Maakuntasuunnitelman tiiviste kommentoinnin pohjaksi
Tämä tiiviste on tarkoitettu tutuhesan kommenttien pohjaksi.
Kommentit ovat normaalitekstillä
Ellei ole kommenttia, suunnitelman kohta on OK
Vahvennetut tekstit ovat poimintoja suunnitelmasta.
Täydellinen suunnitelma löytyy
tästä.Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Maakuntasuunnitelman strateginen lähestymistapa edellyttää, että suunnitelmassa tehdään monia valintoja myös hyvien vaihtoehtojen välillä. Eli sanotaan ”ei ”monille hyville asioille.Rakenne on selkeä ja sisältää jo aloitettujen politiikkasuuntausten tehostamisen; yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, ilmastonmuutoksen hidastamisen ja kansainvälistymisen.
On ymmärrettävää, että tiiviissä suunnitelmassa ei voida esittää yksityiskohtia.
Suunnitelman tiiviys merkitsee toisaalta sitä, että ei ole käytettävissä tausta-aineistoa, jonka avulla valinnat tulisivat perustelluksi.
Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 ydin on kiteytetty visioon; Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisteni vetovoimainen metropolialue.
Visio on konkretisoitu kuudeksi strategiseksi tavoitteeksi. Nämä strategiset tavoitteet pyritään toteuttamaan strategisilla valinnoilla eli strategisilla toimintalinjauksilla. Strategisia valintoja on 2–4 kutakin strategista tavoitetta kohti.
Maakuntasuunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa.
Uudenmaan kehitykseen vaikuttavat erityisesti väestökasvu ja väestörakenteen muuttuminen,kansainvälistyminen, kaupungistuminen sekä ympäristötilan muutokset. Vaadittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi ovat merkittäviä haasteita lähivuosina ja -vuosikymmeninä.
Pitkän aikavälin strateginen suunnitelma on hyvä rakentaa joillekin oletuksille väestö- ja talouskasvusta. Kutsutaan valittua oletusta perusvaihtoehdoksi. Arvioidaan perusvaihtoehtoa suhteessa nopean tuotannon kasvun ja hitaan tuotannon kasvun vaihtoehtoihin.
Perusoletuksena on jatkuva kasvu ja sen edellytyksenä maakunnan ulkopuolelta saatava väestönlisäys. Nyt sitä uskotaan saatavan muista maista, kun muiden maakuntien väestöntuottokyky on ehtynyt.
Tämä pitkän aikavälin strateginen suunnitelma perustuu perusvaihtoehtoon ja sitä tarkastellaan myös suhteessa tuotannon nopean ja hitaan kasvun vaihtoehtoihin. Näkyvätkö nämä jo tässä suunitelmassa vai tulevatko vaihtoehdot esille vasta seuraavissa vaiheissa, jolloin maakuntakaavassa varaudutaan nopeaan kasvuun ja maakuntaohjelmassa edetään toteutuvan kasvuvaihtoehdon mukaan?
Strateginen tavoite 1
Uudenmaan ja sen osien roolit on tunnistettu. Maakunnan eri osien erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja siten luodaan edellytykset koko maakunnan väestön hyvälle elämälle
Strateginen valinta 1.1
Uudenmaan aluekehittäminen perustuu metropolimalliin
Metropolimallissa aluekehitys ei perustu hallinnollisiin rajoihin, vaan liikenteellisiin ja toiminnallisiin yhteyksiin. Metropolin vaikutus ulottuu pitkälle koko Etelä-Suomeen hallinnollisista rajoista riippumatta.
Strateginen valinta 1.2
Pääkaupunkiseudun vahvuus hyödynnetään ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten keskusten ja niitä ympäröivien maaseutualueiden omaperäistä elinvoimaisuutta tuetaan
Keskittyy vain pääkaupunkiseutuun, maaseudun omaperäistä elinvoimaisuutta ei tuoda mitenkään esille.
Strateginen tavoite 2
Turvataan edellytykset väestön hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamiselle koko maakunnassa
Edellytyksinä painotetaan työvoimaa, eikö pitäisi tarkastella myös palvelujen tuottamista ja sijoittumista?
Strateginen valinta 2.1
Edistetään työperäistä maahanmuuttoa Uudellemaalle
Strateginen valinta 2.2
Uudellamaalla edistetään työikäisen väestön korkeaa työhön osallistumisastetta
Strateginen tavoite 3
Uusimaa houkuttelee investointeja ja yrityksiä
Strateginen valinta 3.1
Uudellamaalla kehitetään logistisia ratkaisuja, jotka edistävät alueen saavutettavuutta
Strateginen valinta 3.2
Vahvistetaan kansainvälisesti mielikuvaa: Uusimaa on lähellä, osana Itämeren suuraluetta
Mielikuvakohta on naivi.
Strateginen valinta 3.3
Luodaan Uudenmaan yrityksille edellytyksiä löytää ja rakentaa strategisia kumppanuuksia ulkomaalaisten yritysten kanssa
Onko maakunnalla mahdollisuuksia ja tarvetta toimia vai ovatko yritysten omat verkostot tässä avainasemassa?
Strateginen tavoite 4Uusimaa on Itämeren piirin merkittävin innovaatiokeskittymä
Strateginen valinta 4.1
Uudestamaasta luodaan asiakastarpeista lähtevä avoin innovaatioympäristö, jossa hyödynnetään maakunnan eri alueiden vahvuudet
Strateginen valinta 4.2
Luodaan edellytyksiä tiede- ja tutkimuslähtöisen sekä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan yhdistämiselle
Strateginen valinta 4.3
Yliopistoverkostoa kehitetään monitieteisen Aalto-mallin mukaisesti edistäen kontakteja ja kommunikaatiota
Strateginen valinta 4.4
Kestävää kehitystä edistetään innovaatiolla
Strateginen tavoite 5
Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia edistävä
Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat haitallisen korkeita
ja asumisväljyys surkeaa Keski-Eurooppaan verrattuna, etenkin,
kun huomioi Suomen ja osin pk-seudunkin asukastiheyden.
Lähes kaikki voittaisivat, jos täällä olisi asuntoja yllin kyllin ja
asuminen olisi väljempää ja halvempaa. Lähinnä vain jotkut pienempään
asuntoon vaihtavat, joilla ei ole lapsia tms. tällä alueella, saattavat
katsoa nykytilaa hyvällä, mutta se rikastuva vähemmistö ei ole
riittävä syy nykyisenlaajuiselle rakentamisen rajoittamiselle
ja hankaloittamiselle.
Lisäksi suurempi asukastiheys toisi läheisiä, muuta seuraa
ja etenkin moniarvoisempia palveluja paljon lähemmäksi,
kun monen erikoispalvelun osalta kriittinen asukastiheys ylittyisi.
Strateginen valinta 5.1
Yhdyskuntarakennetta kehitetään kestävällä tavalla hyödyntäen ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria
Metka-mallissa esitetty neliportaisuus on mainio ajatus ja vaiheistus on kuvattu hyvin tässä suunnitelmassa. Ei aloiteta uusia alueita ennenkuin aiemmat on kokonaan rakennettu ja kehitetään vain yhtä raideliikenneväylää kerrallaan.
Mutta miten tämä saadaan toteutumaan? Kunnilla on kaavoitusmonopoli, omat intressit ja oma kaavoituskoneisto. Maakuntakaava ohjaa vain lopputulosta, ei kehittämisen ajoitusta ja kaavoitusresursseja on vaikea siirtää kuntien välillä.
Strateginen valinta 5.2
Maankäytössä pureudutaan liikkumistarpeen vähentämiseen työmatkoissa, vapaa-ajan liikkumisessa ja palveluissa
Strateginen valinta 5.3
Alueiden suunnitteluun integroidaan mukaan paikalliset, kestävät, kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset energiaratkaisut
Strateginen tavoite 6
Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä
Uudenmaan mahdollisuudet hiilineutraaliuteen ovat heikommat kuin minkä tahansa muun maakunnan. Lähiruoka ei salli peltojen käyttöä energiatuotantoon ja tiheä asutus on este laajavoimaiselle tuulivoiman käytölle. Ilmeisesti ainoa keino on kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalla.
Strateginen valinta 6.1
Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lisätään ja niiden tekniikoita kehitetään energiaa säästäviksi ja vähäpäästöisiksi
Strateginen valinta 6.2
Rakentamisessa siirrytään kestävään elinkaariajatteluun
5 Arvioidut vaikutukset
Vaikutuksia ei suunnitelmassa juuri ole arvioitu tai niiden arviointi on siirretty suunnittelun seuraavaan vaiheeseen. Tieto vaikutuksista on kuitenkin oleellista suunnitelman hyväksymiselle.
Tämä maakuntasuunnitelma perustuu nykyisen kaltaisille arvoille, hyvinvointiyhteiskunnalleja vakaalle yhteiskuntakehitykselle. Suurimpia epävarmuustekijöitä ovat taloudelliset uhat ja ympäristöriskit, jotka pahimmissa tapauksessa voivat myös järkyttää yhteiskuntarauhaa.
Maakuntasuunnitelman vaikutusten seurannassa on keskeisessä asemassa tuleva maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus. Aluerakennetta koskevat linjaukset toteutetaanmaakuntakaavoituksella. Tällöin vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella.
Loppuhuomautuksia:
Suunnitelmasta jää se vaikutelma, että Uusimaa on kääntänyt selkänsä muulle Suomelle, hankkii työvoiman muualta ja verkottuu ulkomaille. Tämä on varmaankin muutoksen pääsuunta, mutta olisi kaivannut myös kannanottoa Uudenmaan suhteesta muuhun Suomeen.
Suomessa syntyneiden muuttoliike Uudellemaalle ja ulos on tasapainossa. Muuttovoitto muodostuu muissa maissa syntyneiden suorasta ja välillisestä muuttoliikkeestä maakuntaan. Kunnat ja liitto voivat vaikuttaa ko. muuttovirtaan rajoitetusti, sillä se on valtion ohjaamaa. Se vaatii parin sukupolven ajan laajamittaista koulutusta sekä kulttuurista ja sosiaalista sopeuttamista. Tehtävä on suurimpia haasteita maakunnalle. (Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ko. haaste on myös olemassa, mutta astetta pienempänä.)
Suuri haaste, joka ei näy suunnitelmassa, on myös kohtuullisen tasa-arvon säilyttäminen. Vaatimus liittyy myös paljon em. ulkomailla syntyneiden vaatimiin kotouttamistoimenpiteisiin, mutta sisältää myös kotimaassa syntyneisiin liittyvät tehtävät.Maahanmuutto merkitsee haasteita ihmisten koulutuksessa sekä kulttuurisessa ja sosiaalisessa sopeutumisessa.
Toteutuuko visio? Riittääkö kansainvälisyyteen maahanmuutto ja yritysten kansainvälinen verkottuminen? Toteutuuko hyvinvointi tasa-arvoisesti kaikille ihmisryhmille? Saadaanko vetovoimaisuus viritettyä?
Metropoliseuran lausunto löytyy tästä
Tekstit
EU:ssa on aloitettu uuden liikennepolitiikan laatiminen seuraavalle kymmenelle vuodelle. 
