Tekstit
Ohessa nimettömiä, mutta mahdollisesti tunnistettavia poimintoja aivan ensimmäisistä viesteistä.
Itsekukin voi tehdä analyysin oman ajattelunsa kehittymisestä laittamalla Yahoon hakuun oman sähköpostiosoitteensa.
> demokratian parhaimpiin kuuluvana puolena voitaneen pitää sen itseään
> korjaavuutta jonka mahdollistaa mm koulutus ja
> epäitsekkyys-kaukonäköisyys valistuneessa kansalaisessa ?
Demokratia on itseäänkorjaavampi kuin joku jäykkä tyranni. Mutta
demokratiakin on osoittaunut hyvin jäykäksi muuttumaan. Pienehköt
eturyhmät pystyvät estämään saavutettujen etujen poistamista
tehokkaasti, vaikka edut eivät (enää) olisi yleisen edun mukaisia.
Demokratiaa paremmin itseään korjaa markkinatalous, koska yrityksen
tulot koostuvat kysynnästä ja sen asiakkaat ovat vapaaehtoisia, kun taas
demokraattinen valtio hankkii tulonsa veroilla, joita on pakko maksaa,
vaikka valtion palvelut olisivat huonoja, ja pakottaa kaikki valtion
alueella olevat asiakkaikseen.
Epäitsekkyys ja kaukonäköisyys eivät korjaa itseään hyvin, koska ne
eivät perustu useinkaan todellisuuteen ja itseäänkorjaavaan tieteeseen,
vaan omaksuttuun ja muuttumattomaan ideologiaan.
..........
> kommenttisi on hyvin "ajankohtainenkin" ja siksi puolueet ovat hieman >
"jälkeenjääneitä" vaikutuselementtejä ja uudet (?) kansalaisliikkeet > joutuvat
"korvaamaan niitä kapea-alaisuudestaan huolimatta .
Uusien kansalaisliikkeiden "edistyksellisyys" ei merkitse, että niiden
ideat olisivat oikeita ja hyödyllisiä. Ideologian kannattajan "edistys"
merkitsee ideologian politiikan toteuttamista, ei aina ihmisten tai
eläinten hyvinvoinnin lisääntymistä.
> Täytyy vain toivia että nniden yhteistyö kasvaa tarvittavaksi
> globaaliksi tietoisuudeksi mm ympäristöstä ja nykyisenluonteisen
> markkinavoimain pehmentämiseksi .
Globaali tietoisuus mm. ympäristöstä on usein väärää ideologista
tietoisuutta.
Mitä tarkoitat markkinavoimain pehmentämisellä? Yleensä sillä
tarkoitetaan siirtymistä markkinataloudesta sosialismin suuntaan, mikä
ei kuitenkaan ole tuottanut hyviä tuloksia.
.........
> Kun Ympäristö ei enää ole meille vihollinen-säilymisemme uhkatekijä ja > sen
säilyminen on yhä enemmän valintojemme varassa.
Ympäristömme on meille vieläkin vihollinen, sillä se on vaarallinen.
> Tässä suhteessa yritysten välinen loputon kilpailu voi heikentää niiden > omaa
motiivia "sijoittaa" sen säilymiseen ilman "yhteisön" yleiskäskyä > jota sitten
paikallinen korruptio voi heikentää.
On totta, että yritysten välinen kilpailu voi heikentää niiden
ympäristönsuojelua. Kuitenkin yksityisomistukseen perustuva järjestelmä,
jonka todennäköinen seuraus ja syy on kilpailu, voi suojella ympäristöä
parhaiten: siinä ei yleensä ole oikeutta saastuttaa toisen ruumista ja
omaisuutta.
Kaipaamasi yhteisöllinen sentralismi ei aina paranna ympäristön tilaa.
Jos ympäristön hallinta annetaan valtiolle, poistetaan yksilön motiivi
suojella omistamaansa ympäristöä. Valtio antaa yleiseen etuun vedoten
etuoikeuksia saastuttaa.
...........
> >Globaali tietoisuus mm. ympäristöstä on usein väärää ideologista
> >tietoisuutta.
>
> Tässäkö tuli vääränlaisen idean/ideologian esimerkki?
Ei tullut konkreettista esimerkkiä. Konkreettinen esimerkki: 70-luvulla
globaali ympäristötietoisuus oli vakuuttunut, että jääkausi on tulossa.
Nyt globaali ympäristötietoisuus on vakuuttunut, että kasvihuoneilmiö
nostaa maapallon lämpötilaa katastrofaalisesti. Molemmat väitteet eivät
voi pitää paikkaansa. Kumpikaan väite ei välttämättä pidä paikkaansa.
..............
Näen markkinat välttämättömyytenä, kun ihminen pyrkii soveltamaan työnjakoa
ja erikoistumista. Markkinat ovat aina jonkin yhteiskuntasopimuksen
määrittämiä. Markkinoiden käsittäminen determinisminä on todellisuuspakoa.
Markkinat toimivat juuri niin oikein ja hyvin, kun niillä toimivat ihmiset
toimivat vallassa olevan yhteiskuntasopimuksen rajaamina. Hyvän ja pahan,
oikean ja väärän, yhteiskuntasopimuksen, sosiaalisen pääoman, valtion ...
jättäminen determinisminä tulkituille markkinoille on todellisuuspakoa.
Meillä täytyy olla jokin relevantti kuva ihmisestä ja maailmasta, kun me
ryhdymme suunnittelemaan markkinoita ja niiden vaatimaa yhteistä ohjausta.
Kolmiyhteisen itsekkyyden, ahneuden ja vallanhalun deteriminoiman ihmisen
ja hänen yksityisen omistuksensa rajattoman kunnioittamisen asettaminen
markkinoiden toiminnan lähtökohdiksi noin vain ideologisin perustein,
taikka tehokkuuteen, tuottavuuteen ja taloudellisuuteen viittaamalla tuntuu
todellisuuden huiputtamisyritykseltä ja siis itsepetokselta. Kaikenlaisten
jähmeiden ja joskus korruptoitumiseen taipuvaisten julkisten,
taloudellisten, kulttuuristen jne. byrokratioiden korvaaminen
markkinoidenkaltaisilla järjestelyillä kiinnostaa minua kovasti - mutta ei suinpäin ideologisoiden.
,,,,,,,,,,
>Markkinoilla toimii myös näkymätön käsi, jonka ansiosta markkinoiden
>lopputulos on parempi kuin ihmisten tietoinen toiminta.
>
Mikä ihmeen "näkymätön käsi"? Voisiko joku selittää. Vai onko kysymyksessä
talousoppineiden hokema vailla merkitystä?
Kai siellä taustalla on kuitenkin ihmisiä ja institutioita , jotka pyrkivät
yhteistuumin vaikuttamaan esim kuluttajien ja piensijoittajien
käyttäytymiseen oman hyötynsä maksimoimiseksi, mutta haluavat pysyä
näkymättömissä. Kutsuttakoon niitä sitten näkymättömäksi kädeksi tai
kasvottomiksi markkinavoimiksi.
Miten markkinoiden lopputulos voisi olla parempi kuin ihmisten (ml. edellä
mainitsemani taustavaikuttajat) tietoisella (yhteis-) toiminnalla
aikaansaatu? Olisiko kysymys "Korkeimman" käden ohjayksesta?
--------------
>Yhteiskuntasopimus on hypoteettinen analyysimenetelmä, ei todellinen
>sopimus, jolle yhteiskunta voisi perustua.
Keskustelimme tästä joskus aikaisemminkin, mutta juttu jäi sivuun. Käsite
"yhteiskuntasopimus" on tosiaankin abstrakti, ei siis mikään faktinen
_sopimus_. Itse asiassa Rousseau, jolta käsite tunnetaan, ei tarkoittanut
sitä minkäänlaisena oikeana sopimuksena; esimerkiksi hallitsijan ja
kansalaisten välisenä. Tästä ei ollut kyse.
Rousseaun yhteiskuntasopimuksen käsite pyrki kuvaamaan erästä
yhteiskuntatieteellistä teemaa, joka tunnetaan erityisesti Hobbesilta:
villi-ihmisen ja valtiollisen ihmisen ero. Hobbeshan uskoi, että ilman
valtiota ihmiset ovat villejä ja tuhoisia. "Homo homini lupus". Rousseaun
yhteiskuntasopimus tarkoittaa siis sitä, että jossain historian vaiheessa
ihmiset ikään "sopivat" lopettavansa lyhytnäköisen väkivallan ja ryhtyvänsä
yhteistyöhön.
No, yhteiskuntasopimuksen käsite on siis käytännössä aika yhdentekevä. Se on
sitä varsinkin sen vuoksi, että Hobbesin antama kuva primitiivisestä
ihmisestä on aika kyseenalainen. Ja oli se mitä tahansa, asialla ei ole
tämän kannalta suurta merkitystä.
Anyway, mieleeni tuli eräs mielenkiintoinen huomio. Vassi nimittäin puhui
markkinoista ja siitä, että markkinat toimivat miten toimivat ja ovat juuri
niin moraalisia kuin ovat. Tämä on aivan totta. Vapaita markkinoita ei
tosiaan tule nähdä itseisarvona, jotka sitten tekevät maailmasta
oikeudenmukaisen.
Silti vapaat markkinat kuuluvat olennaisena osana oikeudenmukaiseen
maailmaan. Relaatio, kehityskulun suunta on kuitenkin toinen.
Oikeudenmukaisuus on nimittäin sitä, että jokaisen ihmisen luonnolliset
oikeudet, eli ruumiin ja fyysisen omaisuuden suoja, on turvattu. Näitä
luonnollisista oikeuksista seuraa ihmisten vapaa vuorovaikutus, ts. vapaa
markkinatalous. Voilà!
...........
> Mitä enemmän tietoa ja
> mitä mahtavemmat välineet ihmisellä on, sen selkeämpi tahto vaaditaan ja
> kovempi vastuu syntyy.
Miten niin vaaditaan? Kuka vaatii?
Tuo vastaus on ymmärrettävä siinä valossa miten,mihin,ja miksi näitä välineitä käytetään,sekä edelleen siitä vastuusta,seuraamuksista joita esim.Ydinaseiden käytöstä on koitunut tai koituisi,sama koskee oikeammin kaikkea päätöksen tekemistä,joko yksittäisen ihmisen kohdalla,tahi yhteisön kannalta riippumatta siitä mitä päätöksellä,tai valinnalla on haluttu,aina vastuu tehdystä on olemassa,tavalla tai toisella.
'
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti