torstaina, kesäkuuta 05, 2008

Metropolikysymyksiä

VERKOSTOITUMINEN
Hannu Kalajoki

  1. Väittämä

Verkostoitumisen ajatellaan hyödyttävän siinä toimivaa koska verkossa liikkuu resursseja, osaamista ym. joita yksin toimien on vaikea hyödyntää. Verkostojen ajatellaan organisoituvat itsenäisesti, autonomia on suuri ja verkko toimii hallinnollisista, jopa kansallisista rajoista riippumatta. Toimintatapa perustuu vuorovaikutukseen ja luottamukseen.

Verkostoituminen liitetään usein kaupunkialueiden globaaliin vuorovaikutukseen ja kilpailuun kasvutekijöistä kuten pääomasta, osaamisesta, innovaatioista. Sieltä muutokset heijastuvat vahvasti myös Helsingin seudulle.

Verkostoitumisen oletetaan muuttavan tuotannon, vallan prosesseja ja siten se vaikuttaa myös ennen pitkää hallintoon, myös kunnallishallintoon.

2. Kysymyksenasetteluja

Voiko verkostoituva toimintatapa olla varteenotettava ja suotava mahdollisuus ratkaisu seudun hallinratkaisuihin ja miten ja missä asioissa se täydentäisi edustukselliseen demokratiaan perustuvaa nykyistä hallintoa?

Jos kunnat yhdistetään tai yhteistyötä merkittävästi siirretään ylikunnallisille yhteistyöelimille, nousee tarve kehittää sen vastapainoksi paikallista demokratiaa ja toimintaa. Mitä pitäisi painottaa

  • alueosahallintoa, sen päätösvaltaa ja budjettivaltaa lisätään

  • verkostomaista toimintatapaa - esim paikallistaloudessa, -kulttuurissa, vaikuttamisessa ja palvelujen tuottamisessa – kehitetään

  • jotain muuta?

KILPAILUKYKY

  1. Väittämä

Globaalissa taloudessa suurkaupunkialueet ovat kansallisen talouskehityksen vetureita. Suomen talouskehitys riippuu Helsingin seudun kilpailukyvystä ja kyvystä ennakoida ja reagoida ulkoa tuleviin haasteisiin. Helsingin seudusta on kehitettävä yhtenäisesti toimiva metropoli kansallisen edun nimessä.

Väitetään myös, että sosiaalinen tasa-arvo uhrataan kilpailukyvylle, aluepolitiikka suurkaupunkipolitiikalle ja hyvinvointivaltio uusliberalistiselle markkinaohjaukselle kun mennään mukaan tähän globaaliin kehitykseen.

  1. Kysymyksenasetteluja

Onko kilpailukykyinen metropoli ainoa kehitysvaihtoehto pärjäämiselle globaalissa taloudessa? Mikä olisi ei-metropoli? Voiko julkinen valta ylipäänsä suunnitella metropolia kun sen kehittyminen riippuu enimmältään ulkoisista tekijöistä, metropoli on enemmän seuraus kuin syy?

Jos pärjäämme globaalissa kilpailussa, niin miten varmistamme sen, että kilpailukyvyn tuottama hyöty siirtyy hyvinvoinniksi seudulla ja että hyvinvointiyhteiskunta ei vaarannu vaan saa lisää resursseja?

HALLINTA

  1. Väittämä

Helsingin seudun kunnilla on liian suuri suunnittelu- ja budjetointiautonomia mikä jarruttaa todellista yhteistyötä ja luontaista kehitystä kohti yhtenäisesti toimivaa seutua. Yhdentymisen mahdollisuus on ehkä mennyt. Kunnat ovat myös haluttomia kuulemaan kuntalaisten mielipiteitä alueen kehittämisestä ja hallinnoimisesta.

Toisaalta väitetään Mutta väitetään myös, että vahvat peruskunnat parhaiten vastaavat kuntalaisten arkielämän odotuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Yhteistyö ja sen tarve varsinkin palvelurakenteessa, työvoiman saatavuudessa ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa lisääntyy väistämättä toiminnallisesti yhteen kasvavalla seudulla. Samalla sen mukana yhteistyön poliittinen valvonta etääntyy.

Seudun yhteistä suunnittelua ja kehittämistä vaivaa vallan ja demokratian vaje.

2. Kysymyksenasetteluja

Mikä kuntien yhteistyön perusmalleista on paras:

  1. Vahvat peruskunnat + tehostuva yhteistyö valituilla toimintalohkoilla?

  2. Kuntien yhdistäminen; peruskunnat liittyvät yhdeksi suurkunnaksi?

  3. Metropolimalli; siirretään valitut toimintalohkot uudelle metropolihallinnolle peruskunnilta?

Yhteistyön tehostaminen merkitsee mm. sen laajentamista yksityiselle sektorille, joilla on resursseja ja intressejä toteuttaa hankkeita kuntarajoista riippumatta? Entä kansalaisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, miten ne otetaan mukaan?

Miten edetään yhdistymisessä, vaiheittain nykyisten yhteistyöalueiden pohjalta?

Metropolimalli edellyttäisi budjettivallan siirtämistä ylemmälle tasolle peruskunnista. Miten uusi seutuvaltuusto valittaisiin? Tai voisiko sen tilalla toimia jokin muu elin?

KYSYMYKSENASETTELUJA ALUERAKENTEESTA

Alustavia kysymyksiä aluerakenteesta METKA projektia varten


Vaihtoehtoja esitettävään aluerakenteeseen.

Väestönkasvuun ja globaaliin perustuva metropolikehityksen väistämättömyys ei ehkä ole itsestään selvyys.. Esim. jos talouskasvu ja siitä johtuen väestönkasvu tyystin pysähtyy ja väki jää tänne vanhenemaan on toivottava aluerakenne aivan toinen kuin kasvun vallitessa.

Miten Pietarin talousalueen kasvu vaikuttaa aluerakenteeseen Helsingin seudulla ( seutu muuttuu Pietarin työssäkäyntialueeksi, pendelöinti), mikä on Seudun rooli, yhteistyö vai kilpailu. Entä Twin City Helsinki-Tallinna

Rakenteen eheyttäminen vai hajarakentamisen salliminen ? Mitä välineitä pitäsi lisätä tai käyttöä tehostaa jos eheytetään.

Jos seudun hallinnolle hyväksytään ns. metropolimalli, mitkä ovat ne aluerakenteeseen liittyvät yhteistyön alueet joista se päättäisi ja mikä olisi työnjako peruskunnan ja ylätason välillä.

Jos ajatellaan verkostomaisesti toimiva Helsingin seutu hierarkkisesti toimivan sijaan, niin olisiko se toiminnallisesti tehokkaampi aluerakenteen suunnittelun ja toteuttamisen kannalta.