Talouden Aikakausi

Perustuu Paul Schaferin kirjaan Revolution or Renaissance ja sen ajatusvirikkeisiin.

(P.Malaska)

Talouden Aikakausi

(n. 1800-2000)

Tulostase ajalta: AD 1776, jolloin Adam Smithin kirja An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations ilmestyi, nykyajan pulmatilanteeseen AD 2009.

Tulostasetta koottaessa nousee esille kaksi toisilleen vastakkaista asiaa jotka yhdessä määrittävät taseen loppusaldon.

Ensiksi, tosiasiaksi taseen toiselle puolelle voidaan kirjata, että kahden vuosisadan aikana on talouden aikakaudeksi luonnehdittavissa oleva aika tuonut muoassaan suunnattoman määrän hyödyllisiä asioita useimmille ihmisille sekä kansakunnille eri puolilla maailmaa ja ihmiskunnalle kokonaisuutena.

Siitä ovat osoituksena, että tuotannon määrät, tuottavuudet, tuotantokapasiteetit, vauraus ja elintaso ovat lisääntyneet merkittävästi, erityisesti kun niitä verrataan siihen mitä ne olivat 1700-luvun lopulla, jolloin Talouden Aikakausi ideologisesti katsoen alkoi. Se on tuonut mukanaan merkittäviä parannuksia elämän laatuun monilla rintamilla kuten sosiaalisessa ja poliittisessa käytännössä, koulutuksessa, taiteitten piirissä, tieteissä, taloudessa, rahajärjestelmässä, kaupankäynnissä ja teknologiassa.Vaikka tämä pitääkin paikkansa paljon enemmän globaalin Pohjoisen kannalta kuin globaalissa Etelässä, niin molemmissa ihmiset ja kansakunnat ovat hyötyneet.

Tällöin on kuitenkin otettava huomioon myös se, että maiden, kansakuntien ja ihmisten välillä vallitsee edelleen tulojen, vaurauden, voimavarojen ja mahdollisuuksien varsin epätasainen jakautuminen, mikä tekee talouden aikakauden postiivisista vaikutuksista huolimatta haasteelliseksi tai ongelmalliseksi puhua koko ihmiskunnan positiivisesta kehityksestä talouden aikakauden saavutuksena.

Toiseksi, taseen toiselle puolelle on yhtä kiistattomana tosiasiana kirjattava edelliselle jopa vastakkainen tosiasia, jonka talouden aikakausi on tuottanut.

Hyötyä tuottavan toimintansa ohessa talouden aikakausi on samalla tuottanut ihmiskuntaa ja luontoa kokonaisuutena koskettavan planetaarisen pulmatilanteen. Pulmatilanne on epäilemättä syntynyt juuri talouden mekanismien toiminnasta, se ei ole ihmisistä riippumaton jumalan tai luonnon moka. Eikä ole vaikeaa nähdä, että mikäli talouden aikakauden hegemonia jatkuu entisenlaisena, siihen sisään rakennetut katastrofaaliset riskit ja yhä vakavammmat vauriot luonnolle ja ihmisten hyvinvoinnille myös kasvavat samalla.

Materiaalista tuotantoa ja kulutusta tulee lisää jatkuvasti siinä määrin, että se ylittää luonnon käytettävissä olevan määrän ja sen saateiden vastaanottokyvyn ja luonto joutuu muuttamaan peruuttamatomasti rakenteitaan ja toimintaansa ihmiselle epäedullisella tavalla.

Ei niin, etteikö ainetta ja energiaa olisi vaikka kuinka paljon, mutta elollisen luonnon muuttuminen voi tehdä maapallosta ihmiselle mahdottoman paikan jatkaa lajikohtaista lajikohtaista olemassaoloaan ja eämää tällä planeetalla. On myös vaikeaa kuvitella, että tekniikalla voitaisiin ratkaista tämä ihmisen olemassaolon ehtojen muuttumiseen sisältyvä eksistenssiongelma.

--------------

Ihmiset eivät tiedä, ettei aine lopu, eikä energia, eikä aika, eikä informaatio,

sillä maailmankaikkeus on jokainen näistä, kokonaan ja loputtomasti, kaikki yhdessä ja erikseenkin, niinkuin maisema tarkasteltuna eri suunnista.

Maailmalla ei ole olemassaolon ongelmia.

Tästä ei kuitenkaan seuraa, etteikö ihmiselläkään lajina olisi.

Jos ajattelee, että maa on vain suuri ainekasa, voi hyvin suositella: kääntäkää pinta nurin parinkin mailin syvyydeltä, niin jo on ainetta ja energiaa.

Mutta jos kokee, että maa on itsessään elävä olento,

tämä suositus on kuin kehotus nylkeä elävältä.

Tavoilla, joilla voimme käyttää luontoa hyväksi, on eroa,

vaikka joidenkin mielestä ainoa merkitsevä ero on siinä kenen hyväksi nahka parkitaan.

(Pentti Malaska, Avoimet ja sumeat systeemit. W&G 1979)

-------------------------

Epäkohtien voimistuminen rikkaiden ja köyhien ihmisten ja rikkaiden ja köyhien kansakuntien välillä on taloudellisen aikakauden ideologian mukaisesti todennäköistä ja se ilmenee tulojen, vaurauden ja voimavarojen epätasaisuuden lisääntymisenä. Tilanteen huononeminen väestönkasvun jatkuessa voi johtaa hallitsemattomiin vaikeuksiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin häiriöihin ja vastakkainasetteluihin sitä enemmän mitä niukemmiksi luonnonvarat tulevat ja mitä enemmän ympäristöongelmat ja vallassaolevan eliitin kansalaisille asettamat riskit tulevat osaksi arkielämää ja yhteistoiminnan ehtoja.

Talouden aikakauden elvyttäminen siten, että se tulisi kykeneväksi ratkaisemaan nämä ongelmat, ei ole rationaalisesti perusteltavissa. Siihen ei ole olemassa moraalisesti hyväksyttäviä keinoja, siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä vaarat, riskit ja epäsuhteet ovat sisäänrakennettuja välttämättömyyksiä talouden aikakaudelle ominaisen eliitin ideologian menestymiselle. Talouden aikakauden ideologiaan pätee sama mikä jokaiseen muuhunkin ideologiaan: sillä on elinkaarensa ja sen romahtamisen syyt ovat aina endogeenisiä, sisäsyntyisiä, eräänlaista ideologista ahneutta. Elvyttämisen sijasta vallitseva ideologia tarvitsee eutanaasiaa, jotta voidaan tehdä tilaa paremmalle ideologialle.

Edellä mainitut vallitsevan ideologian suuret ja kohtalokkaat riskit ja vaarat eivät olleet nähtävissä tai koettavissa silloin kun aikakausi alkoi muotoutua 1700-luvun lopulla tai kun se kehittyi seuraavina parina vuosisatana. Ideologian hyvät puolet, jotka mainittiin edellä, ilmenivät ensin ja huonot puolet vasta myöhemmin kun olivat riittävästi kumuloituneet. Maailman väestömäärä oli pari sataa vuotta sitten ja kauan sen jälkeenkin oleellisesti pienempi kun tänä päivänä, ja tulojen, varallisuuden ja voimavarojen epäsuhdat eivät ole aiemmin olleet niin elämää ja olemassaoloa uhkaavia ja päätöksiä rajoittavia ja ehdollistavia kuin tänään. Luonnonvarojen riittämättömyyden ongelma yhdessä maassa on voitu rationaalisesti (tai väkivalloin) ratkaista tuomalla niitä muualta eli kansainvälisen vaihdannan kautta. Nykyisin se ei suhteellisesti ottaen ole enää samassa määrin mahdollista ja tulevaisuudessa vieläkin vähäisemmässä määrin.

Kansantalouksien toisilleen tarjoamien komparatiivisten etujen talousoppi loi perustan menestykselliselle kansainväliselle vaihdannalle, mikä on ollut tärkeä tekijä kansojen vaurastumisessa. Komparatiiviset edut eivät enää ole kansantalouksien hallinnassa vaan ovat muuttuneet luonteeltaan dynaamisiksi ja yrityskohtaisiksi, jossa muutoksessa valtioiden neuvotteluaseman tilalle on tullut yritysten väliset neuvottelut ja valtioiden kilpailu yritysten sijoittumisista.. Mikätahansa yrityksen kilpailuun vaikuttava voimavara, kuten ihmisten osaaminen, riskien siirto pois omista vastuista, edullisesti saatavissa oleva rahapääoma, pörssitulot, veroetu tai työvoimakustannusten säästö ja innovaatio-oikeudet, kuuluu komparatiivisten etujen dynamiikan piiriin. Dynamiikka tarkoittaa sitä, että yrityksen hallinnassa kulloinkin oleva komparatiivinen kilpailuetu siirtyy ajan mukana paikasta toiseen, teknologiasta toisen ja alalta toiselle. Siirtyminen tapahtuu sitä herkemmin mitä enemmän liiketoiminnan harjoittaminen vapautuu maakohtaisista reunaehdoista ja mitä enemän liiketoiminnan ehdot tulevat yhteneväisiksi koko maailmassa tai mitä enemmän valtiot (poliittinen eliitti) kilpailevat keskenään yritysten sijoittumisesta ja sen kautta kansantalouden piiriin saatavissa olevista tuloista, ja se riippuu myös ostokykyisen kysynnän ajallisesta kehityksestä eri puolilla, uusien innovaatioiden kaupallistamisesta ja markkinoinnista. Talouden aikakauden riskien ja vaarojen tunnistaminen ja vastuiden kohdentaminen aiheuttajaperiaatteella olisi yhtä välttämätöntä kuin sen positiivisten saavutustenkin kohdentaminen. Aikakaudelle ominainen todellinen menetteytapa vastuukysymyksissä on kuitenkin täysin erilainen kuin hyötyjen kanssa noudatettu. Yritysten suosimaa menettelytapaa - myös riskien ollessa kyseessä - sanotaaan ulkostamiseksi.

Ympäristökriisi ja talouden aikakausi ovat kietoutuneet toisiinsa. Edellinen on talouden aikakauden materiaalinen seuraus, mutta samalla ympäristökriisin syveneminen jopa luo uutta potentiaalia talouden aikakauden jatkumiselle ja siis myös ongelmien kasautumiselle yhä suuremmiksi. Talouden aikakausi on omistautunut tuotteiden ja palvelujen tuottamiselle, jakelulle ja kuluttamiselle eikä pitämään huolta ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Tämä merkitsee, että mitä enemmän taloudellista kasvua sitä enemmän materian lisäkulutusta ja luonnontilaisen todellisuuden katoamista, ja mitä enemmän luontoa kulutetaan ja muutetaan jätteiksi, sitä enemmän luonnon monimuotoisuudesta ja planeetan kantokyvystä uhrataan teollisen monokulttuurin ”alttarilla” hyvinvointihymnejä laulaen. Ja sitä vähemmän on tulevien sukupolven käytössä kaikkea sitä, mitä itse pidämme oman hyvinvointimme välttämättömänä edellytyksenä. Tämän tapahtuman vauhti on ollut kiihtyvää ja vauhdin kiihtymistä ja pysyvyyttä pidetään poliittisesti ja talouden piirissä tavoiteltavana.

Talouden aikakausi määrittää kestävän kasvun mahdollisimman suureksi kasvuvauhdiksi. Tutkimusten mukaan, joita mm. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on tehnyt, taloudellisesta kasvusta teollisuusmaissa vain noin puolet on sellaista, jota voidan pitää kestävänä talouskasvuna. Toinen puoli tapahtuu ympäristön laadun, luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Kun talous kasvaa niin myös nämä epäkohdat kasvavat ja kasautuvat. Väkirikkaat köyhät maat, mm. ns. BRIC –maat, ovat teollisuusmaita paljonkin huonommassa tilanteessa kestävän talouskasvun suhteen. Kuluttajien aineelliset hyvinvointitarpeet ovat luontaisesti rajalliset, mutta puhe inhimillisen kehityksen aidoista tarpeista on kauan sitten korvattu kaupallistettavissa olevilla kulutushaluilla, joilla ei ole mitään rajoja. Se toimii myös uusien ”kuluttajamaiden” mallina. Tämä ideologinen asenne on eräs syy siihen, että talouden aikakausi ei jatkuessaankaan kykene talouden nykyisillä opeilla ja keinoilla ratkaisemaan ympäristökriisiksi kutsuttua ongelmaa.

Vaikka talouden aikakausi jatkuisikin, niin se ei myöskään poista sitä vaaraa, että hyvinvointikuilu köyhien ja rikkaiden ihmisten ja kansakuntien välillä kasvaa. Tulot, vauraus ja voimavarat keskittyvät jo nyt – talouden aikakauden arvojen ja mekanismien mukaisesti - yhä harvemmille, kuten myös valta, joka pyrkii oikeuttamaan eriarvoisuuden kaikkien hyvänä, parhaana mahdollisena maailmana. Globalisaatio, kaupallisuus, kapitalismi ja markkinoiden vapauttaminen ilman vastuuta voimistavat tätä trendiä. Poliittiset keinot tasoittaa epäkohtia uudelleenjaon tai kehitysavun kautta ovat kapitalismin ohjastamalle aikakaudelle mahdotonta ja vastenmielistä ja vain syvien erimielisyyksien kautta saavutettavissa oleva tahtotila. Poliittinen päätökenteko ei voi normaalioloissa viedä läpi toimenpiteitä, jotka ovat ristiriidassa yritysten kanattavuus- ja kilpailukyky vaatimusten ja niiden johtajien ahneus- ja ansaintamekanismien kanssa.

Lyhyesti karrikoiden voidaan sanoa, että talouden aikakaudella talous ohjastaa kehityksen vankkureita, politiikka tuuppaa niitä takaa, ja kulttuuri istuu ja syö kuormasta.

Kultturin aikakausi

(2007- )

Talous on kuitenkin käsitettävissä erääksi kapeaksi välttämättömäksi vaikkei yksinään riittäväksi osa-alueeksi ihmisten koko todellisuudessa ja kulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Schaferin teesi on, että talouden aikauden hegemonian jälkeen kehitys muuttuu kulttuurin aikauden kehitykseksi mikäli suostuisan kehityksen jatkumista pidetään tavoitteena.

Talouden aikakauden kapea-alaisesta hegemoniasta ja ideologiasta voi olla seurauksena yhteiskuntahäiriöitä, väkivaltaa, terrorismia, konflikteja ja valtioiden sisäisiä ja niiden välisiä vastakkainasetteluja, jotka ovat ratkaistavissa vain kulttuurin laaja-alaisemmassa viitekehyksessä. Niihin ei ole olemassa ratkaisuja, jotka voitaisiin tuottaa vain talouden piirissä ja talouden aikakauden ideologian mukaan.

Ei ole olemassa yritysvoittoja tai pörssioptioita, kilpailua, markkinoita, tuotteita, tuotantoa tai kulutusta, jotka voisivat yhdessä tai erikseen vastata sosiaalisen ja sivistyksellisen hyvinvoinnin vastaamatta jääneisiin haasteisiin tavalla jossa ihmisellä on väliä. Vaarana sen sijaan on, että talouden aikakauden jatkuminen johtaa myös talouden keinoin saavutettavan aineellisen hyvinvoinnin yhä vakavampiin puutteisiin ja häiriöihin ja epätasapainoon. Suurista saavutuksistaan huolimatta talouden aikakauden hegemonian jatkuminen muodostuu kapea-alaisuudessaan inhimillisen kehityksen ja kulttuurin jarruksi.

Monet uskovat että teknologia tulee ratkaisemaan omalla sokealla evoluutiollaan kaikki nämä ristiriidat ja että ratkaisut ovat jo näköpiirissä. Sitä tukee se, että tieteellisen tiedon kehitys viime vuosikymmeninä on ollut vallankuomouksellista luovuudessaan ja se on tuottanut ennenkokemattoman määrän uutta ja parempaa teknologiaa talouden aikakauden käyttöön. Tietotekniikka, bioteknologiat, DNA-teknologiat, nanoteknologiat, lääketieteelliset innovaatiot ja monet muut uudet tiedonalat ja teknologiat ovat syntyneet tai päässeet vauhtiin aivan äskettäin. Lyhyessä ajassa on siirrytty makrotieteistä mikro- , nano- ja kvanttitieteisiin ja vastaavasti uusiin teknologoihin. Tämä todistaa siitä, että talouden aikakaudella on potentiaalia jatkua edelleen – monin ihmeellisin ja hyödyllisin saavutuksin - enemmän kuin siitä, että vastaamatta jääneisiin kestävän kehityksen ja inhimillisen hyvinvoinnin haasteisiin oltaisiin vastaamassa. Tekniikan sokeasta evoluutiosta on siirryttävä tekniikan valikoivaan kehittämiseen kestävän kehityksen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti.

Joidenkin mielestä talouden aikakauden hegemonista toimintaa ja siihen nojaavaa yhteiskunnallista rationaliteettia voidaan elvyttää siten, että näin uudistettuna talouden aikakausi voi säilyä kulttuurin yleisenä ideologiana ja jatkua hegemonisena rationaalisuuden ja moraalin muotona paremmin kuin mikään muu ajateltavissa oleva edistyksen ideaali. Talouden toimintaa ja edellytyksiä on sinänsä välttämätöntä myös uusia talouden omista lähtökohdista käsin jälkiteollisen palveluyhteiskunnan tuotantoa ja kulutusta ajatellen. Talouden parannuksilla ei kuitenkaan voida saada otetta planetaarisen ja globaalin tulevaisuuden horisontissa häämöttävistä vakavista tehtävistä.Talouden aikakausi perustuu sellaisiin talousteoreettisiin, historiallisiin, käytännöllisiin ja ideologisiin sitoumuksiin, jotka nyt jo jarruttavat näihin haasteisiin vastaamista enemmän kuin edistävät sitä. Päästökauppa on osoittumassa eräksi varoittavaksi esimerkiksi. Talous voi ottaa asian käsiteltäväksi vain jonakin eksternaalisesti taloudelle kuulumavana asiana, jos ongelmalle voidaan asettaa hinta ja jos voidan valvoa sen korruptoitumatonta toteuttamista. Ja sillonkaan talouden mielenkiinto ei ole ongelman ratkaisussa sinänsä vaan hinnoittelun avulla saatavissa olevista mahdollisimman suurista tuloista. Ihmisen ja luonnon välinen suhde – jonakin muuna kuin jollakin tavalla hinnoiteltuna resurssina - ei ole enää taloutta eikä sen menetelmin yksin käsiteltävissä. Tämän suhteen säilyttäminen hyvänä myös luonnon elinvoimaisuuden kannalta on eräs talouden aikakaudelta ymmärtämättä jäävistä keskeisistä haasteista.

Talouden aikakauden mahdolliset parannukset eivät myöskään kykene sulkemaan rikkaiden ja köyhien ihmisten ja maiden välistä kuilua hyvinvoinnissa eivätkä estämään uusien erojen syntymistä vaikka talouskasvu jatkuisikin. Ei ole olemassa hintaa, jolla yritykset ja johtajat voisivat ansaita lisää kuilua supistamalla. Markkinatalouden ideaali, joka sai alkunsa Adam Smithin sosiaalisena innovationa tarkoittaa sitoutumista kansakuntien vaurauden luomiseen , mutta se on talouden aikakaudella muuttunut sitoutumiseksi yksityiseksi rikastumiseksi ja vaurauden kasautumiseen rikkaimpien ihmisten ja maiden hyväksi. Tämä on ollut silminpistävää juuri viimeisten vuosikymmenten aikana. Pareton laki tulojen jakautumisesta sanoo, että taloudessa on sisäänrakennettuna pyrkimys tuloerojen, vaurauden ja voimavarojen epätasaisuuden kasvattamiseen enemmin kuin niitten tasaamiseen, mikä merkitsee, että hyvinvoinnin kannalta tilanne tulee menemään huonompaan eikä parempaan suuntaan talouden aikakauden jatkuessa.

Ellei tätä haluta, tarvitaan toisenlainen ajattelutapa ja käytäntö ja erilainen maailman järjestelmä, jossa tuloerojen, vaurauden ja voimavarojen tasaamiselle ja ihmisen ja luonnon suhteen terveelle kehittämiselle annetaan suurempi paino kuin mihin talouden aikakausi voi sitoumuksiltaan yltää. Se ei ole sillon enää talouden aikautta, vaan laaja-alaisempaa inhimillisen henkisen edistyksen ja kulttuurin aikakautta. Talouden rationaliteettiin ja sen moraalisiin sitoumuksiin pitäytyvä ideologia ei voi muuntautua harmooniseen ja tasapainoiseen suhteeseen muiden todellisuuden osien (sosiaalis-poliittinen järjestys ja kulttuurijärjestys) ja toiminnan kanssa menettämättä hegemoonista asemaansa yhteiskunnallisen todellisuuden määrittäjänä. Talouden aikausi ei myöskään pysty käsittelemään maailmanyhteisön ylijäämäongelmia, tasapainottomuuksia tai puutteita, koska se kohdistaa huomion vain oman ideologiansa keinoihin – tuottaminen, jakelu, kuluttaminen, voitto, tuote, markkinat – eikä päämääriin kuten terve ympäristö, ihmiset, inhimillinen hyvinvointi, kestävä kehitys, toimivat kaupungit, maat, yhteiskunnat ja onnellisuus. Näiden saavuttaminen edistyy aíneellisen vaurauden myötä, mutta talouskasvu ei ole yksinään riittävä ehto, että näin tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla.

Talouden aikakauden jatkaminen tulevaisuuteen on potentiaalisesti elämää uhkavaa. Ihmiset eivät tule istumaan tekemättä mitään kun heidän ympäristönsä vahingoittuu, kun niukkenevista resursseista joudutaan maksamaan yhä korkeampia hintoja, kun elintaso laskee ja elämässä yhä negatiivisemmat kokemukset saavat suuremman merkityksen kuin positiiviset. Tällainen on globaalin onnettomuuden skenaario, jonka tarkoitus on toimia ennakkovaroituksena ja synnyttää halua tarpeellisiin ideologisiin ja käytännöllisiin muutoksiin. Tarvittavia muutoksia voidaan luonnehtia globaalin ja planetaarisen ajattelun ja toiminnan renesanssiksi, joka uudistaa tavan tiedostaa ja ymmärtää maailmanyhteisö planetaarisessa kontekstissaan, tavan toimia siinä vastuullisesti, ja arvostaa asioita uudella tavalla, tavalla jossa ihmisellä ja luonnolla todella on väliä. Tämä tapahtuu ymmärtämällä talous osana laajempaa inhimillistä – kulttuurista - kokonaisuutta ja ymmärtämällä kaikkien itsenäisten osatoimintojen harmooninen vuorovaikutus hegemonisen hierarkian mallin sijasta. Uusiin globaalin kulttuurin haasteisiin vastaaminen tarvitsee voimakkaan ja kehittyvän maailman talouden – kestävän kehityksen mukaisen talouden - niin kuin se tarvisee oikeudenmukaisen ja demokraattisen globaalin yhteiskuntajärjetyksenkin ja sen kulttuurisen monimuotoisuuden.

Talouden menosta näköalapaikalta

Mohamed El-Erianin haastattelu, haastattelija Geoff Colvin, Fortune-lehdessä 21.12.2009, s. 10-14

(suomeksi luonnostellut Pentti Malaska 28.12.09)

Alkuperäinen haastattelu englanniksi löytyy tästä.
Kuva haastattelusta.

Mohamed El-Erian on 15 vuoden kuluessa luonut arvostetun aseman investointimaailman huippulla (one of the rock stars) International Mon­etary Fundissa, Pimco’n CEO:na, Harward University’n varojen kartuttajana ja muissa businessmaailman tehtävissä saavuttamiensa menestysten kautta. Hänen liiketoimintaosaamiseensa on aina kuulunut myös rahamaailman syvällinen älyllinen ymmärrys. Sitä osoittaa mm. hänen kirjansa When Markets Collide: In­vestment Strategies for the Age of Global Economic Change, joka voitti viime vuonna the Financial Times Goldman Sachs’in vuoden business kirjapalkinnon.

GEOFF COLVIN;
Taloudellinen kasvu on jatkunut vakaana neljännesvuoden ajan. Onko lama jo ohi?

MOHAMED EL-ERJAN;
Kyllä, mutta on tärkeätä todeta, että vastaus tarkoittaa laadullisesti kyllä. Meillä on ollut yhden vuosineljänneksen ajan kasvua, joka todennäköisesti tulee hidastumaan (to be revised down) noin 2½% kasvuksi kolmannella neljänneksellä ja vuoden viimeisellä neljänneksellä se voi olla 3%. Huolena kuitenkin on, että tällaisen kasvun ylläpitäminen vuonna 2010 tulee olemaan erittäin vaikeaa.

GC; Mistä se johtuu?

Se johtuu nykyisen kasvun keinotekoisuudesta, ensinnäkin ja ennen muuta (julkisella rahalla) elvyttämisestä, joka on historian suurin koskaan toteutettu elvytys, verotuksellisesti ja monetaarisesti; me voimme kaikki tuntea sen aikaansaaman hyödyn. Ja toisena kasvun lähteenä on ollut normaali varastojen kiertosykli – (kun toiminta hiljentyy) tullaan kohtaan jossa varastot on ajettu tyhjiksi, mutta sitten alkaa jälleen niiden uudelleen täydentäminen. Tämä on se mitä on tapahtunut juuri vuoden 2009 toisella vuosipuoliskolla. Mutta kumpikaan näistä ei ole pysyvä kasvun lähde. Pallo on saatava syötettyä yksityiselle sektorille - kuluttajille ja yrityksille – mutta jotta se saataisiin aikaan, on tapahduttava toisia positiivisia asioita hyvin paljon – ja niitä ei todennäköisesti tule tapahtumaan vuonna 2010.

GC: Miksi on epätodennäköistä saada aikaan kasvun voimistumista kuluttajien keskuudessa?

Kuluttajia vastassa on voimakas vastatuuli. Ensinnäkin on itsepintaisesti jatkuva korkea työttömyys. Virallinen arvio on 10,2%. Kattavampi arvio alityöllisyyden ja työttömyyden suuruudesta yhteensä on 17,5%. Se on todella iso probleemi, sillä näin suuret luvut muuttavat jo työntekijöiden kulutuskäyttäytymistä.

GC: Kuinka niin?

Ihmiset huolestuvat. Kun huomataan, että työttömyys ei ole vain korkealla vaan että se tulee säilymään pysyvästi korkealla, ihmist tulevat varovaisemmaksi. Kulutetaan vähemmän. Jopa työntekijät, joilla olisi tuloja, alkavat tulla varovaisemmaksi. Toisena vaikuttajana on se, mitä taloustieteilijät kutsuvat vaurautumistekijäksi. Me olemme jokainen menettäneet eläkkeistämme (We’ve all taken a big hit on our retire­ment). Nyt meidän on säästettävä vastaavasti, ja se on pois kulutuksesta. Ja kolmanneksi meidän ”raha-automaattimme” (ATMs) ovat kadonneet –menneinä vuosina me kaikki käytimme talojamme (lainarahan) ”raha-automaatteina”. Niinpä USA:n kuluttajien on vaikea jatkaa kulutuksellaan oman maansakaan talouden kannattamista påuhumattakaan koko maailman talouden kannattamisesta.

GC: Niin kuin asiat ovat hoitautuneet vuosia ja vuosia.

Ajattele lentokonetta, joka lentää hyvin korkealla ja jossa on vain yksi valtava moottori. Kutsutaan sitä kuluttajaksi, ja tämän moottorin polttoaineena toimii velka. Niin kauna kuin kuin koneessa on riittävästi polttoainetta kaikki on hyvin ja moottori pitää koneen halutussa korkeudessa. Mutta kun polttoaine käy vähiin, - koska on olemassa raja sille paljonko velkaa kukin talous voi ottaa - silloin äkkiä kone menettää korkeuttaan ja on varsin vaikeaa vakauttaa koneen tilanne tällaisen tilanteen jälkeen.

GC: Mutta pitkällä tähtäimellä, jos amerikkaliset kuluttajat alkavat säästää, eikö se ole hyvä asia?


Se on ehdottomasti hyvä asia. Silloin muun maailman kulutus alkaa toimimaan myös moottoreina, ja liiallinen riippuvuus US:n kulutuksesta pienennee ja maailma talous muuttuu moninapaiseksi. Se on hyvä asia sinänsä, mutta ongelmana on itse siirtyminen. Menkäämme takaisin esittämääni mielikuvaan. Haluaisitko olla lentokoneessa kun kapteeni tulee ilmoittamaan: ” Tulemme siirtymään nyt lennon aikana yhden suuren moottorin sijasta monien mottorien yhteiskäyttöön”? Tuskin haluat olla siinä koneessa. Haluat mukaan vasta kun muutos on tehty. Niinpä, pitkällä tähtäimellä, joka on todennäköisesti viisi vuotta, me olemme kaikki paremmassa tilanteessa.

GC: Onko yksityisen investoijan kannalta katsottuna moninapainen maailma hyvä vai paha asia?

Se on hyvä asia siinä mielessä, että se on tasapainoisempi maailma. Uskon, että useimmat meistä haluavat mieluummin olla koneessa jossa on useita moottoreita. Niin kauan kuin voimme liikkua myös mukavuusalueemme ulkopuolella on tosiasiallisesti parempi maailma kun tiedämme miten investoida (So as long as we can get out of our comfort zones, this is actually a bet­ter world if we know how to invest). Mutta se tarkoittaa asioiden tekemistä eri tavalla kuin tähän asti.

GC: Mitä asioita yksityisen investoijan on nyt tehtävä eritavalla kuin aikaisemmin?

Keskivertoinvestoijalla on kasi pulmaa tänä päivänä. Ensiksi, keskimääräinen investoija on liikaa US-keskeinen. Siihen on syynsä; finanssialan käyttäytymistieteilijät kertovat, että me pidämme samankaltaisuudesta ja niinpä me investoimme nimien mukaan jotka ovat tuttuja meille. Tämä antaa meille mukavuuden ja turvallisuuden tunteen. Ongelmana on kuitenkin se, että globaalissa maailmassa ei voi olla liian US-keskeinen, kun (menestymisen) painopiste on siirtymässä. Ensimmäinen asia, joka investoijan tulee huomioida on, että (menestyvien) sijoitusten allokointi huomenna on paljon globaalisempi kuin eilen. Toiseksi monet meistä ovat olleet varsin onnekkaita sen johdosta, että meidän ei ole tarvinnut pitkään aikaan olla huolissamme inflaatiosta. Mutta nyt olemme siirtymässä paljon herkkäliikkeisempään maailman talouteen ja jonakin ajankohtana inflaatio tulee takaisin.



GC: Mikä saa Sinut vakuuttuneeksi tästä?

Me näemme nyt edessämme mailman jossa ei ainoastaan kysyntä tule nousemaan, vaan jossa on paljon tarjonnan katkoksia, häiriöitä ja epäjärjestystä. Entisessä maailmassa oli velkarahaa normaalisti vapaasti saatavissa. Luottojen saaminen ei tule nyt olemaan helppoa. Niinpä, samalla kun kysyntä nousee niin saman aikaisesti tarjonta kuitenkin vähenee. Kuluttajana ajattelemme, että Ok nyt on sitten laskukausi – ja nyt on mahdollista ostaa vaikka lentolippuja halvalla. Ja niin hetken aikaa onkin mahdollista. Mutta sitten suuri joukko lentokoneita otetaan pois käytöstä ja romuutetaan (park them to the desert). Se johtaa tarjonnan vähenemiseen, ja inflatio tulee takaisin. Jossakin kohtaa seuraavan vuoden loppuun mennessä - huolimatta kaikesta likviidisyydestä joka on pantu liikkeelle (with all the liquidity that’s been put in place) - tulemme olemaan kasvokkain inflaatioriskin kanssa. Useimmat ihmiset eivät ole varautuneet tähän.

GC: Mikä olisi yksityisen investoijan kannalta paras tapa suojautua inflaatioriskin varalta?

Välittömin tapa suojautua on ostaa sellaisia valtion obligaatioita (TIPS), jotka ovat inflaatiosuojattuja. Niillä saa täyden varmuuden inflaatioriskin varalta. Monista ihmisistä tuntuu kuitenkin, ettei se ole vielä riittävän hyvä vaan he ovat valmiit sijoittamaan johonkin epävarmempaankin, johon liittyy suuri varmuus arvon säilymisestä – kultaan. Kulta toimii kuten kulta toimii, koska se tuo yhteen ihmisiä, jotka ovat huolissaan monenlaisista eri asioista – joitakin huolestuttaa inflaatio, toiset ovat huolestuneita geopoliittisesta tilanteesta, jotkut dollarin arvon säilymisestä – kaikki ostavat kultaa.


GC: Mikä olisi oikea suunnitelma (big picture approach) yksityisen investoijan kannalta tänä päivänä?

Ei oikeastaan ole ollenkaan vaikeaa hahmottaa (toimivaa) viitekehystä investointien tekemiselle. (It’s actually not that hard to have a framework to invest.) Siinä on kolme osaa. Ensiksi on luotava varojen kohdentamissuunnitelma (asset allocation) joka on eteenpäin katsova eikä menneisyyteen orientoitunut. Toiseksi on löydettävä oikea keino tämän allokointiajatuksen ilmaisemiseksi käytännössä. Olen aina hämmästynyt siitä, kuinka monet ihmiset kyllä osaavat tehdä oikeita allokaatiosuunnitelmia (asset allocation), mutta sitten he valitsevat väärän tavan ilmaista ja totetuttaa se (express). Kolmanneksi tulee olla nöyrä. On tajuttava, että riskien hallitseminen on vaikeaa, ja että vanha hokema ”kun olet hajauttanut riskit, niin se riittää” ei enää pidä paikkaansa. Hajauttaminen on yhä välttämätöntä mutta ei riittävä suojautumistoimenpide. On kysyttävä lisäksi, millaisia erehdyksiä seurauksineen voin kestää jos hajauttaminen ei annakaan riittävää suojaa? Tätä kysymystä eivät monetkaan ihmiset valitettavasti tee itselleen.

GC: Kirjassasi esität investointien allokointisuunnitelman tyypilliselle US-laiselle investoijalle. Ainoastaan 15% siinä kohdistuu omaisuuteen USA:ssa, mikä on paljon vähemmän kuin mitä amerikkalaisilla investoijilla on sijoitettuna tällä hetkellä. Ja vain 14% on obligaatioissa – USA:n ja muiden valtioiden – joka ei tunnu kovinkaa paljolta. Mikä logiikka tässä on takana?

Omistusoikeuksista (equities) tulee huomata, että varallisuuden luokitus (asset class) on muuttumassa. ( On the equities, recognize that the meaning of an asset class is changing). Se, että US-osuus varojen allokoinnissa on suhteellisen pieni heijastaa sitä näkemystä, että jos haluat lyödä vetoa tulevaisuuden kasvun puolesta silloin tulee olla muitakin kuin US-laisia sijoituksia ja että ne ovat yhtä tärkeitä kuin US-laisetkin sijoitukset. Obligaatiot ovat taas taitoa kysyvä sijoitusmuoto. Niihin voi liittyä massiivisia pulmia. Vuosi 2009 päättyi $1,4 trillion (European billion) (US:n valtion budjetin) alijäämään, mikä on todella hämmästyttävä loikka yhtenä ainoana vuonna. Seuraavana vuonna alijäämä tulee todennäköisesti olemaan $1,5 trillion. Hallituksen on rahoitettava tämä jotenkin. Kuinka? Laskemalla liikkeelle lisää velkakirjoja. No niin, haluanko siis ostaa jotain (valtion obligaatioita) joita tullaan tarjoamaan ylenmäärin? Vastaus on: osta vain, mutta hyvin varoen!

GC: Olet sanonut, että taulukon mukainen varojen (asset) allokointi– joka käsittää monia elementtejä (kts taulukko) – voi tuottaa 5-7% vuodessa reaalisesti useamman vuoden sijoituksena. Monet sijoittajat uskovat, että US-omistukst (U.S. equities) tulevat tuottamaan paljon enemmän samaan aikaan. Onko näin?

Tuotto-odotukset ovat kokeneet valtavan inflaation. Jotenkin olemme optimistisia luonnostaan. Niin kuin ostettaessa lottorivejä – me vain ostelemme niitä. Täytyy olla tiettyä realismia sen suhteen mitä investoinnin portfoliosi voi tuottaa, ja kaksinumeroista tulosta se ei voi tuottaa pysyvästi. Se on realismia. Tuotto-odotusten täytyy olla realistisempia, ellet sitten halua siirtyä maksukykyisiltä (liquid) markkinoilta todella huonosti rahaksi muutettavien liiketoimien (illiquid) markkinoille. Siellä asiat ovat toisin. Se on varsin erilainen pelikenttä, mutta sinulla ei luultavasti ole käteistä, jota tarvitaan (siinä pelissä).

CC: Voitko sanoa esimerkkejä illiquid markkinoista?

Investoinnit kiinnelainamarkkinoille Brasiliassa. (Investing in a mortgage company in Bra­zil.) Sinun on tehtävä se tietäen, että joudut sitomaan rahasi kiinni pitkäksi aikaa ja että siellä ei ole likviidiä takaisinmaksukykyä. Mietipä sitä. Menet kehitysmaihin, joissa on suhteellisen hyvin toimeentuleva keskiluokka. Maassa on rakennuskanta ja siellä on säästöjä, mutta siellä ei ole ketään (eikä mitään talouden mekanismia) joka kytkisi nämä kaksi toisiinsa. Niissä maissa ei ole sitä tradiota kuin meillä USA:ssa, että ihmiset voivat saada lainaa tulevia tulojaan vastaan, ja toisaalta ihmiset eivät lainaa tulevia tulojaan vastaan ennen kuin he ovat saavuttaneet tietyn varallisuuden tason. Näissä kaksinumeroisissa tulos-odotuksissa on mieltä, jos voi toimia näissä maissa ja yhdistää niiden kehittymässä olevien markkinoiden osia. Mutta sellaisiin liiketoimiin ei tavallisella keskivertoihmisellä ole pääsyä.

CC: Suuri määrä uutta finanssialan säätelyä on työn alla. Tuleeko se olemaan sellaista, kuten niin usein on asianlaita, että se estää vain sen tapaisen kriisin syntymisen kuin minkä juuri olemme kokeneet mutta ei estä seuraavaa (uudenlaista) kriisiä syntymästä?

Otetaan mielikuva valtatiestä. Oletettaan, että tunnustettu tosiasia on, että nopeus tiellä on liian korkealla, mutta me emme kuitenkaan (haluaisi) rajoittaa sitä. Me olemme parhaillaan menossa kohti maailmaa, jossa tulemme alentamaan nopeutta ja jossa tulemme lisäämään rajoituksia. Se varmasti vähentää onnettomuuksia, mutta ei eliminoi niitä kokonaan. Muutaman vuoden kuluttua joku tulee ja sanoo,”Tiedättekö mitä? Nopeusrajoitus on liian alhainen. Se on tehotonta. Ihmiset eivät pääse sinne minne ovat menossa tarpeeksi nopeasti, joten nostakaamme jälleen nopeusrajoitusta. Minä epäilen, että jos olisimme täällä neljä vuotta, niin me puhuisimme tällöin hallituksen erehdyksestä (government failure), siitä kuinka hallitus ”ylisääteli”, ja jos olisimme täällä kymmenen vuotta niin puhuisimme markkinoiden erehdyksestä (market failure) eli siitä että markkinat menivät itsensä edelle. (”Take the image of a freeway. There was a recognition that the speed limit was too high, and we didn’t enforce the speed limit. We’re going toward a world where we’re going to lower the speed limit, and we’re going to increase enforcement. That is certainly going to reduce the acci­dents, but it’s not going to eliminate them. Within a few years someone is going to come along and say, “You know what? The speed limit is too low. It’s inefficient. Our people aren’t getting to their places quickly enough, so let’s increase the speed limit again:’ I suspect that if we were to sit here in four years, we would be talking about government failure, how the gov­ernment “overregulated,” and if we were to sit here in about ten years, we’d talk about market failure, which is that the market got ahead of itself.)

Model Portfolio
El-Erian’s asset mix for long-term investors
EUULTIES
U.S. 15%
Other advanced economies 15%
Emerging economies 12%
Private 7%

BONUS
U.S. 5%
International 9%

REAL ASSETS
Real estate 6%
Commodities 12%
Inflation-protected bonds 5%
Infrastructure 5%
Special opportunities (e.g., carbon
credits, distressed debt) 9%


GC: Kierros tulee toistumaan jälleen uudestaan.

Kierros toistuu aina uudestaan koska on erittäin vaikeaa johtaa tai hallita (run) kompleksista systeemiä.

GC. Syyskuu 2008 kriisissä mainitsit Fortunessa, että olisit pyytänyt vaimoasi nostamaan pankista käteistä. Millaista elämäsi oli silloin?

Minä suutelin vaimoani hyvän huomenen toivotukseksi klo 2 aamulla. Kerroin hänelle ”Sinun on syytä katsoa TV.tä. Sieltä tulee jotain todella tärkeää.” Tavallisesti nousen ylös klo 3 mutta nyt olin aikaistanut sitä tunnilla. Me huolestuimme asioista, joista emme olleet ajatelleet joutuvamme koskaan huolestumaan. Meitä huolestutti kysymys, missä ovat meidän käteisvaramme? Tuli päivä jolloin sanoin vaimolleni “Ole ystävällinen ja mene hakemaan pankista käteistä”. Ja hän kysyi ”Miksi?” Sanoin ”siksi kun pankit eivät luullakseni ole auki huomenna enää.” Niin lähellä se oli.

GC. Mitä sitten tapahtui?

Kun menet McDonaldsiin, menet ensimmäiselle luukulle ja tilaat, siirryt seuraavalle luukulle ja maksat, siirryt seuraavalle luukulle ja otat tilauksesi ja lähdet pois. Tavallisesti tähän menee kaikkiaan 30 sekuntia. Kuvittele nyt tilanne toisella tavalla. Kun menet ensimmäiselle luukulle siellä sanotaan, ”$5”. Sinä kysyt, ”Missäs on ruokani?” Sinulle sanotaan, “Seuraavalla luukulla”. Siihen sinä sanot, “ Minä kuulin eilen mitä tapahtui Lehman Brotherilla. Joku asiakas maksoi, mutta ei saanutkaan tilaustaan. Sen vuoksi haluan ruokani nyt ”. Mutta hän taas sanoo, “En voi antaa sitä ennen kuin olette maksaneet”. Koko systeemi on rakennettu luottamukselle – että sinä luotat 3 metrin etäisyydellä. Ja sinä sanot “Well, niin Lehmanilla tehtiin, mutta minulle ei tehdä samoin.” Mitä tapahtui systeemille? Ensiksikin, sinä kävelet ulos nälkäisenä vaikka sinulla olisi ollut rahaa maksaa. Toiseksi, toisella luukulla olisi ollut ruokaa jota ei voitu myydä, vaan se jouduttiin heittämään roskikseen. Systeemi romahtaa, koska kukaan ei luota toisiinsa ensimmäisen ja toisen luukun välillä 3 metrin etäisyydellä. Niin juuri tapahtui Lehmannin jälkeen pankkimaailmassa. Se oli mitä hämmästyttävintä, kun kukaan ei enää luottanut siihen mitä kaikki olivat aikaisemmin pitäneet ehdottoman luotettavana tapana, eikä kukaan pystynyt yhdistämään ihmisiä entiseen yhteistoimintaan. (It was the most amazing thing, where nobody trusted what we all take absolutely for granted and therefore you couldn’t match people up.) Sen vuoksi näimme sitten näitä hämmästyttäviä romahtamisia ympäri maailmaa.

CC: Mikä on neuvosi yksityiselle investoijalle “viimeisen rivin” suhteen tänään?


Aloita hyvin selkeällä omien tavoitteittesi yksilöimisellä. Miksi investoit? Monet sanovat investoivansa tehdäkseen rahaa. Sanon heille, “Se ei riitä. Haluat tehdä rahaa, mutta millaisilla näkemyksillä ja mitä varten? Haluatko suojella eläkkeesi karttumista?” Sinun on ajateltava, onko aikomasi investoinnin turvana jokin vakuus. Me tulemme maailmasta, jossa kaikki meni koko ajan ylöspäin. Tämän johdosta me menetimme nököpiiristä sen tosiasian, että erilaiset tavoitteet onnistuakseen vaativat erilaisia tapoja investoida. Ole siis erittäin selkeä tavoitteittesi suhteen, ja toioseksi ole selkeän tietoinen siitä millaisia erehdyksiä sinulla on varaa tehdä (ilman että tavoitteesi saavuttaminen vaarantuu). Jos saat nämä kaksi asiaa raiteilleen, niin huolestuneisuutesi taso laskee merkittävästi.

Joulutervehdyksiä

Kortti suurenee klikkaamalla

Evolution of consciousness from humakind to multiversal webkinds

Kuva suurenee klikkaamalla

Listayhteenveto - lokakuu 2009

Sovittiin, että minä teen ensimmäisen koosteen e-maileista, joita
tulee ja menee kuukauden aikana. Oheisena lokakuu 2009.

Kun näitä tehdään joskus kymmenittäin ruvetaan huomaamaan mistä on kyse. Kun ensimmäisen kerran tekee jotain on aina helpompaa seuraavan kerran tehdä jotain paremmin tai modifioituneena. Subjektiivisuus on siis välttämätön elementti mutta miten sitä voisi vähentää voi sitten pohtia myöhemmin. Ensimmäinen on aina jonkinlainen vaikka se olisi minkälainen, versioita on aina vaikka minkälaisia ja kaikilla omat puolensa. Kuka pitää minkälaisesta koosteesta siis.

Vaikka on siis puutteita ne eivät ole asia, mihin pitää vakavasti suhtautua; tulevaisuus ei tule
punakynä kädessä vaan ymmärrys edellä. Tämä on työkalu, arkistointiversio tai viite, johon voi viitata; ei kuva miten minä ymmärrän elämän, maailman ja tutun vaan nimenomaan miten minä poimin (subjektiivisesti) jotain, joka minulle nousee ja nousi tekstistä. Usein oli monta asiaa; en vaan ottanut kaikkea koska lopulta on nämä 40 e-mailia käsissä: eikä enää kooste.

Päivämäärät saattavat myös heitellä pari päivää koska liitettynä yhteen niissä ei näy mikä on tullut mitäkin ennen koska moni ihminen vastaa moneen hyvin samaan aikaan tulleeseen meiliin. Silläkään ei pitäisi olla merkitys koska tämä ei ole inventaario eikä kirjanpito vaan kooste.

Toivottavasti vastaa toiveitanne
yst.terv.
Chris K

Klikkaa oheista kuvaa, niin se suurenee luettavaksi tai lataa Excel-tiedosto tästä.

Viestit löytyvät Yahoosta

Keskustelukirjaus Tutuhesa-listalaistapaamisesta

Kuvat suurenevat
klikkaamalla

Tekoja

• listakeskustelusta tehdään kuukausittain yhteenveto

  • 10/2009 Chris, 11/2009 Kari, 12/2009 Päivikki, 1/2010 Pentti, 2/2010 Kyösti, 3/2010 Timo, 4/2010 Arto, 5/2010 Erkki, 6/2010 Voitto, 7/2010 Matti

• viritetään keskusteluja

  • 11/2009 jonkin tulevaisuusgurun ajatuksia Arto

  • 1/2010 teemakeskustelu Voitto

  • 2/2010 kirjakeskustelu Chris

  • ?/2010 tulevaisuusdialogi Päivikki

• järjestetään ”Suomi nousuun”- tapahtuma

  • kevät 2010 Kari

Tavoitteita listan kehittämiseksi

• suunta tulevaisuuteen tieteellisellä pohjalla keskustellen

• ymmärrystä lisää esittelemällä trendi- muutoksia, nostamalla keskustelun tasoa ja hankkimalla gurujen ajatuksia mukaan

• tulevaisuusdialogia ongelman esittelyn, kuvittelun, tavoitetilan ja ratkaisujen etsimisen kautta

• saada aikaan ajattelua siitä, mitä halutaan tulevaisuudelta ja ratkaiujen kehittämistä porukalla

• uusia kirjoittajia teemojen määrittelyn ja tutuseuran kutsujen avulla

• valmiimpaa dialogia tarjoamalla tietoa

• ihmiset miettimään yksilöinä

Motiiveja listan kirjoittamiseen ja lukemiseen

• mielen avartaminen itseltä ja toisilta

• mitattavuus ja kauneus

• maailman ymmärtäminen ja väärin- ymmärrysten oikaisu

• kiinnostus aiheeseen; uuden tuominen, yhdistely, tiivistys

• yhteisöllisyys, jatkuva kehitys, eri tasot, tavoitteet ja keinot

• utopiat; tulevaisuus ja huononemisen esto

• valikoiva kuuntelu, ei vain teknokraatteja, maallikot mukaan, tulevaisuushaparointi

• havahtuminen vaikuttamiseen, tasapaino vuorovaikutukseen

• omien näkemysten viestintä, saada muut tekemään parannus

• oman maailmankuvan muotoilu aktiivisella seurannalla

Listan käytänteitä

• otsikko aiheen mukaiseksi

• kommentoitavista viesteistä

  • poiminta Kallen tapaan

  • tiivistelmä

• linkeistä ja viittauksista lyhyt referaatti

• vain yksi viesti vuorokaudessa, kiivaampi keskustelu pienessä piirissä, yhteenveto listalle

• vain kaksi osoitetta: tutuhesa@lista.tsv.fi ja tutuhesa@yahoogroups.com

Lataa alustus listan historiasta ja nykyisyydestä tästä

Listan arkistoon Yahoossa pääset tästä

Wikipedian määrittely dialogista löytyy tästä ja diaesitys tästä.

Erkki Vasaman arviointi listakeskustelusta ja ehdotukset keskustelun parantamiseksi löytyvät tästä.

Lounaskirjaus 091012

Lounas ravintola Baker`s ma 12.10 klo 12.30

Lounaalle osallistuivat Kyösti Kaivolainen, Päivikki Telenius, Reijo Korhonen, Pentti Räsänen, Arto Salmela ja Matti Leskinen.

Seuraava lounastapaaminen maanantaina 11.1.2010 klo 12.30 Ravintola Baker`s

Aiheena kevätkauden 2010 tilaisuudet

Toivomus seuran kotisivuille

Kaivattiin linkkejä laadukkaisiin tulevaisuusraportteihin koko maailmasta.

Tutuhesa-listalaistapaaminen 20.10. 17-20

Kutsu vain listalla, ei ulkopuolisille
Juontaja Matti Leskinen
Ohjelma
- viritys
- valmistellut puheenvuorot

- keskustelu
- johtopäätökset

kysymyksiä puheenvuoron käyttäjille

• mikä on motiivisi

• mikä on tavoitteesi

• mitä odotuksia sinulla on

• miten keskustelua suunnattaisiin tulevaisuuteen

- miten hankittaisiin uusia listalaisia ja kannustettaisiin uusia kirjoittajia

Matti lähettää kysymykset jo lupautuneille puheenvuoron käyttäjille ja värvää uusia.


Toimintasuunnitelma 2010

Täydennys edelliseen kursiivilla

Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia
aiheita ja alustajia. Aiheina ilmastomuutoksen lisäksi muut ajankohtaiset merkittävät asiat pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuuden näkökulmasta. Asioiden merkitys tulevaisuuden kannalta arvioidaan kussakin tilaisuudessa keskustelun lopuksi.

Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla. Tilaisuuskohtaisesti etsitään kustakin aiheesta kiinnostuneita kohderyhmiä. Tilaisuuksia järjestetään tiistaisin parittomina viikkoina yhteensä 15 kpl.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien sekä muiden yhteisöjen kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään osallistumismahdollisuuksia.
Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi http://tutuhesa. blogspot.com/, johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi lukea liittymättä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen, Chris Kylander, Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-listalla blogiin tukeutuen.

Loppusyksy 2009

Ei muutoksia

ti 20.10
Tutuhesa-listalaistapaaminen

Ma 26.10 klo 17-20 Tieteiden talo
Vesi, ruoantuotanto ja energiankulutus
Rooman klubin ja Tutuseuran yhteistilaisuus

Tiistaina 3.11.2009 klo 16-19 Rakennustietosäätiö, Runeberginkatu 5, 2. krs
Pää auki metropoliin

Tiistaina 17.11.2009 klo 17-20 Tieteiden talo, sali 505
Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus Suomessa
Alustaja Sini Puntanen, kommentoija Riitta Viren, juontaja Matti Leskinen.

Tiistaina 1.12.2009 klo 17-20 Tieteiden talo, sali 505
Uskontojen ja ideologioiden ja tulevaisuus
Alustajat Tapio Tamminen ja Ilkka Pyysiäinen, juontaja Reijo Korhonen



Aiheita keväälle 2010


Salivaraukset Tieteiden talolla
ti 19.1.2010 varattu
ti 2.2.2010 varattu

ti 16.2.2010
ti 2.3.2010
ti 16.3.2010
ti 30.3.2010
ti 13.4.2010
ti 27.4.2010

Muita aikoja voi varata Matilta, kun tilaisuus on suunniteltu ja alustajat selvillä

Ti 19.1.
Ilmastonmuutoksen uusimmat näkymät sekä valmistautuminen
Pentti Räsänen ja Kari Silfverberg valmistelevat
Kari, Pentti, Hazel ja Matti pohtivat Hanasaaressa 14.10. yhteistyötä Suomi-Ruotsi-vertailussa

Ti 2.2.2001

Rahoitusjärjestelmän tulevaisuus, alustaja Leena Mörttinen, kommentoijat Kalle Mikkola ja Voitto Aaltonen, juontaja Timo Lahtela
Voiko tähän yhdistää?
Ulkomainen pääoma Suomen tulevaisuudessa, alustajina Tuomo Airaksinen ja Stefan Ehrstedt, kommentoija Pekka Sutela, juontajana Yrjö Myllylä.
Matti Leskinen ja Yrjö Myllylä valmistelevat

Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa
Myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo
Alustajina Jeff Hearn ja Liisa Husu
Chris Kylander ja Pentti Räsänen valmistelevat

”Suomelle kehityksen veturi -talous”

Suomen elinvoiman lähteet

Ehdotettuun aiheeseen yhdistetään tieto Sitran projektista, jonka vetäjänä on Sari Baldauf. Ajoitus Sitran projektin valmistumisen jälkeen.

Kari Mustanoja ja Matti Leskinen valmistelevat

Perusteluja blogissa

Sitran projekti http://www.elinvoimanlahteet.fi

Missä työpaikat vuonna 2030 – klusteriennakointi.

Miten nuoret työllistyvät
Alustukset Keijo Rajakallio, Hannu Hernesniemi ja ??
Keijo Rajakallio jaa Päivikki Telenius valmistelevat
Kasvatusjärjestelmän tulevaisuus erillisenä aiheena jää pois


Työmarkkinapolitiikan tulevaisuus
Alustajat Mikko Mäenpää, EK:n edustaja
Arto Salmela ja Timo Lahtela valmistelevat


Amerikkaa muuttaneet sodat?, alustaja Markku Henriksson, juontaja Timo Lahtela
Laajempi näkökulma, mukana myös tulevaisuus

Ei keskusteltu
Matti Leskinen valmistelee

Vanhuuden tulevaisuus
Alustajat väestörakenteen ja/tai vanhuuden tutkija sekä Anita Kelles Viitanen.

Päivikki Telenius ja Kyösti Kaivolainen valmistelevat

Yhteistyön kohteita

Henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien tulevaisuus, alustajat NN Henry ry:stä ja Jukka-Pekka Heikkilä.
Yleisempi näkökulma? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?

Ehdotetaan Henry ry:n tilaisuudeksi, johon tutuhesalaiset ja Laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisen laatujaos voisivat osallistua.
Matti Leskinen valmistelee

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus tulevaisuudessa
Kulttuurikeskus Caisan toiminta ja Ruotsin kokemukset
Onko tutkimuksia ja tutkijoita?

Otetaan esille Hanasaaressa, Matti, Pentti
Reijo Korhonen osallistuu jatkossa

Demokratian tulevaisuus

Ehdotetaan aiheeksi Tutkakselle, Pentti

Hautumaan

Uusia ideoita 12.10.2009

Suomen teollisuuden tulevaisuus

Arto Salmela pohtii

Hiilivero

Kiina

Venäjä, Studia Generalian aihe syksyllä 2009

Reijo Korhonen pohtii

Innovaatioiden tulevaisuus ( jo aiemmin esitetty)
Pentti Räsänen ja Reijo Korhonen pohdiskelevat

Aikaisempia ideoita, ei käsitelty 12.10.2009

Aihe: Ehdotus Rooman klubille
Jotta saamme kansalaiset Mukaan voinemme pitää tänä vuonna omien tilaisuuksien lisäksi yhden avoimen
(katukeskustelunomaisena , vrt kävelykonserttiin) tilaisuuden yleisölle.

Se voisi olla Lasipalatsin ylätilassa (tuttu joillekin). Sen yhteydessä voisimme gallupoida kävijöiltä
että mitä he toivovat Rooman klubilta ja ennenkaikkea , mitä haluavat ideoinaan
sille Antaa (lainattu Kennedyn puheesta). Pienen näyttelyn (alkaisi jo katutasolta/kadulta) ???
Yhteydessä voisi kuvata mm tunnetuinta ennustekäyräämme toteamalla - onneksi ihan näin ei käynyt.
Tämä "selvitys" voisi alentaa kävijöiden kynnystä tulla ulos kuorestaan ehdotuksillaan.
Toivottavasti ei tarvita järjestysmiehiä.
T TimoL.
Arto Salmela jututtaa Malaskaa


Laman vaikutukset tulevaisuuteen, Alustajana Ari Ojapelto
Arto Salmela ja Timo Lahtela pohdislelevat

Tieteen tulevaisuus tai päinvastoin
Uusi tutkijakollegion johtaja?
Pentti Räsänen pohtii

Luonnonvarakonfliktit tulevaisuudessa Kongon kokemusten pohjalta
Matalaintensiiviset konfliktit tulevaisuudessa ja Bilderberg-ryhmän rooli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhm%C3%A4
Arto Salmela pohdiskelee

Veden ja viljelysmaan riittävyys tulevaisuudessa
Yhteistilaisuus Suomen vesiyhdistyksen kanssa?
http://www.vesiyhdistys.fi/
Tärkeä aihe maailmanlajuisesti.
Matti Leskinen ottaa yhteyksiä


Globaalien luonnonkatastrofien riskit, esimerkkinä tulivuorenpurkaukset
Mitkä uhkaavat maailmaa?
Matti Leskinen ja Pentti Tuovinen valmistelevat

Mitkä asiat ohjaavat maailmaa?
taloudelliset edut
kansalaisliikkeet, uusi demokratia
Veli-Pekka Lifländerin idea

Ihmisen eettinen evoluutio
Erkki Vasaman idea

Liikkumisen vapaus
Autoliitto selvitellyt, yhteistilaisuus RIL:n kanssa?
Reijo Korhonen selvittelee

Nettimaailman tulevaisuus
Käsitelläänkö toimintaryhmien tapaamisessa?
Matti Leskinen suunnittelee

Mihin Suomessa varaudutaan?
Reijo Korhonen pohdiskelee


Byrokratia kehityksen esteenä ja mahdollisuutena
Esimerkkejä: rakennusalan ja luonnonsuojelun byrokratia, byrokratia ja demokratia
Päivikki Telenius ja Reijo Korhonen pohdiskelevat

Lounaan 12.10. aineistoa

Lounas ravintola Baker`s ma 12.10 klo 12.30


Menu

Listalaistapaaminen 20.10.
Toimintasuunnitelma 2010
Kevään 2010 tilaisuudet
- ainakin kaksi ensimmäistä sovittava
- seuraava lounas



Tutuhesa-listalaistapaaminen 20.10. 17-20

Kutsu vain listalla, ei ulkopuolisille
Juontaja Matti Leskinen
Ohjelmaehdotus
- viritys
- valmistellut puheenvuorot
- keskustelu
- johtopäätökset?

Moi,
sattui silmään kun selailin kalenteria, että 20.10 järjestetään koko päivän kestävä (8:30-18) Grasping the Future -tapahtuma Wanhassa Satamassa (http://tapahtumat.wanhasatama.com/graspingthefuture, teemoina luovuus ja oppiminen), eli jos kiinnostusta on niin listalaistapaamisen voisi sijoittaa jotenkin niin, että halukkaat voivat käydä yhdessä sielläkin?

t. Hazel



Toimintasuunnitelma 2010

TS 2009-teksti ohessa, muutetaanko mitä?

Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia
aiheita ja alustajia. Aiheina ilmastomuutoksen lisäksi muut ajankohtaiset merkittävät asiat pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuuden näkökulmasta. Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla. Tilaisuuskohtaisesti etsitään kustakin aiheesta kiinnostuneita kohderyhmiä. Tilaisuuksia järjestetään tiistaisin parittomina viikkoina yhteensä 15 kpl.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien sekä muiden yhteisöjen kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään osallistumismahdollisuuksia.
Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi http://tutuhesa. blogspot.com/, johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi lukea liittymättä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen, Chris Kylander, Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-listalla blogiin tukeutuen.

Loppusyksy 2009

ti 20.10
Tutuhesa-listalaistapaaminen

Ma 26.10 klo 17-20 Tieteiden talo
Vesi, ruoantuotanto ja energiankulutus
Rooman klubin ja Tutuseuran yhteistilaisuus

Tiistaina 3.11.2009 klo 16-19 Rakennustietosäätiö, Runeberginkatu 5, 2. krs
Pää auki metropoliin

Tiistaina 17.11.2009 klo 17-20 Tieteiden talo, sali 505
Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus Suomessa
Alustaja Sini Puntanen, kommentoija Riitta Viren, juontaja Matti Leskinen.

Tiistaina 1.12.2009 klo 17-20 Tieteiden talo, sali 505
Uskontojen ja ideologioiden ja tulevaisuus
Alustajat Tapio Tamminen ja Ilkka Pyysiäinen, juontaja Reijo Korhonen



Aiheita keväälle 2010


Salivaraukset Tieteiden talolla
ti 19.1.2010 varattu
ti 2.2.2010 sovittava lounaalla 12.10
ti 16.2.2010
ti 2.3.2010
ti 16.3.2010
ti 30.3.2010
ti 13.4.2010
ti 27.4.2010

Ti 19.1.
Ilmastonmuutoksen uusimmat näkymät sekä valmistautuminen
Sopisiko samaan yhteyteen: Ilmastomanipulaation mahdollisuudet ja uhat
Pentti Räsänen ja Kari Silfverberg valmistelevat
(aika vuoden alussa Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen sovittu puhelinkeskustelussa Kari/Matti 29.7.2008)

Henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien tulevaisuus, alustajat NN Henry ry:stä ja Jukka-Pekka Heikkilä.
Yleisempi näkökulma? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?
Yhteistilaisuus Henry ry:n ja Laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisen laatujaoksen kanssa?.
Matti Leskinen valmistelee

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus tulevaisuudessa
Kulttuurikeskus Caisan toiminta ja Ruotsin kokemukset
Onko tutkimuksia ja tutkijoita?
Reijo Korhonen valmistelee

”Suomelle kehityksen veturi -talous”
Se voisi kestää illan, puoli päivää tai kokonaisen päivän – se voisi jopa olla eräs tulevien vuosien perusteemoista.
Tavoitteena olisi hahmotella Suomelle tuleva kannattava ja kehittyvä talousrakenne ja ohjelma siihen pääsemiseksi, ml. muut yhteiskunnalliset rakenteet.
Ohjelman otsikoita voisivat esim. olla =
Suomen tavoitetalousrakenne ja siihen pääsy
Tuleva tuotantorakenne ja -koneet - mitä tuotantoa ja millä vehkeillä?
Kehitysstrategia ja sen rakentamisen orkestrointi
Voisi nimenä tietysti olla myös ”Suomi palkinnoille maailmantaloudessa”
Ohjelman vetämiseen, esityksiin ja työskentelyyn pitäisi tietysti saada Helsingin parhaimmistoa. Menneisyydessä olen sellaisia tuntenut; nyt ovat kontaktit vähän katkenneet ja avainjengikin on saattanut vaihtua. On vähän intokin - minulle ehdotettiin Cambodian kehitysprojektin yli vuoden päällikkyyttä, mutta hyväksyin vain esityksen muutaman kuukauden hommasta ensi vuonna. Saa nähdä tuleeko siitä jotain. Olen toki vetänyt monenkin maan talous- ym. kehitysohjelmia tai niiden tarkastuksia menneinä vuosina, mutta nyt ei enää ole intoa kovin pitkäaikaisiin hommiin. Suomessa tällainen ohjelma tarvittaisiin nyt kiireesti.
Kari Mustanoja valmistelee

Kasvatusjärjestelmän tulevaisuus
Kasvu- ja oppimisolosuhteet
juontaja Rainer Suvanto
Alustajat ??
Rainer Suvanto, Päivikki Telenius ja Chris Kylander valmistelevat

Pankit tänään - huomenna?, alustaja Leena Mörttinen, kommentoijat Kalle Mikkola ja Voitto Aaltonen, juontaja Timo Lahtela
Myös rahan olemus ja rahoitusmarkkinat laajemmin, otsikko?
Matti Leskinen valmistelee



Ulkomainen pääoma Suomen tulevaisuudessa, alustajina Tuomo Airaksinen ja Stefan Ehrstedt, kommentoija Pekka Sutela, juontajana Yrjö Myllylä.
Matti Leskinen ja Yrjö Myllylä valmistelevat

Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa
Myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo
Alustajina Jeff Hearn ja Liisa Husu
Chris Kylander ja ? valmistelevat

Työmarkkinapolitiikan tulevaisuus
Alustajat Mikko Mäenpää, EK:n edustaja
Arto Salmela ja Timo Lahtela valmistelevat

Missä työpaikat vuonna 2030 - klusteriennakointi.
Alustukset Keijo Rajakallio ja Hannu Hernesniemi
Keijo Rajakallio valmistelee

Amerikkaa muuttaneet sodat?, alustaja Markku Henriksson, juontaja Timo Lahtela
Laajempi näkökulma, mukana myös tulevaisuus
Matti Leskinen valmistelee

Vanhuuden tulevaisuus
Anita Kelles-Viitasella on kokemusta ja näkemystä, hän kyllä varmaan
panee otsikon uusiksi, mutta suurikysymyshän tämä on niin meille kuin
kaikille muillekin niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti, niin
meillä kuin kaikissa ns. länsimaissa.
Ollaanks me todella jotain hylkytavaraa vai olisiko meille käyttöä
vaikka emme nykuisenlaiseen työelämään enää haluakaan sotkeentua...
Elämisestään innoissaan
Päivikki
Vanhuudessa on kaksi puolta, mielekäs touhu(osin työpainotteinenkin) ja sitten se hoito 4. iästä alkaen.
Ensinmainittu on tutkimuksen kannalta tärkeämpi laaja-alaisuutensa takia
Arto
Päivikki Telenius ja Arto Salmela valmistelevat

Hautumaan

Aihe: Ehdotus Rooman klubille
Jotta saamme kansalaiset Mukaan voinemme pitää tänä vuonna omien tilaisuuksien lisäksi yhden avoimen
(katukeskustelunomaisena , vrt kävelykonserttiin) tilaisuuden yleisölle.

Se voisi olla Lasipalatsin ylätilassa (tuttu joillekin). Sen yhteydessä voisimme gallupoida kävijöiltä
että mitä he toivovat Rooman klubilta ja ennenkaikkea , mitä haluavat ideoinaan
sille Antaa (lainattu Kennedyn puheesta). Pienen näyttelyn (alkaisi jo katutasolta/kadulta) ???
Yhteydessä voisi kuvata mm tunnetuinta ennustekäyräämme toteamalla - onneksi ihan näin ei käynyt.
Tämä "selvitys" voisi alentaa kävijöiden kynnystä tulla ulos kuorestaan ehdotuksillaan.
Toivottavasti ei tarvita järjestysmiehiä.
T TimoL.
Arto Salmela jututtaa Malaskaa


Laman vaikutukset tulevaisuuteen, Alustajana Ari Ojapelto
Arto Salmela ja Timo Lahtela pohdislelevat

Tieteen tulevaisuus tai päinvastoin
Uusi tutkijakollegion johtaja?
Pentti Räsänen pohtii

Luonnonvarakonfliktit tulevaisuudessa Kongon kokemusten pohjalta
Matalaintensiiviset konfliktit tulevaisuudessa ja Bilderberg-ryhmän rooli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhm%C3%A4
Arto Salmela pohdiskelee

Veden ja viljelysmaan riittävyys tulevaisuudessa
Yhteistilaisuus Suomen vesiyhdistyksen kanssa?
http://www.vesiyhdistys.fi/
Tärkeä aihe maailmanlajuisesti.
Matti Leskinen ottaa yhteyksiä


Globaalien luonnonkatastrofien riskit, esimerkkinä tulivuorenpurkaukset
Mitkä uhkaavat maailmaa?
Matti Leskinen ja Pentti Tuovinen valmistelevat

Mitkä asiat ohjaavat maailmaa?
taloudelliset edut
kansalaisliikkeet, uusi demokratia
Veli-Pekka Lifländerin idea

Ihmisen eettinen evoluutio
Erkki Vasaman idea

Liikkumisen vapaus
Autoliitto selvitellyt, yhteistilaisuus RIL:n kanssa?
Reijo Korhonen selvittelee

Nettimaailman tulevaisuus
Käsitelläänkö toimintaryhmien tapaamisessa?
Matti Leskinen suunnittelee

Mihin Suomessa varaudutaan?
Reijo Korhonen pohdiskelee

Innovaatioiden tulevaisuus
Pentti Räsänen ja Reijo Korhonen pohdiskelevat

Byrokratia kehityksen esteenä ja mahdollisuutena
Esimerkkejä: rakennusalan ja luonnonsuojelun byrokratia, byrokratia ja demokratia
Päivikki Telenius ja Reijo Korhonen pohdiskelevat

Mielipide EU-liikenteen tulevaisuudesta

Tilaisuuden 28.9. perusteella laadittiin oheinen kommentti. Lisäksi Jussi Ahonen Tampereenn yliopistosta lähetti oman kommentteinsa.
Kommentoitu aineisto löytyy tästä.



Helsinki 30 September 2009


Communication from the Commission (COM(2009) 279/4)
A sustainable future for transport: Towards an integrated, technology-led and user-friendly system

Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida komission tiedonantoa. Komission Tiedonanto on erittäin kattava ja tasapuolinen ja muodostaa hyvän pohjan alkaneen syksyn aikana käytävälle keskustelulle.

Mielestämme kuitenkin tiedonannon tasapuolisuus on eräs sen pahimmista puutteista. Katsomme, että tulevaisuuden uhkista merkittävin on ilmastonmuutos. Liikenteen vaikutus ilmastonmuutokseen ja mahdollisuudet sen torjumiseen olisi pitänyt näkyä tiedonannossa korostetummin ja keskitetymmin yhdessä paikassa. Nyt on valmistelussa erinomainen mahdollisuus ottaa huomioon Kööpenhaminassa joulukuussa pidettävässä ilmastokokouksessa asetettavien tavoitteiden vaikutukset liikenteeseen.

Tiedonannon pohjaksi laadituissa skenaarioissa liikenteen kehitystä on tarkasteltu mielestämme hyvin osana muuta yhteiskunnallista kehitystä. Mikäli myös muilla sektoreilla on laadittu vastaavia skenaarioita, toivottavasti ne ovat koherentteja.

Lisäksi haluaisimme nostaa esille muutamia mielestämme tärkeitä seikkoja, jotka toivomme komission ottavan huomioon valkoista kirjaa laatiessaan:

Hinnoittelu:
kuorma-autoliikenteen hinnoittelun tiukentaminen
yhtenäisten perusteiden kehittäminen henkilöautoliikenteen hinnoittelulle
samantapaisen päästökauppajärjestelmän luominen merenkululle kuin ilmailulle on vuonna 2012 tulossa.

Pyöräilyn edistäminen
pyöräilyn edistämistä suunniteltaisiin yhdessä eurooppalaisten pyöräilyjärjestöjen kanssa. Tuloksena voisi syntyä esimerkiksi Euroopan laajuinen pyöräilypäivä.

Kaupunkiliikenteeseen vaikuttaminen
Raitio -ja johdinautoliikenteen paikallisuudesta huolimatta kaluston määrittelyyn tarvittaisiin Euroopan laajuiset standardit.

Vaikuttaminen lähialueiden liikennepolitiikkaan
EU:n tulisi vaikuttaa kaikkien lähialueidensa liikennepolitiikkaan.

Lopuksi toteamme, että valkoisen kirjan toimenpiteiden aikatähtäimen ei tule olla pitempi kuin vuoteen 2020. Lisäksi on syytä tehdä välitarkastus noin vuonna 2015. Tähtäimen ei missään tapauksessa tule olla vuodessa 2050 – vaaditut toimet jäisivät tuolloin viime hetkeen.

Kannanotto on syntynyt keskustelussa 28.9, johon ovat osallistuneet
TutuHesan ja Liikennesuunnitteluseuran Rakennusinsinööriliiton tulevaisuustoimikunnan jäseniä. Keskustelun pohjalta kannanoton koonneet:
Reino Lampinen, Pipsa Eklund ja Matti Leskinen
Cc Ministry of Transport and Communications, Finland

.....

Jussi Ahonen, Tampereen yliopisto

Key points of Commissions communication concerning future transport

At the Communications introduction Commission states that it is time to look further ahead and prepare the ground for later policy developments. However this strategy is not clear and it lacks the necessary means to prevent the global warming that faces us. Although it is good that Comission admits in paragraph 15 that transport has increased its activity while making insufficient progress in reducing its energy and GHG intensity. Communication also lacks the vision what the futures efficient and environmental friendly transport models would be. Furthermore there should be some examples on how different environmental transportation models should be treated for example by taxation.

Although continuing urbanisation is creating challenges for the future, the communication handles very lightly the use of land in the member countries, although futures efficient and dense urban structure is playing a big role in reducing private transportation and it also reduces the costs of urban planning and maintenance of the infrastructure.

Urbanisation is linked to congestion, and effective means by reducing congestion is to favour different types of public transports. European Union should encourage strongly member countries to favour cycling in big cities. In paragraph 37 is said that some studies estimate that the number of cars in the world will increase from around 700 million today to more than 3 billion in 2050. This is alarming and off course needs necessary acts to face this challenge. Communication isn´t giving any concrete measures to these challenges.

Labour shortage is also a big issue that must be taken seriously. Good labour education and uniform work rights are the basis to build safe and competent future transport. Especially employees working hours must be tolerable to ensure safe road transport. In creating substitutive jobs it is necessary to allocate funds to research which studies new technology in transport. Also funding research and allocating funds to transport investments is the key to create new jobs in the middle of the recession.

Since 2007 new member countries have shifted the cohesion policy to the eastern parts of Europe. From the transport point of view it is necessary to develop the infrastructure of the new member countries so that the transport network will be inclusive in the whole European area. Only that way transport costs will be compatible and that way the goods transport costs are reduced in countries which are located in European Union borders.

Jussi-Pekka Ahonen

jussi.ahonen@uta.fi

Syksyn 2009 ohjelma

Kirjaus lounaalta 31.8.2009, ajantasaistettu 3.9.
Lounastajat:
Päivikki Telenius
Arto Salmela
Kyösti Kaivolainen
Pentti Räsänen
Reijo Korhonen
Kari Mustanoja
Matti Leskinen
Rainer Suvanto
Chris Kylander
Hazel Salminen

Seuraava lounaskokous

Maanantaina 12.10.klo 12.30 ( Baker`sissa

Aikavaraukset

Yhteys Matti Leskiseen vapaiden aikojen varmistamiseksi, kun tilaisuudesta on alustajien kanssa sovittu.


Aiheita syksylle 2009

Salivaraukset Tieteiden talolla:
Tutuhesa, sali 505, klo 17-20
ti 8.9.2009 varattu
ti 22.9.2009 varattu
ma 28.9.2009 varattu
ti 6.10.2009 varattu
ti 20.10.2009 varattu
ti 3.11.2009 varattu
ti 17.11.2009 varattu
ti 1.12.2009 varattu


Tiistaina 8.9.2009 klo 19-21
Laituri, Narinkka 2, huom. paikka ja aika
Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset
Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen , juontaja Hannu Kalajoki

Tiistaina 22.9.2009 klo 17-20
Suurten kaupunkien tulevaisuus
Alustus Torsti Kirvelä, juontaja Matti Leskinen
Verkostoyhteys muihin toimintaryhmiin, organisoijana Hannu Linturi

Osoite josta lähetystä voi seurata on http://otavanopisto.emea.acrobat.com/delfoi . Tulevaisuusmetodien kehittäjäyhteisön sivuilta http://edelfoi.ning.com saa tarkemmat ohjeet ennen tilausuutta ja sen aikana. Maksuttomaan ympäristöön kannattaa muutenkin liittyä, sillä sieltä opastetaan moneen muuhunkin tulevaisuudentutkimuksen verkkosessioon. Useimmat "lähetykset" myös nauhoitetaan, joten niihin pääsee käsiksi myös jälkikäteen.

Sen verran jo tässä vaiheessa tiedoksi, että seuraaminen edellyttää vain kirjautumisen ns. vieraana (quest), jolloin voi käyttää omaa nimeään tai nimimerkkiä. Mukaantulo mahdollistaa kahdensuuntaisen kommunikoinnin chatilla tai mikrorofonin kautta. Mikkelin porukka hoitaa kuvauksen ja chatti-neuvonnan. Alustajat käyttänevät powerpoint-kalvoja esityksissään. Toivon että ne saadaan etukäteen. Laitamme ne verkkoon niin, että esitys näkyy diashowna verkon läpi hyvätasoisena.


Tutkimuksessa mukana:
Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Sipoo, Järvenpää)
Tampereen seutu (Tampere, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkkala)
Turun seutu (Turku, Raisio, Kaarina)
Oulu (Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kempele)
Jyväskylän seutu (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, JYKES)
Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi)
Kouvolan seutu (Kouvola, Kuusankoski)
Porin seutu (Pori, Ulvila, POSEK)

Maanantaina 28.9.
EU-liikenteen tulevaisuus
Keskustellaan EU:n ehdotuksesta ja valmistellaan siihen kommentteja
Alustaja Lassi Hilska, juontaja Matti Leskinen

Tiistaina 6.10
Elinkeinoelämän globaalit skenaariot
Alustaja Arto Salmela, kommentit Pentti Malaska ja Gustav von Hertzen

Ti 20.10 klo 17-20
Mahdollinen Rooman klubin tilaisuus

ti 3.11. klo 16-20
Rakennustietosäätiö, Runeberginkatu 5 2. krs
PÄÄ AUKI METROPOLIIN
Järjestäjät
Rakennustietosäätiö, yhteistyötahoina
Tutuhesa
RIL (Suomen rakennusinsinöörien liitto)SAFA (Suomen arkkitehtiliitto)
Metropoliseura ry
Alustajina mm. Matti K Mäkinen ja Eero Paloheimo



ti 17.11.2009
Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus Suomessa
Alustaja Sini Puntanen, kommentoija Riitta Viren, juontaja Matti Leskinen

ti 1.12
Uskontojen ja ideologioiden ja tulevaisuus
Alustajat Tapio Tamminen ja Ilkka Pyysiäinen, juontaja Reijo Korhonen




Vesi, ruoka ja energia
Yhteistilaisuus Rooman klubin kanssa?
Rooman klubi järjestää yhteistyössä Tutuseuran kanssa tilaisuuden syyskuussa




Aiheita keväälle 2010 (ei käsitelty 31.8.)

Salivaraukset Tieteiden talolla
ti 19.1.2010
ti 2.2.2010
ti 16.2.2010
ti 2.3.2010
ti 16.3.2010
ti 30.3.2010
ti 13.4.2010
ti 27.4.2010

Ilmastonmuutoksen uusimmat näkymät sekä valmistautuminen
Sopisiko samaan yhteyteen: Ilmastomanipulaation mahdollisuudet ja uhat
Pentti Räsänen ja Kari Silfverberg valmistelevat
(aika vuoden alussa Kööpenhaminan ilmastolkokouksen jälkeen sovittu puhelinkeskustelussa Kari/Matti 29.7.2008)


Henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien tulevaisuus, alustajat NN Henry ry:stä ja Jukka-Pekka Heikkilä.
Yleisempi näkökulma? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?
Yhteistilaisuus Henry ry:n ja Laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisen laatujaoksen kanssa?.
Matti Leskinen valmistelee

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus tulevaisuudessa
Kulttuurikeskus Caisan toiminta ja Ruotsin kokemukset
Onko tutkimuksia ja tutkijoita?
Reijo Korhonen valmistelee

”Suomelle kehityksen veturi -talous”
Se voisi kestää illan, puoli päivää tai kokonaisen päivän – se voisi jopa olla eräs tulevien vuosien perusteemoista.
Tavoitteena olisi hahmotella Suomelle tuleva kannattava ja kehittyvä talousrakenne ja ohjelma siihen pääsemiseksi, ml. muut yhteiskunnalliset rakenteet.
Ohjelman otsikoita voisivat esim. olla =
Suomen tavoitetalousrakenne ja siihen pääsy
Tuleva tuotantorakenne ja -koneet - mitä tuotantoa ja millä vehkeillä?
Kehitysstrategia ja sen rakentamisen orkestrointi
Voisi nimenä tietysti olla myös ”Suomi palkinnoille maailmantaloudessa”
Ohjelman vetämiseen, esityksiin ja työskentelyyn pitäisi tietysti saada Helsingin parhaimmistoa. Menneisyydessä olen sellaisia tuntenut; nyt ovat kontaktit vähän katkenneet ja avainjengikin on saattanut vaihtua. On vähän intokin - minulle ehdotettiin Cambodian kehitysprojektin yli vuoden päällikkyyttä, mutta hyväksyin vain esityksen muutaman kuukauden hommasta ensi vuonna. Saa nähdä tuleeko siitä jotain. Olen toki vetänyt monenkin maan talous- ym. kehitysohjelmia tai niiden tarkastuksia menneinä vuosina, mutta nyt ei enää ole intoa kovin pitkäaikaisiin hommiin. Suomessa tällainen ohjelma tarvittaisiin nyt kiireesti.
Kari Mustanoja valmistelee

Kasvatusjärjestelmän tulevaisuus
Kasvu- ja oppimisolosuhteet
juontaja Rainer Suvanto
Alustajat ??
Rainer Suvanto, Päivikki Telenius ja Chris Kylander valmistelevat

Pankit tänään - huomenna?, alustaja Leena Mörttinen, kommentoijat Kalle Mikkola ja Voitto Aaltonen, juontaja Timo Lahtela
Myös rahan olemus ja rahoitusmarkkinat laajemmin, otsikko?
Matti Leskinen valmistelee

Ulkomainen pääoma Suomen tulevaisuudessa, alustajina Tuomo Airaksinen ja Stefan Ehrstedt, kommentoija Pekka Sutela, juontajana Yrjö Myllylä.
Matti Leskinen ja Yrjö Myllylä valmistelevat

Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa
Myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo
Alustajina Jeff Hearn ja Liisa Husu
Chris Kylander ja Leena-Maija Laurén valmistelevat

Työmarkkinapolitiikan tulevaisuus
Alustajat Mikko Mäenpää, EK:n edustaja
Arto Salmela ja Timo Lahtela valmistelevat

Helsingin seutu 2050, ekovisioita, alustaja Matti K Mäkinen, kommentoija Eero Paloheimo
Toteutuu 3.11.2009

Amerikkaa muuttaneet sodat?, alustaja Markku Henriksson, juontaja Timo Lahtela
Laajempi näkökulma, mukana myös tulevaisuus
Matti Leskinen valmistelee

Hautumaan
Aihe: Ehdotus Rooman klubille
Jotta saamme kansalaiset Mukaan voinemme pitää tänä vuonna omien tilaisuuksien lisäksi yhden avoimen
(katukeskustelunomaisena , vrt kävelykonserttiin) tilaisuuden yleisölle.

Se voisi olla Lasipalatsin ylätilassa (tuttu joillekin). Sen yhteydessä voisimme gallupoida kävijöiltä
että mitä he toivovat Rooman klubilta ja ennenkaikkea , mitä haluavat ideoinaan
sille Antaa (lainattu Kennedyn puheesta). Pienen näyttelyn (alkaisi jo katutasolta/kadulta) ???
Yhteydessä voisi kuvata mm tunnetuinta ennustekäyräämme toteamalla - onneksi ihan näin ei käynyt.
Tämä "selvitys" voisi alentaa kävijöiden kynnystä tulla ulos kuorestaan ehdotuksillaan.
Toivottavasti ei tarvita järjestysmiehiä.
T TimoL.
Arto Salmela jututtaa Malaskaa


Laman vaikutukset tulevaisuuteen, Alustajana Ari Ojapelto
Arto Salmela ja Timo Lahtela pohdislelevat
Tieteen tulevaisuus tai päinvastoin
Uusi tutkijakollegion johtaja?
Pentti Räsänen pohtii

Luonnonvarakonfliktit tulevaisuudessa Kongon kokemusten pohjalta
Matalaintensiiviset konfliktit tulevaisuudessa ja Bilderberg-ryhmän rooli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhm%C3%A4
Arto Salmela pohdiskelee

Veden ja viljelysmaan riittävyys tulevaisuudessa
Yhteistilaisuus Suomen vesiyhdistyksen kanssa?
http://www.vesiyhdistys.fi/
Tärkeä aihe maailmanlajuisesti.
Matti Leskinen ottaa yhteyksiä


Globaalien luonnonkatastrofien riskit, esimerkkinä tulivuorenpurkaukset
Mitkä uhkaavat maailmaa?
Matti Leskinen ja Pentti Tuovinen valmistelevat

Mitkä asiat ohjaavat maailmaa?
taloudelliset edut
kansalaisliikkeet, uusi demokratia
Veli-Pekka Lifländerin idea

Ihmisen eettinen evoluutio
Erkki Vasaman idea

Liikkumisen vapaus
Autoliitto selvitellyt, yhteistilaisuus RIL:n kanssa?
Reijo Korhonen selvittelee

Nettimaailman tulevaisuus
Käsitelläänkö toimintaryhmien tapaamisessa?
Matti Leskinen suunnittelee

Mihin Suomessa varaudutaan?
Reijo Korhonen pohdiskelee

Innovaatioiden tulevaisuus
Pentti Räsänen ja Reijo Korhonen pohdiskelevat

Byrokratia kehityksen esteenä ja mahdollisuutena
Esimerkkejä: rakennusalan ja luonnonsuojelun byrokratia, byrokratia ja demokratia
Päivikki Telenius ja Reijo Korhonen pohdiskelevat

EU-liikenteen tulevaisuus, kommentointi

EU:ssa on aloitettu uuden liikennepolitiikan laatiminen seuraavalle kymmenelle vuodelle.
Aineistosta pyydetään kommentteja viimeistään 30.9.2009

Tämä blogijuttu tarjoaa mahdollisuuden tutustua aineistoon ja tuoda esille omat mielipiteensä joko kommentoimalla tätä blogijuttua lopussa olevasta kommenttipainikkeesta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen matti.leskinen(at)iki.fi.
Aineiston ja kommenttien perusteella järjestetään keskustelutilaisuus Tieteiden talolla maanantaina 28.9.2009 klo 17-20.

Prosessissa on laadittu tulevaisuusraportti ja ehdotus strategioiksi.
Nopeaa tutustumista varten löydät diasarjan tästä.

Täydelliset raportit voi ladata tästä.
Siellä on myös ohjeet kommenttien antamiseen. Jokainen voi antaa myös itse omat kommenttinsa, myös Suomeksi.

Ohessa kansalaisille tehty tiivistelmä.


Citizens' summary
Communication on a sustainable future for transport:
towards an integrated, technology-led and user friendly
system

WHAT'S THE ISSUE?
· The EU’s transport system must continue to provide efficient travel and freight
solutions for passengers and businesses, and be made more sustainable. In
particular, congestion in and around cities and greenhouse gas emissions are
still too high.
· The current agenda for EU transport policy comes to an end in 2010, so it is
time to look at future challenges and prepare a new policy paper.

WHAT IS BEING PROPOSED?
· The communication will launch an open debate to develop a long-term
vision for passenger and goods transportation. This vision will shape future
transport policies in the EU
· The debate will cover the main challenges for EU transport policy, key
objectives for transport system and how to meet them.
Main policy challenges ageing, migration, environmental sustainability, fossil
fuel scarcity, urbanisation, and global trends
Objectives
· provide safe, secure and comfortable transport systems
· maintain and develop a fully integrated network
· be more environmentally sustainable
· develop and use advanced technological solutions
· offer quality public services and quality jobs
· be more efficient by smart pricing
· improve accessibility through sound land-planning and location decisions
How to meet the objectives · upgrading and expanding the infrastructure to
create a single, integrated transport network exploiting the strengths of each mode, giving
particular attention to the system’s nodes and intermodal platforms
· introducing a better pricing system with incentives for users, planners and investors, while providing the resources for sustainable transport
· completing the internal market and promoting competition, without compromising safety, security standards, working conditions or customer rights
· promoting technological development and the switch to low-carbon transport. with a clear legal and regulatory framework, standards and funding for demonstration projects and R&D
· raising public and employee awareness/involvement in transport policy development
· avoiding uncoordinated action and conflicting approaches by coordinating the policies of different actors involved at various levels of government;
· raising awareness of EU transport policy internationally to ensure further integration with
neighbouring countries and extend Europe’s economic and environmental interests.

WHO WOULD BENEFIT AND HOW?
· public – passengers will have access to safer, more comfortable travel on a transport system that is more efficient and environmentally sustainable
· businesses – access to an integrated transport network will improve competitiveness.
· other parts of the world – new technological and organisational solutions could be exported and/or applied in other countries .

WHY DOES ACTION HAVE TO BE TAKEN BY THE EU?
European transport infrastructure and services must be integrated at EU level to maximise efficiency and produce clear benefits for people and companies in all member countries.

WHEN WILL ACTION BE TAKEN?
· The ideas put forward are meant to stimulate further debate. Interested parties can submit their views at: tren-future-of-transport@ec.europa.eu by 30 September 2009.
· The results of the consultation will be presented at a stakeholder conference
in autumn 2009 and will be used to prepare a policy paper setting out the
transport agenda for the next decade.