maanantaina, tammikuuta 22, 2007

Uudenmaan vaihekaava, lausuntoluonnos

Tulevaisuuden tutkimuksen seura

LAUSUNTO UUDENMAAN VAIHEKAAVASTA 27.2.2007/ MLe

Kyseisen kaavaluonnoksen suurin ongelma on heti Helsigin rajalta itään jatkuva valkea alue. Koko metropolialueen kokonaisvaltaista kehittämistä ei voida toteuttaa järkevästi niin kauan kun Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto ovat erillisiä liittoja. Vähintäänkin kartta-aineistoissa pitäisi näkyä kaavoitustilanne rajan toisella puolella. Oma kysymyksensä sitten on se, miten Sipoo (ja ehkä Porvookin) saataisiin mukaan Metropolialueen tasapuoliseen ja tasapainoiseen kehitykseen. Tämä sisältää mm. asumiseen tarkoitettujen alueiden sijoittamista ja koko itään päin suuntautuvat joukkoliikenteen suunnittelua (metro, juna, tieliikenne).

Taajamarakentaminen

Nykyinen kaaavoitusmenettely ei takaa rakenteellisesti parasta ratkaisua hallinnollisista rajoista riippumatta, koska maakuntakaavan toteutus riippuu kuntien kaavoituspäätöksistä ja edellyttää kuntien raja-alueilla kuntien yhteistyötä ja yksimielisyyttä.

Esimerkiksi Keravan, Tuusulan ja Järvenpään rajaseuduilla on nähty, että kunnat eivät tunnu millään pystyvän keskenään sopimaan tiettyjen alueiden maankäytöst. Ainakin maakäytön suuntaviivat pitäisi pystyä ratkaisemaan maakuntakaavassa kuntarajojen estämättä.

Tulevaisuudessa hallinnolliset rajat tulisi nähdä muuttujina ja niitä tulisi voida joustavasti tarkistaa, mikäli järkevä yhdyskuntarakenteen kehittäminen sitä edellyttää. Maakuntakaavaan voisi sisältyä ehdotus rajojen järjestelystä ja esitys kuntien yhteisistä yleiskaavatarpeista. Ao. ministeriöt käynnistäisivät muutosprosessit kaavan perusteella.


Haittoja aiheuttavat toiminnot

Kaavan laadinnassa ovat olleet mukana erilaisten haittoja aiheuttavien alueiden käyttäjät. Mukana eivät ole olleet haitoista kärsivät eli paikalliset asukkaat, jotka eivät ehkä ole edes tietoisia kaavan laadintavaiheesta. Alueiden toteutus suunnitellaan joko kunnallisessa kaavoitusmenettelyssä tai ympäristölupamenettelyssä. Tällöin taas paikalliset haitat ylikorostuvat.

Kaavan laadintaprosessiin pitäisi kuulua kunkin kohteen karkea kokonaishyötyjen ja haittojen arviointi, josta kaikki osalliset olisivat tietoisia. Tällöin syntyisi kokonaisnäkemys kohteen tarpeellisuudesta. Tarvittavan alueen yksitysikohtainen rajaus ja haittojen torjuntatoimet voidaan päättää nykyiseen tapaan. Vähimmäisvaatimus on, että kunnat informoivat paikallisia asukkaita kunnan alueen kohteista. Yleiset kuulutukset maakunnallisesta kaavoituksesta eivät tähän riitä.

Haittojen jakaminen oikeudenmukaisella tavalla on ongelma esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman tapauksessa. Haittaan ja sen jakutumiseen eri alueiden asukkaille voidaan vaikuttaa lentojärjestelyillä. Ympäristöluvan myöntämismenettelyyn ja sen toteutumisen seuranntaan tarvitaan menettely, jossa eri osapuolet samanaikaisesti ja tasavertaisesti osallistuvat ja jossa käytetään haitan kärsijän kannalta kehitettyjä mittaristoja.


Uraanikaivosten valtausalueet

Tämä tuntuu olevan vaikea asia. Harvasta asiasta on tullut niin selkeää kansalaismielipidettä kuin tästä. Nummi-Pusulalaiset eivät halua kuntaansa kehitettävän uraanikaivostoiminta-alueena. Eikö tätä mielipidettä pitäisi maakunnallisessa suunnittelussa kunnioittaa ja tehdä sellaiset kaavamääräykset maakuntakaavaan, että uraanikaivostoiminta Nummi-Pusulan metsissä ei olisi mahdollista?


Erityislakien ei pitäisi mahdollistaa kokonaisuuden kannalta huonojen päätösten syntymistä.
Kaivoslain uusiminen on jo aloitettu, liikenneväyliä koskeva laisäädäntö on jo uusittu.


Kiviaineshuollon järjestäminen

Uudenmaan maakuntakaavan toteuttamistapa poikkeaa naapurimaakuntien (Kanta-Häme, Itä-Uusimaa) tavasta hoitaa asia. Uudellamaalla asia on hoidettu varsinaisen maakuntakaavan kaavamääräysten "päälle" tulevilla ominaisuusmerkinnöillä. Naapurit ovat merkinneet vastaavat alueet maa-ainesten ottoalueiksi ja kaavamääräys sisältää lisäksi rakennuskiellon. Naapureiden tavassa ongelmana se, että lajien elinympäristön suojelu saattaa estää alueiden käytön maa-ainestenottoon ja korvaavien alueiden löytäminen voi olla ongelmallista. Uudenmaan tapa on tällaisessa tilanteessa joustavampi. Uudenmaan kaavamääräyksessä taas ei puututa millään lailla rakennusoikeuteen ja näiden hyviksi todettujen maa-ainesottoalueiden ympärille saattaa syntyä asutusta, mikä ei haittojen estämisen ja asumisympäristön kannalta ole hyvä asia. Kanta-Hämeen ja Itä-Uusimaan tapa pitää alueet varmasti maa-ainestenottoalueina riippumatta siitä pystyykö sieltä ottamaan maa-aineksia vai ei.


Hiljaisuus ja pimeys

Hiljaisten alueiden katsotaan toteutuvan riittävästi kaavan suojelualueiden avulla. Inventoinneissa hiljaiseksi todetuista alueista ei haluta myöskään kertoa laajalti, koska ne saattaisivat houkutella uutta asutusta ja hiljaisuus tuhoutuisi. Haja-asutuksen rakennusoikeuteen ei katsota voitavan koskea.

Käytännössä toimivia keinoja tarvitaan hiljaisten tai vähämeluisten alueiden säilyttämiseksi sekä haja-asutusalueilla että myös lähellä asutusta palvelemassa asukkaiden päivittäistä. virkistäytymistä.

Sama pohdiskelu koskee myös valosaastetta, joka todennäköisesti nousee tarkasteluun tulevaisuudessa.

Tietoyhteiskunnan rakenteet

Tarvitaanko rakenteiden varmistamiseen kaavoitusta vastaavaa menettelyä vai riittääkö operaattoreiden ja muiden toimijoiden toiminta viestinnän lupamenettelyjen säätelemänä?

Yhteenveto

Maakunnan liiton rooli on verkostojen kokoaminen ja yhteisten ratkaisujen löytämien ilman omaa konkreettista toimivaltaa. Siinä liitto on toiminut hyvin, vaikeutena on edelleen paikallisten haittojen kärsijöiden ja ratkaisuista hyötyjien intressien yhteensovittaminen sekä kaavan toteuttajien haluttomuus toimia samassa hengessä.


Lausunnon valmistelu

Lausunnon on koonnut Matti Leskinen ja siihen ovat toimittaneet aineistoa Santtu von Bruun ja Timo Kinnunen.

torstaina, tammikuuta 04, 2007

TOIMINTAKERTOMUSLUONNOS 2006

Tulevaisuuden tutkimuksen seura
Helsingin toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2006

Helsingissä
Helsingissä avointen tapaamisten yleisenä teemana on vaikuttaminen paikalliseen ja globaaliin ekologiseen kehitykseen. Lisäksi tarjotaan jäsenille mahdollisuuksia esitellä omia ideoitaan ja tuoda esittelyyn kiinnostavia aiheita sekä osallistua muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin. Sähköpostikeskustelu tutuhesa-listalla velloo vapaasti kirjoittajien mielenkiinnon mukaan tuoden älyllistä ajankulua ja uusia ajatuksia.
Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Elina Hiltunen, Kalle Mikkola ja Pentti K. Räsänen. Tiimiin etsitään uusia jäseniä. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa noin kerran kuussa ja tutuhesa-listalla.


Toimintakertomus 2006, luonnos 2.1.2007

Toimintaryhmä kokoontui 3 kertaa lounaskokouksiin ja järjesti 13 yleisötilaisuutta, joiden teemoina olivat:

- Eettinen markkinatalous, pohdiskelua osallistumisesta eurooppalaiseen keskusteluun, Pentti Malaska
- Kasvun rajat ylitetty, miten takaisin rajoihin? Markku Wilenius, Sirkka Heinonen ja Eero Paloheimo
- Myrskyjä, tulvia, lumettomia talvia - Onko mitään tehtävissä? Keskustelua pääkaupunkiseudun ilmastostrategiasta Marja Jallinoja
- Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi, Keskustelua maamme kestävän kehityksen strategiasta, Sauli Rouhinen
- Onko kuluttaja kansalainen? Vuokko Jarva
- Uudenmaan maakuntaohjelma 2007-2010, Tarja Hartikainen ja Markku Hyypiä, valmistelua lausuntoon Uudenmaan maakuntasuunnitelmasta
- Tulevaisuuden konfliktit- seminaari, Jorma Vakkuri, Tuomo Alasoini, Soile Pohjonen, Gustav von Herzen
- Talouden globalisaatio, Gustav von Hertzen, Jaakko Kiander
- Maailman ympäri 40 päivässä, Sam Inkinen
- Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007, Suoma Sihto, tapaamisesta laadittiin muistio YTV:lle
- Kaupunki tilassa – näyttely Rakennustaiteen museossa, esittelijänä Reijo Korhonen, yhteistilaisuus Suomen rakennusinsinöörien liiton kanssa
- Lähidemokratia ja nuorten huono äänestysinto, Sami Borg, videoyhteys Tampereelta
- Miten USA:n nykyinen sotapolitiikka ja kristillinen oikeisto vaikuttaa maailman tapahtumiin, jos se jatkuu entisellään tai jos käsitykset muuttuvat, Markku Ruotsila, videoyhteys Tampereelta

Tilaisuudet olivat maksuttomia ja avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Niistä tiedotettiin lehtien tapahtumapalstoilla. Erityisesti kevätkauden tilaisuudet liittyivät toimintasuunnitelmassa määriteltyyn teemaan, vaikuttamiseen paikalliseen ja globaaliin ekologiseen kehitykseen. Omien tilaisuuksien lisäksi järjestettiin kaksi videoyhteyttä Tampereelta ja tiedotettiin muiden yhteisöjen, mm Rooman klubin ja Ekosäätiön järjestämistä tilaisuuksista.

Toimintaryhmän Tutuhesa-listalla oli vuonna 2006 noin 250 listalaista ja yli 500 viestiä, joista pääosa oli tulevaisuusaiheista keskustelua. Lisäksi listalla informoitiin tulevaisuusaiheisista tapahtumista ja tietolähteistä. Ekologiset kysymykset herättivät runsaasti keskustelua, lisäksi talouden toimintamallit, maahanmuutto ja ihmisenä oleminen olivat esillä.

Listan otsikot 2006 on ladattavissa Excel-tiedostona, jossa ne on ryhmitelty ajalliseti, otsikon ja kirjoittajan mukaan osoitteesta www.kolumbus.fi/leskinen.matti/Tutu/listaotsikot2006.xls


Listan tukena käytttiin Tutuhesa-blogia http://tutuhesa.blogspot.com/, jossa julkisttiin laajempia aineistoja, koottuja keskusteluyhteenvetoja ja lausuntoluonnoksia.

Helsingin toimintaryhmässä valmisteltiin vuoden aikana seuran lausunnot Suomen kestävän kehityksen strategiasta ja Uudenmaan maakuntaohjelmasta sekä laadittiin muistio Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

Helsingin toimintaryhmän vetäjätiimiin kuuluivat Matti Leskinen, Pentti Räsänen, Kalle Mikkola ja Elina Hiltunen.