa on jatkuvan heikkojen signaalien keräyksen aikaansaaminen

Design ja kulttuuri tulevaisuudessa, alustajina Helsingin designpääkaupunki 2012 –hankkeen johtaja Pekka Timonen ja/tai vt.kulttuurijohtaja, kommentoija NN, juontaja MM
Reijo ja Päivikki valmistelevat 


Kaupunkitutkimus ja käyttäytymistutkimus yhteiskuntien suunnittelussa?
alustajina Seppo Laakso ja Liisa Horelli, kommentoija NN
Reijo pohtii 

Kriisiytyykö maailma?, alustaja tutkija Janne Malkki, kommentoija NN, juontaja Arto Salmela
Arto valmistelee 

 Yhdistetään samaan tilaisuuteen:
Missä työpaikat vuonna 2030 – klusteriennakointi.
Miten nuoret työllistyvät
Alustukset Keijo Rajakallio ja Hannu Hernesniemi
Keijo Rajakallio valmistelee.

Henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien tulevaisuus, alustajat NN Henry ry:stä ja Jukka-Pekka Heikkilä.
Yleisempi näkökulma? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?
Matti Leskinen valmistelee, yhdistämisajatus kesken
 

Lounasseura
Hazel Salminen, Päivikki Telenius, Arto Salmela, Kari Mustanoja, Pentti Räsänen, Reijo Korhonen ja Matti Leskinen

Seuraava lounas
Maanantaina 17.1.2011 klo 13, paikkana Baker´s


tiistaina, joulukuuta 07, 2010

Malaska kommentoi Kurzweilia

Kannattaa kaikkien tulevaisuudesta kiinnostuneiden lukea Matin viittaama Kurtzweilin haastattelu Time lehdestä, kuten myös edellisessä Timeen numerossa ollut Hawkingsin vastaava haastattelu. Miten maailman johtava luonnontieteilijä ja insinööri-keksijä vastaavat ja opastavat meitä peruskysymyksissä. Palaan Hawkingsin haastattelun erääseen pohdintaan toisessa yhteydessä. Nyt muotoilen käsityksiäni samoista teemoista kuin Matti omassa puheenvuorossaan Kurzweiliin nojautuen.


" Is it a mistake to use the events of the recent past as a method of predicting the future?



Tämä merkitsee sitä että Kutzweilkin hyväksyy kuten futuristit yleensä Humen giljotiinin: oleva ja mennyt ei ole riittävä perustelu tulevalle (vaikka kyllä se välttämätön perustelu onkin Hawkingsin mukaakin), jos näin sen sanoisi. Tulevaisuus on avoin mutta ehdollistettu menneisyydelle ja ihmisen nykyisyydessä tapahtuville toiminnoille. Kutzweil toisaalta vakuuttaa seuraavissa vastaukissaan tietävänsä mikä tulevaisuus on, joku on siis kuitenkin sulkenut meiltä vaihtoehdot! Hän kutsuu sitä singulariteetiksi.


Singulariteetti on matematiikassa ja logiikassa usein hyvin perusteltu ja joskus perustelematon joskin perusteltavissa oleva jonkin matemaattisen/loogisen entiteetin ominaisuus. Esimerkiksi lausekkeen 1/(10-2) arvo on hyvin määritelty 1/8 mutta kaikkien samaa muotoa olevien lausekkeiden 1/(x-2) arvot eivät ole hyvin määriteltyjä siinä mielessä että tiedettäisiin mikä luku saadaan kun x = 2. Tutkimalla lukuja jotka saadaan kun x vasta lähestyy kuinka lähelle tahansa 2:sta havaitaan, että lukujen arvot kasvavat samalla jatkuvasti ja lopulta kun x=2 saadan äärettömän suureksi kutsuttu arvo. Se ei kuitenkaan ole mikään määrätty luku vaan luku joka on suurempi kuin mikä ennalta asetettu luku tahansa. Tällainen piste on lauselkkeen singulariteetti, eli kohdassa x=2 ko lauseke joutuu singulariteettiin. Tässä singulariteetti oli hyvin perusteltu edellä esitettyjen ominaisuuksien vuoksi. Mutta on tapauksia joissa tarkasteltavan lausekken arvo vastaavanlaisessa tilanteessa voi saada määrätyn äärellisen arvon kun edellä olevaa singulariteettikohtaa X=2 lähestytään ”vasemmalta” ja toisen arvon kun sitä lähestytään ”oikealta”. Silloin ei ole perusteita puhua singulariteeteista vaan lausekkeen saamista arvoista sinänsä. Nyt kysyn itseltäni kun se ei selviä haastattelusta että kummassa mielessä vaiko molemmissa Kutzweil käyttää sanaa singulariteetti. Toisessa se olisi perusteltua toisessa ei.


Olen ymmärtänyt muistakin lukemisistani että Kutzweilin singulariteetin ennustava yhtälö on uusien tietokoneiden sisältämien kytkinlaitteiden lukumäärän tai niiden pakkaustiheyden ennuste vuoteen 2040 saakka, jolloin yhtälö antaa muuttujansa arvoksi äärettömyyden. Sen kasvun myötä sitten hänen mukaansa seuraa tekoälynohjelmien lukumääräinen kasvu ja laadullinen parantuminen verrattuna ihmisen luontaisiin kykyihin suorittaa tietojenkäsittelyä. Ja myös se, että tietokoneet tai ihmisen tietokoneellistaminen DNA-tasolta lähtien aiheuttaa ihmisen trancendoitumisen uudeksi oliolajiksi. Mutta tämä ei enää ole vain singulariteettia eli ennusteyhtälön singulaariteetiarvon kohtaamista vaan jotain muuta lisäystä siihen, joka on Kutzweilin omaa intuitiota ja uskoa. Sen julistaminen ikään kuin tieteellisesti perusteltuna asiana on tietysti epätieteellistä ja pahimmillaan scientismiä – tieteisuskoa. Mahdollista siinä missä monet muutkin asiat mutta ei johdettavissa peruslähtökohdasta eli ennustefunktiosta. Scientologian perustaja sanoi aikoinaan oppilapsilleen että jos haluat tulla rikkaaksi niin perusta uskonto, minkä hän tekikin ja todisti sillä teoreemansa oikeaksi.


“Our intuition about the future is linear.”

Tällaista väitettä en uskoisi monenkaan futuristin pitävän perusteltuna. Luulisin että kehitysvaihe malli: muutoksen tapahtuvat niin kuin tapahtuvat mutta kuitenkin siten että niissä voidaan nähdä joitakin vakaampia(vähemmän muutuvia) kausia tai ajanjaksoja ja sitten taas näiden välillä esiintyviä kriisikausia (nopeiden ja epäsäännöllisten vaihtelujen). Eli historiakaan ei ole ollut lineaarista vaan kompleksista, se on kulkenut vaiheesta toiseen murrosten ja kriisien kautta. Kehitys on kulkemista kriisistä kriisiin yhtä erustellusti kuin kulkemista vaiheesta toiseen. Ovako eri vaiheet sitten jossakin ystisessä lineaarisessa suhteessa toisiinsa jää auki. Futuristien näkemys tulevaisuudesta on nähdäkseni aina ollut kompleksinen. Sen vuoksi jonkin singulariteetin odottaminen tuntuu minusta enemmän uskonnolliselta odotukselta kuin rationaaliselta muutosten ennustamiselta. Tällä en sulje mielestäni pois sitä että tietotekniikan kehitys on valtavan tärkeä asia samoinnkuin sen infrastruktuurin rakentaminen jota sen hyväksikäyttö edellyttää, mutta tästä huolimatta en osaa antaa sille uskonnollisia (tieteellisesti perusteettomia) sävyjä.

“By the time we get to the 2040s, we'll be able to multiply human intelligence a billionfold”


Hieman sarkastinen huomautus tähän: muinaisina aikoina voimakkaiden miesten voima useinkin oli ratkaisevassa asemassa siinä mitä todella tapahtui ja totuuden määrittäjänä. Sitten tuli viisaat insinöörit ja keksivät nostokurjet joiden voima on ainakin biljoonia kertoja suuremoi kuin voimakkaammankaan ihmisen. Siitä ei syntynyt mitään singulariteettia vaan käypää arkielämää näiden työkalujen kanssa – havaittiin kylläkin ettei voima nyt niin kummonen ihmisen ominaisuus ollutkaan, se voitii koneellistaa yhä useammalla ja tehokkaammalla tavalla. Käyköhän tiedolle tietokoneiden käyttämässä mielessä samoin? Jälleen lisäyksenä tähän postiivinen painotus sille, että tietotekniikka kaikkine uusine vielä tuntemattomine mahdollisuuksieneen on tämän ajan tärkeimpiä ratonaalisia asioita.


Cyborgien, silorgien ja symborgien sekä galacticies lajien tuloa odotellessa

Pentti






maanantaina, joulukuuta 06, 2010

Aineistoa lounaalle 7.12




Lounas 7.12.2010 klo 13, paikka ravintola Baker´s, Mannerheimintie 12



Paikallistoiminnan opas
Tutuhesan toivotaan viimeistelevän paikallistoiminnan oppaan


Tutuseura Facebookissa
Tutuseuran sivut löytyvät Facebookista
Siellä on keskustelua mm. seuran nettisivujen uudistamisesta

E-Futura on myös Facebookissa.
Siellä haastetaan keskustelua Venäjästä ja 10 tulevaisuusteemasta


Tilaisuudet


Tiistaina 7.12.2010 klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Hallinnonalojen näkemykset Suomen tulevaisuudesta, 
alustaja neuvotteleva virkamies Riitta Kirjavainen Valtioneuvoston kansliasta,
 kommentoija dosentti Kalle Mikkola, juontaja Matti Leskinen

Kevät 2011


Maanantaina 10.1.2011 klo 17-20

HLJ2011 mielipiteet , keskustellaan suunnitelmasta ja muotoillaan mielipiteitä, ilmoittautuminen Matille viimeistään 7.10.



Sali 505 klo 17-20
1.2.2011, 15.2.2011, 1.3.2011, 15.3.2011, 12.4.2011.

Sali 404 klo 17-20
29.3.2011

Aiheita

Tiistaina 1.2.2011 klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Kasvihuoneilmiöön ja sen torjuntaan sopeutuminen 
Mikael Hilden, Suomen ympäristökeskus, kertoo yhteiskunnallisista
 toimenpiteistä ja Timo Airaksinen, Teknologiateollisuus, 
yritystoiminnan, lähinnä teollisuuden toimenpiteistä, 
kommentoijana Kari Silfverberg,  juontajana  Arto Salmela  
 
Tiistaina 15.2.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Ennakoivat innovaatiot, alustajina Tarja Meristö ja Jyrki Kettunen,
 kommentoija Kari Sipilä, juontaja NN

Tiistaina 1.3.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Koulutuksen tulevaisuus, alustajana ?? , kommentoijana koulutuspoliittinen asiantuntija Aleksi Kalenius STTK:sta
Aiemmin sovittu: kysymyksiä OPM:lle, virkamiesten valmistelu taustana?
Päivikki, Reijo ja Timo valmistelevat

Tiistaina 15.3.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Markkinaliberalismin vaikutus eri elämänalueilla, alustaja Kauko Sipponen, kommentoija NN, juontaja Arto Salmela
Arto valmistelee


Tiistaina 29.3.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Aihe avoin 

Tiistaina 29.3.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Suomi ja Venäjä 2030, alustaja Osmo Kuusi, kommentoijat Pekka Sutela ja Yrjö Myllylä, juontaja NN
Matti kysyy esiintyjät

Tiistaina 26.4.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6 
Uudenmaan maakuntakaava tulevaisuuden ohjaajana, alustaja Uudenmaan liitosta, kommentoija NN, juontaja MM
Arto tekee ehdotuksen 



Työmarkkinoiden tulevaisuus
Alustajina tutkijat Elinkeinoelämän ja Palkansaajien tutkimuslaitoksista, kommentoijana ??
Arto pohtii edelleen


Arktiset kulkuväylät ja arktinen teknologia, alustukset Mika Aaltonen ja Yrjö Myllylä
Matti ottaa yhteyttä

Asuntopolitiikka
Timo miettii yhdessä Juha Nurmelan kanssa

Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa, myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo Alustajina Jeff Hearn ja Liisa Husu.
Chris valmistelee


Ydinvoiman jätteetön tulevaisuus, alustaja Kaj Luukko, kommentoija NN,
Timo ja Päivikki valmistelevat


Heikot signaalit yhteisön tulevaisuusoppimisessa, alustaja Elina Hiltunen
Tutuseuran toimintasuunnitelmassa on jatkuvan heikkojen signaalien keräyksen aikaansaaminen


Kriisiytyvä maailma, alustaja tutkija Janne Malkki, kommentoija NN, juontaja Arto Salmela
Arto valmistelee 

Design ja kulttuuri tulevaisuudessa, alustajina Helsingin designpääkaupunki 2012 –hankkeen johtaja Pekka Timonen ja/tai vt.kulttuurijohtaja, kommentoija NN, juontaja MM
Reijo ja Päivikki valmistelevat 


Kaupunkitutkimus ja käyttäytymistutkimus yhteiskuntien suunnittelussa?
alustajina Seppo Laakso ja Liisa Horelli, kommentoija NN
Reijo pohtii 

 Yhdistetään samaan tilaisuuteen:
Missä työpaikat vuonna 2030 – klusteriennakointi.
Miten nuoret työllistyvät
Alustukset Keijo Rajakallio ja Hannu Hernesniemi
Keijo Rajakallio valmistelee.

Henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien tulevaisuus,
alustajat NN Henry ry:stä ja Jukka-Pekka Heikkilä.
Yleisempi näkökulma? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?
Matti Leskinen valmistelee
 

 

maanantaina, marraskuuta 01, 2010

METROPOLIAJATTELU; ERÄITÄ REUNAHUOMAUTUKSIA SIITÄ KÄYTÄVÄÄN KESKUSTELUUN

Hannu Kalajoki

Keskustelu metropolista on koskenut lähinnä hallintoa ja tämän hallinnollisen alueen laajuutta. Hallinto luo vallankäytön muodolliset rakenteet, mutta miten valtaa käytetään ja toteutuuko sen kautta ns. yhteinen tai yleinen etu? Tästä näkökulmasta tarkastellaan eräitä vastakkaisia kehityskulkuja jotka vaikuttavat vallan käyttöön ja esitetään teesejä miten asioiden olla pitäisi.


ITSEHALLINTO VAI YLEINEN ETU

Itsehallinto painottaa yhteisön demokraattisia käytäntöjä ja kunnallishallinnon lakiperustaa. Itsehallintoajattelussa demokratia on arvo sinänsä, johon ei hevin kosketa.

Yleinen etu tarkoittaa yksinkertaistaen kaikkien yhteisesti hyväksymän tavoitteen ajamista ja sen toteuttamista. Sen on aina ratkaistava legitimiteetin ongelma: mikä oikeuttaa minua koskevien asioihin puuttumisen. Yhteinen visio on eräs tapa perustella tämä puuttuminen.

Yleinen etu hakee ratkaisuja pragmaattisesti verrattuna itsehallintoajatteluun. Yleinen etu on tavoite ja demokratia keino saavuttaa se. Teoreettisemmin voidaan kysyä pitääkö demokratiaan suhtautua normatiivisesti vai analyyttisesti. Edellinen painottaa muotoja ja prosesseja, jälkimmäinen sisältöä. Äänestyskäyttäytyminen ja sosiaalinen media osoittanee että halu suorempaan sisältöihin vaikuttamiseen on kasvussa.

Sipoon alueliitos ajoi yleistä etua (asuntotuotannon edellytysten parantaminen) mutta ratkaisu soti itsehallintoperiaatetta vastaan. Peruskysymys kuntalaisten kannalta lienee miten kaupunki ajaa hänen asioitaan ja voiko hän vaikuttaa itseään koskeviin asioihin muutenkin kuin äänestämällä määrättynä aikana puolueen valitsemaa henkilöä. Kunta on tässä katsannossa väline eikä arvo sinänsä. - Kunnan itsehallinto –konsepti on kuitenkin vahvoilla kuten mm. Lahden kuntaliitoshankkeessa huomattiin. Urbaanin pääkaupunkiseudun asukkailta kannattaisi kuitenkin kysyä mielipidettä liitosvaihtoehdostakin.

SEKTORIAALISUUS VAI POIKKIHALLINNOLLISUUS

Kuntien talouden ja toiminnan ohjaus perustuu hallintokuntakohtaiseen budjetointiin jota toimialakohtainen johtamisjärjestelmä lautakuntineen ja johtokuntineen ja tulosjohtamismalleineen tukee. Organisaatiorakenne sementoi tämän sektoriaalisuuden kokonaisohjauksen kustannuksella. Pahin mahdollinen seudun yhdistymismalli on se, että säädetään yhteistyöhön lievästi pakottava puitelaki puuttumatta budjettivaltaan ja organisaatiorakenteisiin. Tämä johtaisi suboptimointiin; jokainen kunta pelaisi omaan budjettipussinsa kokonaisuuden kustannuksella.

Helsingin seudun kunnilla on liian suuri budjetointiautonomia siihen nähden mitä yhteistyö ja kuntaa suuremman yleisen edun ajaminen vaatisi. Voi sanoa että juna on jo mennyt vapaaehtoiselta yhteistyöltä. On ollut helppo sopia maankäytöstä, asuntotuotannosta ja liikenteestä ainakin periaatteessa, mutta kun puhutaan palveluista tarkoitetaan budjettia, ja silloin konkreettinen yhteistoiminta loppuu. Tarvitaan vallankäytön (mitkä asiat, miten ja millä rahalla) nostamista yhtä kuntaa ylemmälle tasolle koskemaan sektoreita suurempia asiakokonaisuuksia ja niiden tärkeysjärjestystä.

VERKOTTUNUT VAI HIERARKINEN RAKENNE
Verkostoituminen liitetään usein kaupunkialueiden globaaliin vuorovaikutuksen. Kaupunkialueet ovat verkostoina globaalisti ja niissä liikkuu tietoa, osaamista ja resursseja joista kaikki siinä mukana olevat hyötyvät enemmän kuin jos toimisivat yksin. Hierarkiset rakenteet hajoavat ja muuttuvat nopeasti ja ennalta arvaamattomasti.
Paikan merkityssisältö muuttuu. Maantieteelliseen paikkaan perustuvan yhteisön rinnalla on verkosto jossa yhteisöt toimivat rajattomasti. Paikan tilalle voidaan sanoa tulleen toimintatila, jonka fyysistä olemusta on vaikea hahmottaa, kaavoittaa. Oman lisänsä paikan merkityksen muuttumiseen tuovat maahanmuuttajat yhteisöineen.
Voiko verkon piirtää, esim. yleiskaavaksi, tilavaraussuunnitelmaksi. Raideliikenteeseen perustuneen hierarkkisen keskusjärjestelmän korvaa funktionaalinen verkko. (Esim. tiede- ja teknologiakeskukset tai logistiset toiminnat muodostavat verkkoja).
Voiko tällaista kehitystä ohjata perinteisin (maankäyttö-asuminen-liikenne) keinoin ja voiko sitä ylipäänsä ohjata? Castellsin sanoin sitä mitä ei voi ohjata siihen voi vain reagoida. Verkottunut yhteiskunta toimii ketterästi; on reagoitava nopeasti siihen mikä tulee virallisen suunnittelun ulkopuolelta, emergentisti. Tämä haastaa suunnittelun ja edustuksellisen määräaikaisdemokratian. Sitä täydentämään tarvitaan nopeasti reagoivia menettelyjä, esimerkiksi vaihtoehtoisia strategioita tai visiojohtaminen, joka parhaimmillaan riittää reagoivaan päiväkohtaiseen johtamiseen ilman erikseen päätettyjä strategioita ja toimenpideohjelmia. Eräs asukkaista lähtevä malli on deliberatiivinen neuvottelumenettely, joka etsii ratkaisun yleisen edun kannalta tärkeässä asiassa tasaveroisten toimijoiden sidonnaisuuksista vapaan argumentoinnin kautta.
Erään skenaarion mukaan Euroopan unionin alue koostuu tulevaisuudesta alueiden Euroopasta, jonka kehitystä ohjaa metropolialueiden verkosto. Kansallisvaltioiden merkitys kasvun ja kehityksen ohjaajana vähenee. Mikä on silloin Suomen ja ajatellun metropolin asema tässä verkostorakenteessa, joka on paljon muutakin kuin fyysinen ja kartalle piirretty?

PALVELUKUNTA VERSUS YRITYSKUNTA

Kuulee väitettävän että sosiaalinen tasa-arvo uhrataan kilpailukyvylle, aluepolitiikka suurkaupunkipolitiikalle ja hyvinvointivaltio uusliberalistiselle markkinaohjaukselle. Kehityspiirteenä on ristiveto ”palvelukunnan” ja ”yrittäjäkunnan” välillä. Edellinen profiloituu palvelujen järjestäjänä ja jälkimmäinen korostaa kilpailukykyä, siihen yhdistyy tilaaja-tuottaja mallit, ulkoistaminen, mutta myös asukkaiden omatoimisuus kantaa huolta itsestään ja lähipiiristään. Kumpi suuntaus voittaa vai kulkevatko ne rinnakkain toistaan tukien?

Kunnat toteuttavat noin kaksikolmasosaa julkisista hyvinvointitehtävistä mutta niukkenevin resurssein. Seurauksena on palvelujen ohentaminen mutta hyvinvointiyhteiskunnan kulissien ylläpitäminen. Teolliseen maailmaan viritetty hyvinvointivaltion ajatus vaatii päivittämisen tieto- ja palveluyhteiskuntaan.

Metropoliasialle tulee valtiolta tuskin konkreettista tukea velanhoitonsa vuoksi. Väestön ikääntyminen lisää menoja ja eräiden liikelaitosten todennäköinen yhtiöittäminen vähentää tuloja pääkaupunkiseudulla. Suuret kynnysinvestoinnit voidaan rahoittaa vain yhdessä elinkeinoelämän kanssa ottaen huomioon että se voi hakeutua myös tuottavimmille apajille maailmassa. Hyvät palvelut luovat toimintaympäristön yritystoiminnalle joka tuottaa verotuloja ja rahaa palveluille. Kilpailukyky ja perinteiset hyvinvointitehtävät tukevat toisiaan, satsaus molempiin saa aikaan positiivisen kierteen.

Tähän haasteseen vastaaminen onnistuu vain yhtä kuntaa vahvemman valmistelu- ja päätöksentekomenettelyn kautta.


METROPOLIOHJAUKSEN LUONNE

Suunnittelujärjestelmä ja siitä päättäminen on tärkeää koska se luo vallankäytön agendan, määrittelee mistä päätetään ja miten ja ketkä siihen osallistuvat.

Yleistäen horisontaaliset metropolistrategiat kohdistuvat sellaisiin asioihin kuin yhteiset resurssit, tilat, hankinnat, tietohuolto ja ennakointi, henkilöstö ja hinnoittelu. Päällekkäiset tahtotilat tulee eliminoida ja markkinointi, yhteistyö elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kanssa järjestää sekä maahanmuuttoasiat sekä edunvalvonta ylöspäin valtion ja EU:n suuntaan yhdistää.

Metropoliohjaus on luonteeltaan informaatio-ohjausta ja resurssiohjausta, joka keskittyy rahoituksen ja osapuoliyhteistyön järjestämiseen, toimintakokonaisuuksien tärkeysjärjestykseen, mahdollisiin vaihtoehtoisiin strategioihin sekä palvelujen saatavuuteen ja yhdenvertaisuuskysymyksiin ja edelleen organisaation toimivuuteen ja osaamiseen. Metropolin talous pitää olla tasapainossa jolloin sillä on tarvittava liikkumavaraa tehdä hienoja ja suuria asioita.

Mutta entäpä jos hyväksytään ajatus ettei metropolia oikeasti voi ohjata vaan se kehittyy jotenkin orgaanisesti ’oppivana itseään korjaavana kaupunkina. Minkälaisia työvälineitä siinä pitäisi olla? Jos pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien osuus nousee ennustettuun 15%:iin on se sinänsä ’metropolisoitumista’; oikeissa metropoleissa osuus on yleisesti lähes kolmannes. Toisaalta seudun suurimman pitkävaikutteisen ongelman eli yhdyskuntarakenteen hajaantumisen enempi estäminen vaatisi lakiin perustuvia kovia ohjauskeinoja, kuten rakentamisen kieltämisen palvelujen ja liikenteen solmukohtien vaikutusalueen ulkopuolella tai käyttämättömän rakennusoikeuden verottamisen keskeisellä kaupunkialueella.

Ohjaukseen kuuluu myös visio, metropoli yhteinen tahtotila, joka parhaimmillaan sitouttaa alueen asukkaat ja eri toimijat yhteisen, yleisen edun taakse. Sen pitää olla avoin keskustelulle ja kyseenalaistamiselle eri areenoilla julkisuudessa.

TEESIT

  • Helsingin seutu tai paremminkin Helsingin talousalue on talouden ja osaamisen koko maata hyödyttävä keskittymä. Tämän metropolialueen ydinkaupunki koostuu nyt neljästä kaupungista, periferia ulottuu maakuntarajoihin asti. Ydinalueen toiminnallinen yhtenäisyys on tosiasia ja kuntajako haitta, joka palvelee vain budjettivaltaan tarrautunutta hallintoa.

  • Hallinnon ratkaisun perusteena on kolme keskeistä näkökohtaa: kalliiksi ja epäekologiseksi tulevan yhdyskuntarakenteen hajoamisen ja sosiaalisen eriarvoisuuskehityksen estäminen pääkaupunkiseudulla sekä alueen kytkeminen ja hyötyminen Euroopan ja lähialueen metropolien verkostosta.

  • Valtion, seuraavan hallituksen, on otettava vastuu metropoliasiassa valmistelemalla metropolilaki. Pääkaupunkiseutu (Espoo, Helsinki Kauniainen ja Vantaa) yhdistetään lailla yhdeksi kunnaksi. Yksiportainen hallinto seudulla riittää. Osa nykyisistä tehtävistä kuten erikoissairaanhoito siirretään valtiolle. Keskeiset Helsingin talousaluetta koskevat kriittiset tehtävät kuten yleispiirteinen maankäyttö, asuntotuotanto, liikenne ja ympäristö, hoidetaan funktionaalisen yhteistyön pohjalta seututasoisesti.

  • Pääkaupunkiseudulla laaditaan laajan kansalaiskeskustelun avulla visio, joka sitouttaa ja perustelee kaupunkien yhdistymisen sekä kertoo maailmalle mitä haluamme olla.

  • Metropolilaki ei saa jäädä puitelain tasolle. Lain mukaan seudulle laaditaan metropolikaava ja sen osana vyöhykesuunnitelma, jossa rakentamista ohjataan olemassa olevan rakenteen, palvelujen ja viheralueiden pohjalta (samalla perusrakennusoikeutta jouduttaneen tarkistamaan).

  • Alueosahallintoa elimineen ei pääkaupunkiseudulla muodosteta. Paikallisuus toteutuu itsenäisesti yhteisöjensä kautta. Kaupungin tehtävänä on luoda puitteet itseohjauksen toteutumiselle ja sen tasapuolisuudelle. Esim. asukkaat osallistuvat palvelujen konkreettiseen suunniteluun ja toteuttamiseen lähidemokratian, verkostomaisen toimintatavan sekä deliberatiivisten suunnittelumenettelyjen avulla.

Lopuksi. Metropoliajattelu on ehkä vain pienen urbaanisti asuvan eliitin ajatus ja toive. Ja onko metropoli suunniteltavissa verkostojen maailmassa vai onko metropolimahdollisuus jo mennyt kuntien suuren itsenäisyyden vuoksi. Maantiedekin on tärkeä: ehkä olemme liian kaukainen, kankea ja kalsea ollaksemme kiinnostava maailmalla. Ja onko oikein muuta maata kohtaan keskittää hyvä elämä etelään muun maan kustannuksella. - Ehkä pitäisi pitää auki myös ei-metropolin vaihtoehto.


keskiviikkona, lokakuuta 27, 2010

Tutuhesa 2010-11 lounaan 27.10. pohjalta

Ajankohtaista

Kävijämäärät syksyn tilaisuuksissa on jäänyt pieneksi. Lisää kävijöitä hankitaan levittämällä tietoa tilaisuuksista omiin verkostoihin.

E-Futura on uudelleensyntynyt Facebookissa
 Hazel keskustelee Keijonn kanssa järjestelystä.
 

Tilaisuudet


Tiistaina 9.11.2010 klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Degrowth ja factor 10 - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen? 
Seminaarissa pohditaan, voisitko tekniikan tehostuminen tuottaa  
nollapäästöisen hyvinvointiyhteiskunnan vai tarvitaanko kasvutonta  
kohtuutaloutta.
Matti Penttilä (Rooman klubin Suomen yhdistyksen 
puheenjohtaja) puhuu aluksi kasvun rajoista ja degrowhtista.
Michael Lettenmeier (Ekotehokkuuskonsultti  Suomen luonnonsuojeluliitto ry)  
puolestaan  arvioi factor 10 käsitettä eli tekniikan mahdollisuuksia rajoittaa  
ihmisen toiminnan  ympäristövaikutuksia kasvun aikana.
Timo Järvensivu (Tutkimuspäällikkö Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu) kertoo degrowth 
liikkeestä ja sen lähtökohdista.
Juha Nurmela johdattelee iltaa

 Tiistaina 9.11.2010 klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Hallinnonalojen näkemykset Suomen tulevaisuudesta, alustaja neuvotteleva virkamies Riitta Kirjavainen Valtioneuvoston kansliasta, kommentoija TkT Kalle Mikkola, juontaja Matti Leskinen




Kevät 2011


Sali 505 klo 17-20
1.2.2011, 15.2.2011, 1.3.2011, 15.3.2011, 12.4.2011.

Sali 404 klo 17-20
29.3.2011

Aiheita

Tiistaina 1.2.2011 klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Kasvihuoneilmiöön ja sen torjuntaan sopeutuminen 
Mikael Hilden, Suomen ympäristökeskus, kertoo yhteiskunnallisista  toimenpiteistä ja  
Timo Airaksinen, Teknologiateollisuus,  yritystoiminnan, lähinnä teollisuuden toimenpiteistä, juontajana  Arto Salmela 

 
Tiistaina 15.2.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
Ennakoivat innovaatiot, alustajina Tarja Meristö ja Jyrki Kettunen, kommentoija Kari Sipilä, juontaja NN
 
Tiistaina 1.3.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6
 
 
 
Tiistaina 15.3.2011? klo 17-20 Tieteiden talo Kirkkokatu 6 
Markkinaliberalismin vaikutus eri elämänalueilla, alustaja Kauko Sipponen, kommentoija NN, juontaja Arto Salmela
Arto valmistelee  
 

Suomi ja Venäjä 2030, alustaja Osmo Kuusi, kommentoijat Pekka Sutela ja Yrjö Myllylä, juontaja NN
Matti kysyy esiintyjät

Koulutuksen tulevaisuus, kysymyksiä OPM:lle, virkamiesten valmistelu taustana
Päivikki, Reijo ja Timo valmistelevat

Markkinaliberalismin vaikutus eri elämänalueilla, alustaja Kauko Sipponen, kommentoija NN
Arto valmistelee 


Uudenmaan maakuntakaava tulevaisuuden ohjaajana, alustaja Uudenmaan liitosta, kommentoija NN, juontaja MM
Arto tekee ehdotuksen 

Työmarkkinoiden tulevaisuus
Alustajina tutkijat Elinkeinoelämän ja Palkansaajien tutkimuslaitoksista, kommentoijana ??
Arto pohtii edelleen


Arktiset kulkuväylät ja arktinen teknologia, alustukset Mika Aaltonen ja Yrjö Myllylä
Matti ottaa yhteyttä

Asuntopolitiikka
Timo miettii yhdessä Juha Nurmelan kanssa

Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa, myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo Alustajina Jeff Hearn ja Liisa Husu.
Chris valmistelee


Ydinvoiman jätteetön tulevaisuus, alustaja Kaj Luukko, kommentoija NN,
Timo ja Päivikki valmistelevat


Heikot signaalit yhteisön tulevaisuusoppimisessa, alustaja Elina Hiltunen
Matti kysyy uudelleen vuodenvaihteessa
Elinan väitöskirjatiedote




Design ja kulttuuri tulevaisuudessa, alustajina Helsingin designpääkaupunki 2012 –hankkeen johtaja Pekka Timonen ja/tai vt.kulttuurijohtaja, kommentoija NN, juontaja MM
Reijo ja Päivikki valmistelevat 


Kaupunkitutkimus ja käyttäytymistutkimus yhteiskuntien suunnittelussa?
alustajina Seppo Laakso ja Liisa Horelli, kommentoija NN
Reijo pohtii 


 Yhdistetään samaan tilaisuuteen:
-Missä työpaikat vuonna 2030 – klusteriennakointi.
Miten nuoret työllistyvät
Alustukset Keijo Rajakallio ja Hannu Hernesniemi
Keijo Rajakallio valmistelee.

-Henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien tulevaisuus, alustajat NN Henry ry:stä ja Jukka-Pekka Heikkilä.
Yleisempi näkökulma? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?
Matti Leskinen valmistelee
 

Uusi ehdotus:
Kriisytyvä maailma?, alustaja tutkija Janne Malkki, kommentoija NN, juontaja Arto Salmela
Arto valmistelee