torstaina, maaliskuuta 16, 2017

Täystyöllisyyteen ilman uusia kustannuksia!


Täystyöllisyyteen ilman uusia kustannuksia!
Jorma Vakkuri

Työttömyyden nettokustannukset julkiselle taloudelle ovat vähintään suuruusluokkaa 5 miljardia euroa vuodessa. Jos kaikki kustannukset laskettaisiin mukaan, summa olisi oleellisesti tätä suurempi. ”Täystyöllisyys” toteutuu, jos työttömyysaste on alle 2 %, koska aina on ns kitkatyöttömyyttä ja ns aktiivisesta työvoimapolitiikasta aiheutuvaa lyhytkestoista työttömyyttä. Työttömiä on nykyisin vähintään noin 250.000 henkilöä. Tämä edustaa noin kolmea miljoonaa henkilötyökuukautta vuodessa. Työttömyyden vuosikustannukset julkiselle taloudelle jaettuna vuoden työttömyyskuukausien kokonaismäärällä on siis noin 1700 €/kk. Tätä voi verrata esim perustulokokeilussa maksettavaan perustuloon 560 € netto per kk.

Mikä ylläpitää työttömyyttä?

Ongelmana on, että täystyöllisyyden takaava työn tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa tasapainoisesti aiheuttamatta toimeentulotuen tarvetta. Markkinoilta puuttuu ongelman poistava toimija.

Valtio voi perustaa toimijan, joka poistaa ongelman ilman uusia kustannuksia. Tällainen valtakunnallinen toimija voi olla valtion Työosuuskunta, jonka tarkoituksena on tarjota jokaiselle muutoin työttömälle henkilölle pysyvä työpaikka. Siitä maksettava peruspalkka korvaa ja ylittää riittävästi nykyetuudet riippumatta työsuoritteista ilman pakkomuuttoa. Peruspalkan lisäksi työntekijä saa suoritepalkkaa siitä työstä, jonka hän tekee valintansa mukaan Työosuuskunnalle tai vuokratyönä osuuskunnan asiakkaalle, joka voi olla yhteisö tai yksityistalous. Asiakkaan maksama korvaus Työosuuskunnalle tältä ostamastaan vuokratyöstä kattaa työntekijän saaman palkan ja vuokratyön välityksen kustannukset. Muilta osin Työosuuskunnan toiminta rahoitetaan siirtämällä osuuskunnan vaihtuvaksi pääomaksi rahoitus, joka nykyisin menee em työttömyysetuuksien ja toimeentulotukien kustannusten kattamiseen. Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksensa osuuskuntaan, kun hän saa riittävän toimeentulon tarjoavan työn muualta. Jos Työosuuskunnalta ostettu vuokratyö ei riitä työllistämään kaikkia sen työntekijöitä täysaikaisesti, liikenevä kapasiteetti tulee käyttöön sillä työllä, koulutuksella ja mm. työterveyttä edistävällä toiminnalla, jonka Työosuuskunta tarjoaa omalla rahoituksellaan ilman markkinahäiriöitä siten, että palkka on peruspalkkaa motivoivasti suurempi. Tällaisen työn tulee olla tekijänsä ja yhteiskunnan kannalta mielekästä, vaikka se nykyisellä tavalla markkinaehtoisesti toimittaessa jääkin tekemättömäksi tai toteutumattomaksi työksi. 

Milloin Työosuuskunta voisi aloittaa toimintansa? Periaatteessa puoli vuotta riittäisi käynnistämiseen, mutta käytännössä parlamentaarisesti valmisteltavan lainsäädännön vuoksi laadukas täysimittainen toiminta voisi alkaa vasta ehkä noin 3 - 5 vuoden kuluttua. Viimeistään vuonna 2023 Suomen työttömyysaste olisi siis alle 2 % ja työllisyysaste jopa 75 %.

(Olen perustanut julkisen Facebook-ryhmän tälle aiheelle. Tervetuloa mukaan!)

tiistaina, maaliskuuta 14, 2017

Lounaskirjaus n20170314


Lounas 14.3. ravintola O'Learys Bakers
Läsnä Arto Salmela, Tapani Launis, Reijo Korhonen ja Matti Leskinen

Kevät 2017

Tiistai 28.03.2017, klo 17 - 20 Sali: 505
Omavastuu terveydestä tulevaisuudessa, alustajat  LKT Harri Vertio ja eterveys asiantuntija Osmo Saarelma, Duodecim Medical Publishing Ltd, juontaja Arto Salmela.

Tiistai 11.04.2017, klo 17 - 20 Sali: 505
Sosiaalinen kaupunki 2117, alustajat ent. kaupungininsinööri Reijo Korhonen ja arkkitehti Tapani Launis, juontaja Arto Salmela

Syksy 2017

Tiistaina 12.9.2017 klo 17-20 Tieteiden talo
EU:n tulevaisuus, alustajat professori Markku Kuisma Helsingin Yliopistosta ja edustuston päällikkö Sari Artjoki, Euroopan komission Suomen-edustusto, juontaja NN, Arto etsii alustajat


Tiistaina 26.9.2017 klo 17-20 Tieteiden talo
Yhteistyötä vai kilpailua?
Helsinki, Tallinna, Pietari, Tukholma; mikä on kaupunkien kehitys matkailun ja elinkeinoelämän näkökulmista? Alustajina matkailun ja elinkeinoelämän asiantuntijat, Arto kehittelee

Tulevaisuuden maailmankuvat
Tulevaisuutta voisi lähestyä myös erilaisten maailmankuvien kautta, keskustelijoina t
oiminnanjohtaja Eero Ojanen Kriittisestä korkeakoulusta ja professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta, juontaja Marja Kauttu

Muita m
ahdollisia esiintyjiä:
Meeri Koutaniemi, Osmo Tammisalo, Heikki Loikkanen, Selma Vilhunen.

Suomen tulevaisuuskuvat. Suomesta on laadittu monia tulevaisuuskuvio, esimerkiksi
Suomi 2017, toimittaja Olavi Riihinen vuonna 1990
Lintukodosta Pohjolan onnelaksi, Suomen mahdollisuudet ja tulevaisuus 2040, Matti Karvinen ja Kai Kalima 2015
Helsingin Sanomien tulevaisuuskuvaus, toimittaja NN
Eri tulevaisuukuvausten esittely ja analyysi eimerkiksi teollisuuden, luonnovarojen ja hallinnon näkökulmasta alustajina tulevaisuukuvienlaatijan ja seuran asian tuntijat.


Suomi-Venäjä suhteet, alustaja Suomi-Venäjä-seuran pj, Reijo valmistautuu pohtimaan


Luonnonvarojen hyödyntämisen mallit, alustaja Sixten Korkman, kommentoija SS, juontaja JJ, Pentti ja Tapani luonnostelevat


Suomi, Euroopan Kongo? Kaivostoiminnan tulevaisuudesta alustaa  konsernijohtaja Timo Lindborg, Sotkamo Silver AB, kommentoija KK, juontaja NN, Matti kehittelee


Suomen teollisuus, toimitilat, materiaalitalous, perustutkimus, elämysteollisuus, Tapani ja Reijo tarkentavat


Kotouttamisen ja kotoutumisen tulevaisuus, tutkittua tietoa ja  keskustelua, Arto pohtii


Suomalaisuus huomenna

Mitä se nykymaailmassa – ja tulevaisuusnäkymissä tarkoittaa? Historian tausta- nykyhetken nopeat muutokset – tulevaisuusnäkymät?, Reijo pohdiskelee


Luokkajako tulevaisuudessa, alustaja luokkajaon tutkija, kommentoija NN, kuka kehittelisi?

Seuraava lounas

Tiistaina 22.8. klo 13.30, paikka ilmoitetaan myöhemmin



sunnuntaina, maaliskuuta 12, 2017

Lounasaineistoa n20170314

 Lounas 14.3.2017 ravintola 
O'Learys Bakers Mannerheimintie 12 klo 13.30

Kevät 2017
 
Tiistai 14.03.2017, klo 17 - 20 Sali: 404
Ilmalähiliikenteen vaikutus kaupunkirakenteeseen, alustaja järjestelmäasiantuntija Mirko Nieminen, kommentoija arkkitehti Matti Visanti, juontaja Reijo Korhonen.


Tiistai 28.03.2017, klo 17 - 20 Sali: 505
Omavastuu terveydestä tulevaisuudessa, alustajat  LTT Harri Vertiö ja eterveys asiantuntija Osmo Saarelma, Duodecim Medical Publishing Ltd, juontaja Pentti Räsänen.

Tiistai 11.04.2017, klo 17 - 20 Sali: 505
Sosiaalinen kaupunki 2117, alustaja ent. kaupungininsinööri Reijo Korhonen, kommentoija arkkitehti Tapani Launis, juontaja Arto Salmela

Syksy 2017

EU:n tulevaisuus
Missä vaiheessa EU:n tulevaisuskeskustelu on syksyllä? Kuka on paras siitä kertomaan?


Kaupunkivoittajat  Brexitin jälkeen
Alustaja YY, kommmentoija XX, juontaja Rainer Suvanto
Mielenkiintoista nyt Brexitin jälkeen on tarkastella mm sitä, mistä kaupungeista : Cph - Sto - Hel / Tall voisi tulla mm. pääkonttoreiden paikkoja, finanssikeskuksiakin myöten,  ym ym.Rainer kehittelee



Tulevaisuuden maailmankuvat
Tulevaisuutta voisi lähestyä myös erilaisten maailmankuvien kautta, keskustelijoina toiminnanjohtaja Eero Ojanen Kriittisestä korkeakoulusta ja professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta, juontaja Marja Kauttu

Muita mahdollisia esiintyjiä:
Meeri Koutaniemi, Osmo Tammisalo, Heikki Loikkanen, Selma Vilhunen.

Suomi-Venäjä suhteet, alustaja Suomi-Venäjä-seuran pj, Reijo valmistautuu pohtimaan


Luonnonvarojen hyödyntämisen mallit, alustaja Sixten Korkman, kommentoija SS, juontaja JJ, Pentti ja Tapani luonnostelevat


Suomi, Euroopan Kongo? Kaivostoiminnan tulevaisuudesta alustaa  konsernijohtaja Timo Lindborg, Sotkamo Silver AB, kommentoija KK, juontaja NN, Matti kehittelee


Suomen teollisuus, toimitilat, materiaalitalous, perustutkimus, elämysteollisuus, Tapani ja Reijo tarkentavat


Kotouttamisen ja kotoutumisen tulevaisuus, tutkittua tietoa ja  keskustelua, Arto pohtii


Suomalaisuus huomenna

Mitä se nykymaailmassa – ja tulevaisuusnäkymissä tarkoittaa? Historian tausta- nykyhetken nopeat muutokset – tulevaisuusnäkymät?, Reijo pohdiskelee


Luokkajako tulevaisuudessa, alustaja luokkajaon tutkija, kommentoija NN, kuka kehittelisi?

Seuraava lounas