tiistaina, helmikuuta 27, 2007

Helsinki-visio

30. tammikuuta 2007
GREATER HELSINKI VISIO 2050

”Helsingin seudun 14 kunnan asukasluvun ennustetaan kasvavan tulevien 50 vuoden aikana nykyisestä 1,3 miljoonasta 2 miljoonaan. Tarvittavan uudisrakentamisen määrä on niin suuri, että se mahdollistaa seudun fyysisen kokonaisrakenteen kehittämisen tavalla, joka vahvistaa Helsingin seudun asemaa ja kilpailukykyä yhtenä Itämeren alueen johtavana kulttuuri- ja teknologiakeskuksena sekä vetovoimaisena asuin- ja liiketoiminta-alueena”.

Tästä GREATER HELSNKI VISION 2050 kansainvälisestä kilpailuaiheesta, jonka johdantolause lainauksena edellä, alustivat Tanja Sippola-Alho Helsingin kaupungista ja Hannele Kokkoniemi Uudenmaan maakuntaliitosta Tulevaisuuden Tutkimuksen Seuran visiotilaisuudessa 30.1.2007.
Tarkemmin kilpailusta ja sen järjestäjistä: www://greaterhelsinkivision.fi

Kilpailulla halutaan kokonaisnäkemys seudusta, miten sen maankäyttö, asuminen ja liikenne järjestetään ja erityisesti miten arviolta 70 miljoonaa uutta kerrosneliömetriä sijoitetaan seudulla seuraavan 50 vuoden aikana. Taustaoletuksena on talouden ja väestönkasvun jatkuminen sekä asumisväljyyden parantaminen.

Tilaisuudessa tuotettiin sovelletun tuplatiimimenetelmän avulla seuraavat vision työnimet ja aihiot.

Helsingin seutu on ”logistinen metropoli”, joka jäsentyy ja rakentuu eriytyvine keskuksineen, on tehokas energian säästäjä, tiivistyvä ja sen joukkoliikenne on ylivertainen muihin liikennemuotoihin nähden.

Helsingin seutu on ”verkottuva metropoli”, jonka tärkein toimintaympäristö on Itämeren alue, erityisesti Pietarin alue, jonka kehittymisestä Euroopan ja Venäjän kasvuvyöhykkeenä seutu hyötyy.

Helsingin seutu on ”yhteisöllinen metropoli”, joka on sosiaalisesti tasapainoinen, monikulttuurinen ja vuorovaikutteinen ja profiloituu kulttuurisesti niin Suomessa kuin Euroopassakin.

Tärkeinä kysymyksenasetteluina tuotettiin lisäksi mm. seuraavat.
Miten voimme tietää miten ihminen elää, tienaa ja viihtyy 50 vuoden kuluttua? Onko sosiaalisen (pehmeän) ja rahatalouden (kovan) kehityskonseptin välillä sovittamaton ristiriita vai voivatko ne tukea toisiaan? Onko asumisväljyyden kasvattamisessa järkeä ekologiselta kannalta ? Onko vision rakentaminen liian lopuullinen kun kaupungin kuitenkin kehittyvät orgaanisesti ? Miten suuret riskit, kuten ilmaston muutos, konfliktit, väestörakenne jne pitäisi osata ottaa huomioon?

Päätettiin jatkaa visioiden kehittämistä työryhmässä Hannu Kalajoki, Matti Leskinen, Voitto Aaltonen, Kari Mustanoja, Ossian von Konow, Maija Sipilä.

Tilaisuuden juontajat olivat Hannu Kalajoki ja Matti Leskinen.

maanantaina, helmikuuta 26, 2007

Perustulokeskustelua listalta

--- Matti Hyryläinen <matti.hyrylainen@...>:
> Mutta jos
> tarkoituksena on saavuttaa luonnon kuormituksen
> kannalta kestävä kehitys, pienillä
> tuloilla laiskana eläminen on mitä tavoiteltavin
> päämäärä.

Tutkimusten mukaan köyhissä maissa kehitys ei ole
kestävää vaan niissä on enemmän ympäristöongelmia kuin
rikkaissa maissa.

> Tältä kantilta asiaa ajateltaessa ongelma on siinä,
> miten nykyistä enemmänkin ihmisiä
> voisi elää pienemmillä tuloilla ja vähemmän
> kuluttaen mutta silti ihmisarvoisesti ja
> sosiaalisesti hyväksytysti.

Useimmat ihmiset, varsinkin miehet kaipaavat työtä
ihmisarvonsa vuoksi.

> Kansallisella tasolla paras ratkaisu olisi kaikille
> maksettava perustulo.

Tuo on perusteeton väite. Tuo on omiaan köyhdyttämään
taloutta vähentämällä tuotantoa.

> Niin
> rikkaille kuin köyhille, terveille kuin sairaille
> maksettuna perustulo merkitsisi
> yleisen ja yhtäläisen ihmisarvon käytännöllistä
> taloudellista tunnustamista.

Ihmiset eivät useinkaan katso sosiaalituen merkitsevän
yleisen ja yhtäläisen ihmisarvon käytännöllistä
taloudellista tunnustamista vaan päinvastoin katsovat
merkitsevän eriarvoisuutta.

> Jos kaikki sen saavat ja jotkut pystyvät arvokkaasti
> elämään vain sillä, mikä on ongelma?

Ongelmana on sen köyhdyttävä vaikutus.

> Ei ainakaan kulutushysteria eikä markkina-ahneus,
> mitkä tänään ovat kestävän
> kehityksen vakavimmat esteet.

Perusteetta ajattelet, että kuluttaminen ja
markkinatalous olisivat kestävän kehityksen vakavimmat
esteet.

> Tämä onkin kiintoisa asia, jonka
> myös Reijo on huomannut: "Rahojen vähetessä on jo
> nyt edessä tilanne, jolloin
> yhteiskunta pystyy huolehtimaan vain kaikkein
> marginaalisimmista ryhmistä".

Ei ole näkyvissä, että rahat eli resurssit vähenisivät
useimmissa maissa.

> Tosiaankin
> viime aikojen kokemusten valossa näyttää siltä, että
> mitä enemmän talous kehittyy ja
> kansantulo kasvaa, sitä vähemmän yhteiskunnalla on
> varaa mihinkään yhteiseen elintason
> nostamiseen.

Tuo on näköharha, sillä todellisuus on päinvastainen.

-----------


Lisää

Mielipiteitä PKS-ilmastostrategiasta

Mikä strategia?

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiasta on pyydetty lausuntoa maaliskuun loppuun mennessä. Nopeimmin strategiaan pääsee sisälle katsomalla esittelyaineiston.

YTV toivoo ennenkaikkea ideoita uusista keinoista ja kannnanottoja raportissa esitettyihin sekä Peter Lundin keinojen Top Ten listaan, joka ohessa. Strategia koskee julkishallintoa ja PKS-aluetta ja imastoon vaikuutavia tekijöitä, ei sensijaan ilman laatua ja epäpuhtauksia.

Mahdollisia Top 10 keinoja
– esimerkit arviointiraportista
• PKS kuntien oman energiankulutuksen ja khk-päästöjen
vähentäminen
• Hankintamenettely
• Kivihiilen korvaaminen kierrätyspolttoaineella ja ekosähköllä
• Energian käytön tehostaminen kaikilla tasoilla
• Raideliikenne ja biopolttoaineet
• Pientalojen lämmitysjärjestelmät
• Informaatiotoimet
• Motivaatiotoimet
• Elinkaariajattelu ja ekoalueet
• Seuranta ja tilastointi
Lähde P.Lund 11/2006

Mielipiteitä

Tämä ilmastostrategiapaperi on kokonaisuutena kyllä melkoisen hyvä ja on erinomaista, että tähän on panostettu selvästi aika paljon työtä. Aihe on kuitenkin mielestäni niin huipputärkeä (ihmiskunnan suurin uhka tällä hetkellä), että olisin toivonut lisää konkretiaa nimenomaan käytännön toimenpide-ehdotuksiin. Strategiassa on liikaa kohtia, joissa esitellään sinänsä erittäin hyviä tavoitteita ja mittareitakin näistä, muttei aina esitetä selviä numeerisia tavoitteita. Jos näitä ei esitetä mittareiden yhteydessä, jäävät mittaritkin näiltä osin vaillinaisiksi. Tokihan näitä tarkennuksia voidaan tehdä myöhemminkin, joten toki on hyvä ja välttämätöntä, että mittareita on mietitty.

Yksi hyvä esimerkki oikein asetetusta mittarista (jossa on siis tavoite mukana) löytyi rakennuksia käsittelevästä kohdasta. Siinä esitetään, että kaukolämmön osuus nostettaisiin nykyisestä 78 %:sta 85: %:iin (ilmeisesti tarkoittaa vuoteen 2030 mennessä). Tuon kaltaisella tavalla pitäisi mielestäni kaikissa tavoitteiden mittarointia kuvaavissa kohdissa myös esittää selvät numeeriset tavoitteet.

Päinvastainen huono esimerkki onkin energiantuotannon kohdalla, jossa (siis kohdassa 7.2) on esitetty liuta hyviä mittareita vailla tavoitteita. Tässä kohdassa kaipaisin myös esitettävän tavoite vähentää kivihiilen käyttöä. Jo huoltovarmuussyistäkään ei ole syytä kokonaan luopua kivihiilesta YTV-alueella, mutta sen käyttöä tulisi hallitusti vähentää. Toisaalta ei ole esitetty mitään konkretiaa, miten lisätään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja toisaalta poltettavaksi kelpaavan jätteen energiakäyttöä. Tulisi olla selvät tavoitteet siitä, että investoidaan uusiin voimaloihin, joissa on monipolttoainakattilat ja voidaan hyödyntää mm. metsähaketta.

Jätteenpoltto tuntuu tässäkin paperissa olevan niin "kuuma peruna", ettei uskalleta asettaa tavoitteeksi polttolaitoksen rakentamista (yleistä epäkonkreettista "taivastelua" asian ympäriltä tekstissä toki on). Se on kuitenkin aivan välttämättömyys. Sitä varten on oltava aivan erillinen laitos, sillä EU:n jätteenpolttodirektiivin määräykset tällaisille laitoksille ovat erittäin ankarat ja tällaiset laitokset ovatkin tämän vuoksi hyvin vähäpäästöisiä (toki sitten maksavat investointeina erittäin paljon - kuitenkin parempi ratkaisu kuin nykyinen aivan liian mittava jätteen kaatopaikoille dumppaus ja lisäbonuksena saadaan energiaa).

Toinen ilmeisesti poliittisesti liian "kuumaksi" osoittautunut asia on ydinvoima. Sitäkään ei mielestäni lainkaan voida sivuuttaa, jos pitäydytään "kylmästi" tosiasioiden pohjalla. Jo nyt YTV-alueella toimivilla energiayhtiöillä on melkoiset osuudet Olkiluodon ja Fortumin kautta myös Loviisan ydinvoimalasta. Kysymystä kuudennesta ydinvoimalasta ei voida sivuuttaa YTV-alueenkaan näkökulmasta ja asia tulee joka tapauksessa nousemaan agendalle pian eduskuntavaalien jälkeen. Ydinvoimalakysymys on erittäin merkittävä sekä ilmastopoliittisesti että tuontiriippuvuutemme (siis sähkön) vähentämisen kannalta. Ja alueella toimivat energiayhtiöt joutuvat pian ottamaan kantaan mahdollisista osuuksistaan tulevaan kuudenteen ydinvoimalaan.

terv. Lauri Saloriutta

lauantaina, helmikuuta 03, 2007

Retrokeskustelua vuodelta 2000

Tutuhesa-listan viestit ovat Yahoossa vapaasti luettavissa alkaen heinäkuusta 2000

Ohessa nimettömiä, mutta mahdollisesti tunnistettavia poimintoja aivan ensimmäisistä viesteistä.
Itsekukin voi tehdä analyysin oman ajattelunsa kehittymisestä laittamalla Yahoon hakuun oman sähköpostiosoitteensa.



> demokratian parhaimpiin kuuluvana puolena voitaneen pitää sen itseään
> korjaavuutta jonka mahdollistaa mm koulutus ja
> epäitsekkyys-kaukonäköisyys valistuneessa kansalaisessa ?

Demokratia on itseäänkorjaavampi kuin joku jäykkä tyranni. Mutta
demokratiakin on osoittaunut hyvin jäykäksi muuttumaan. Pienehköt
eturyhmät pystyvät estämään saavutettujen etujen poistamista
tehokkaasti, vaikka edut eivät (enää) olisi yleisen edun mukaisia.
Demokratiaa paremmin itseään korjaa markkinatalous, koska yrityksen
tulot koostuvat kysynnästä ja sen asiakkaat ovat vapaaehtoisia, kun taas
demokraattinen valtio hankkii tulonsa veroilla, joita on pakko maksaa,
vaikka valtion palvelut olisivat huonoja, ja pakottaa kaikki valtion
alueella olevat asiakkaikseen.
Epäitsekkyys ja kaukonäköisyys eivät korjaa itseään hyvin, koska ne
eivät perustu useinkaan todellisuuteen ja itseäänkorjaavaan tieteeseen,
vaan omaksuttuun ja muuttumattomaan ideologiaan.


..........

> kommenttisi on hyvin "ajankohtainenkin" ja siksi puolueet ovat hieman >
"jälkeenjääneitä" vaikutuselementtejä ja uudet (?) kansalaisliikkeet > joutuvat
"korvaamaan niitä kapea-alaisuudestaan huolimatta .

Uusien kansalaisliikkeiden "edistyksellisyys" ei merkitse, että niiden
ideat olisivat oikeita ja hyödyllisiä. Ideologian kannattajan "edistys"
merkitsee ideologian politiikan toteuttamista, ei aina ihmisten tai
eläinten hyvinvoinnin lisääntymistä.

> Täytyy vain toivia että nniden yhteistyö kasvaa tarvittavaksi
> globaaliksi tietoisuudeksi mm ympäristöstä ja nykyisenluonteisen
> markkinavoimain pehmentämiseksi .

Globaali tietoisuus mm. ympäristöstä on usein väärää ideologista
tietoisuutta.
Mitä tarkoitat markkinavoimain pehmentämisellä? Yleensä sillä
tarkoitetaan siirtymistä markkinataloudesta sosialismin suuntaan, mikä
ei kuitenkaan ole tuottanut hyviä tuloksia.

.........

> Kun Ympäristö ei enää ole meille vihollinen-säilymisemme uhkatekijä ja > sen
säilyminen on yhä enemmän valintojemme varassa.

Ympäristömme on meille vieläkin vihollinen, sillä se on vaarallinen.

> Tässä suhteessa yritysten välinen loputon kilpailu voi heikentää niiden > omaa
motiivia "sijoittaa" sen säilymiseen ilman "yhteisön" yleiskäskyä > jota sitten
paikallinen korruptio voi heikentää.

On totta, että yritysten välinen kilpailu voi heikentää niiden
ympäristönsuojelua. Kuitenkin yksityisomistukseen perustuva järjestelmä,
jonka todennäköinen seuraus ja syy on kilpailu, voi suojella ympäristöä
parhaiten: siinä ei yleensä ole oikeutta saastuttaa toisen ruumista ja
omaisuutta.
Kaipaamasi yhteisöllinen sentralismi ei aina paranna ympäristön tilaa.
Jos ympäristön hallinta annetaan valtiolle, poistetaan yksilön motiivi
suojella omistamaansa ympäristöä. Valtio antaa yleiseen etuun vedoten
etuoikeuksia saastuttaa.

...........

> >Globaali tietoisuus mm. ympäristöstä on usein väärää ideologista
> >tietoisuutta.
>
> Tässäkö tuli vääränlaisen idean/ideologian esimerkki?

Ei tullut konkreettista esimerkkiä. Konkreettinen esimerkki: 70-luvulla
globaali ympäristötietoisuus oli vakuuttunut, että jääkausi on tulossa.
Nyt globaali ympäristötietoisuus on vakuuttunut, että kasvihuoneilmiö
nostaa maapallon lämpötilaa katastrofaalisesti. Molemmat väitteet eivät
voi pitää paikkaansa. Kumpikaan väite ei välttämättä pidä paikkaansa.

..............

Näen markkinat välttämättömyytenä, kun ihminen pyrkii soveltamaan työnjakoa
ja erikoistumista. Markkinat ovat aina jonkin yhteiskuntasopimuksen
määrittämiä. Markkinoiden käsittäminen determinisminä on todellisuuspakoa.
Markkinat toimivat juuri niin oikein ja hyvin, kun niillä toimivat ihmiset
toimivat vallassa olevan yhteiskuntasopimuksen rajaamina. Hyvän ja pahan,
oikean ja väärän, yhteiskuntasopimuksen, sosiaalisen pääoman, valtion ...
jättäminen determinisminä tulkituille markkinoille on todellisuuspakoa.
Meillä täytyy olla jokin relevantti kuva ihmisestä ja maailmasta, kun me
ryhdymme suunnittelemaan markkinoita ja niiden vaatimaa yhteistä ohjausta.
Kolmiyhteisen itsekkyyden, ahneuden ja vallanhalun deteriminoiman ihmisen
ja hänen yksityisen omistuksensa rajattoman kunnioittamisen asettaminen
markkinoiden toiminnan lähtökohdiksi noin vain ideologisin perustein,
taikka tehokkuuteen, tuottavuuteen ja taloudellisuuteen viittaamalla tuntuu
todellisuuden huiputtamisyritykseltä ja siis itsepetokselta. Kaikenlaisten
jähmeiden ja joskus korruptoitumiseen taipuvaisten julkisten,
taloudellisten, kulttuuristen jne. byrokratioiden korvaaminen
markkinoidenkaltaisilla järjestelyillä kiinnostaa minua kovasti - mutta ei suinpäin ideologisoiden.

,,,,,,,,,,


>Markkinoilla toimii myös näkymätön käsi, jonka ansiosta markkinoiden
>lopputulos on parempi kuin ihmisten tietoinen toiminta.
>
Mikä ihmeen "näkymätön käsi"? Voisiko joku selittää. Vai onko kysymyksessä
talousoppineiden hokema vailla merkitystä?
Kai siellä taustalla on kuitenkin ihmisiä ja institutioita , jotka pyrkivät
yhteistuumin vaikuttamaan esim kuluttajien ja piensijoittajien
käyttäytymiseen oman hyötynsä maksimoimiseksi, mutta haluavat pysyä
näkymättömissä. Kutsuttakoon niitä sitten näkymättömäksi kädeksi tai
kasvottomiksi markkinavoimiksi.

Miten markkinoiden lopputulos voisi olla parempi kuin ihmisten (ml. edellä
mainitsemani taustavaikuttajat) tietoisella (yhteis-) toiminnalla
aikaansaatu? Olisiko kysymys "Korkeimman" käden ohjayksesta?


--------------


>Yhteiskuntasopimus on hypoteettinen analyysimenetelmä, ei todellinen
>sopimus, jolle yhteiskunta voisi perustua.

Keskustelimme tästä joskus aikaisemminkin, mutta juttu jäi sivuun. Käsite
"yhteiskuntasopimus" on tosiaankin abstrakti, ei siis mikään faktinen
_sopimus_. Itse asiassa Rousseau, jolta käsite tunnetaan, ei tarkoittanut
sitä minkäänlaisena oikeana sopimuksena; esimerkiksi hallitsijan ja
kansalaisten välisenä. Tästä ei ollut kyse.

Rousseaun yhteiskuntasopimuksen käsite pyrki kuvaamaan erästä
yhteiskuntatieteellistä teemaa, joka tunnetaan erityisesti Hobbesilta:
villi-ihmisen ja valtiollisen ihmisen ero. Hobbeshan uskoi, että ilman
valtiota ihmiset ovat villejä ja tuhoisia. "Homo homini lupus". Rousseaun
yhteiskuntasopimus tarkoittaa siis sitä, että jossain historian vaiheessa
ihmiset ikään "sopivat" lopettavansa lyhytnäköisen väkivallan ja ryhtyvänsä
yhteistyöhön.

No, yhteiskuntasopimuksen käsite on siis käytännössä aika yhdentekevä. Se on
sitä varsinkin sen vuoksi, että Hobbesin antama kuva primitiivisestä
ihmisestä on aika kyseenalainen. Ja oli se mitä tahansa, asialla ei ole
tämän kannalta suurta merkitystä.

Anyway, mieleeni tuli eräs mielenkiintoinen huomio. Vassi nimittäin puhui
markkinoista ja siitä, että markkinat toimivat miten toimivat ja ovat juuri
niin moraalisia kuin ovat. Tämä on aivan totta. Vapaita markkinoita ei
tosiaan tule nähdä itseisarvona, jotka sitten tekevät maailmasta
oikeudenmukaisen.

Silti vapaat markkinat kuuluvat olennaisena osana oikeudenmukaiseen
maailmaan. Relaatio, kehityskulun suunta on kuitenkin toinen.
Oikeudenmukaisuus on nimittäin sitä, että jokaisen ihmisen luonnolliset
oikeudet, eli ruumiin ja fyysisen omaisuuden suoja, on turvattu. Näitä
luonnollisista oikeuksista seuraa ihmisten vapaa vuorovaikutus, ts. vapaa
markkinatalous. Voilà!

...........

> Mitä enemmän tietoa ja
> mitä mahtavemmat välineet ihmisellä on, sen selkeämpi tahto vaaditaan ja
> kovempi vastuu syntyy.

Miten niin vaaditaan? Kuka vaatii?

Tuo vastaus on ymmärrettävä siinä valossa miten,mihin,ja miksi näitä välineitä käytetään,sekä edelleen siitä vastuusta,seuraamuksista joita esim.Ydinaseiden käytöstä on koitunut tai koituisi,sama koskee oikeammin kaikkea päätöksen tekemistä,joko yksittäisen ihmisen kohdalla,tahi yhteisön kannalta riippumatta siitä mitä päätöksellä,tai valinnalla on haluttu,aina vastuu tehdystä on olemassa,tavalla tai toisella.

'