perjantaina, elokuuta 18, 2006

Kommentit alustavaan luonnokseen

Hei

Ohessa Päivikin ja Seijan suoraan minulle tulleet kommentit.

Päivikin viesti suoraan tilanteeseen kohdistuvasta koulutuksesta on
samansuuntainen kuin Keijon aiempi kommentti koulutuksen
suuntaamisesta oppisopimuksien kautta suoraan työelämään.

Keijo, sen sinun klusteriviestisi voisi ottaa myös tiivistettynä
mukaan, ehditkö muokata?

Lisää kommentteja odotellen
Matti

...................

Hei TUTUt!

En taaskaan päässyt keskustelemaan - olen pariinkin otteeseen yrittänyt
perehtyä Maakuntaohjelmaan ja erityisesti sen koulutusosioon.

Jäin kaipaamaan eri kärkihankkeiden ja muiden kehittämisalueiden liittämistä
koulutukseen. Käsittääkseni niiden pitäisi kaikkien jollain tavalla tulla myös
koulutuksen osiksi. Olen viime vuosina yhä enemmän ihmetellyt, miten
satunnaisesti koulutusta annetaan ja kehitetään erillään talous-, työ- ja
kotielämästä. Sen pitäisi olla tiiviissä yhteydessä kaiken kehittämistyön
kanssa. Erillinen kurssittaminen ja kouluttaminen on tarpeen vain teoreettisten
perusteiden osalta ja nekin menevät parhaiten perille harjoituksen kautta, siis
elämään liitettyinä. Tiede menee nykysin menojaan ja sen arkisovellutukset
tulevat tietoon satunnaisten amerikkalaisten TV-ohjelmien ja netin kautta,
mikäli tulevat ja kelle tulevat...

Nimenomaan Uudellamaalla ovat sukupolvet irti toisistaan ja arkioppiminen jää
vähiin. Kokonaan puuttuu lastenhoito-opetus ja harjoittelu silloin, kun sitä
tarvitaan ja se omaksutaan nopeasti, eli kun vauva on tulossa, samoin
parisuhdekoulutus ym. Yritän sanoa, että aikaisemmin sukupolvelta toiselle
siirtyneet hoivataidot ja arkiset kodinkorjaustaidot ym. alkavat kadota
jokamieheltä ja naiselta. Kaikki mikä ylittää ikäluokkarajoja (ja
ammattirajoja) on vaikeasti saatavissa. Kehityksen pyörää tuskin voi kääntää
esim. siinä, että suvut saataisiin yhteen asumaan ja siksi nämä ennen
yksiyisasioina toimineet jutut ovat ajautumassa asiantuntijoiden kautta
etsittäviin palveluihin. Sanonta: "Lähin omainen on viranomainen" on kohta
totta lähes kaikessa. Koulutus voisi olla tässä auttamassa ihmisiä selviytymään
yhteisvoimin ja luomaan verkostoja. Kannatan siis elinikäistä oppimista ja
koulutusta elämää varten. Muuten olemme kohta tilanteessa, jossa puolet
ihmisistä hoitaa toista puolta ammatillisesti - ja sitten vaihdetaan vuoroa,
kun työntekijäporukka saa burnoutin. Mikäs siinä, jos koneet vähitellen osaavat
kaiken muun työn.

Valitettavasti en tässä voi edetä pidemmälle, mutta jotain tämänkaltaista
toivoisin mukaan. Jos joku alue niin Uusimaa on edelläkävijä näissä ongelmissa
- miksei siis myös ratkaisuissa...

Päivikki Telenius

vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, entinen yläasteen matemaattisten aineiden
opettaja
Vapaaehtoistoiminnan tukiyksikkö, Viertolankuja 4 A 2.krs, 01300 Vantaa
sähköposti: paivikki.telenius@vantaa.fi

Tutustu Vapaaehtoisten Vantaaseen www.vantaalla.info

.........................

Hei! Hyvä koonnos! Kiitos mahdollisuudesta osallistua! Lahden
kaupunginhallitus kiinnitti lasunnossaan 14.8.06 yhtenä asiana huomiota
siihen, että Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa tulisi korostetummin nostaa
esille mm. suunnitelma siitä, miten hyödynnetään kuulumista Helsingin
metropolialueeseen.
t. Seija Nerg

(Oikeaan osunut kommentti Nevanlinnalta!)

----------------------------------------------------------
"Koppoo kiinni tästä päevästä, sillä huomenna on omat kahvasa"
Seija Nerg, suunnitteluinsinööri, Kaupunkisuunnittelu, Lahti
03-814 2166, 040-595 0226, seija.nerg@lahti.fi
Fax 03-814 2392

--------


Jos haluatte asian merkeissä palaveerata, ottakaa yhteys Artoon. Iirikselle voi sitten lähettää uuden version ja tietysti myös listalle, onhan kysymyksessä aidosti avoin prosessi.

Sorvaaja
Matti

...........................

From: "Arto Salmela"
To: "Matti Leskinen"
Subject: Re: Maakuntaohjelmalausunnon alustava luonnos
Date: Wed, 16 Aug 2006 22:28:30 +0300
X-Mailer: Microsoft Outlook Express 6.00.2900.2670


Hei
En tykkää lausunnosta, suurin ns vika on siinä, että sarja sken-suunnit -30een- ohjelma 2007-10 ei tule ymmärretyksi. Suunnitelmalla on yhteys skenaarioihin, ei juurikaan 4 v ohjelmalla. Tarkoittaa myös sitä, että vain suunnitelma on tulevaisuusjuttuja, meitä kiinnostava.
Toinen asia on se, että meille puhuttu ja näytetty oli pelkkää yleistekstiä ilman aluekytkentää. Itse noin 100 sivun ohjelmassa on jo hankkeiden kautta usein aluekytkentää.
Tekstisi on ihan tyylikästä, mutta ei tuo kompromissi mitään liitolle anna. No, 90% lausunnoista tai ainakin sivuista on tälläisä.
Anna mennä, tosin voisin istua kanssasi, jos maineella on väliä
Arto S


------------


From: "mattikoo.makinen"
To: "Matti Leskinen"
Cc: ,
Subject: poliittisesti sovittu tulevaisuus?
Date: Thu, 17 Aug 2006 10:23:35 +0300
X-Mailer: Microsoft Outlook Express 6.00.2800.1106


Hei Matti L, eläkeläisbyrokraatti.
Kirjoitit:

>Erityisesti toivon täydennyksiä eilisiltä osanottajilta sekä listalle kirjoitaneilta Matti Koolta, Seijalt ja Keijolta.
Muotoilkaa kommentin suoraan muutos- ja täydennysehdotuksiksi, niin väärinkäsityksen vaara vähenee.

>2) Teen uuden luonnoksen, laitan sen blogiin ja lähetän Iirikselle seurabyrokratiaa varten

>3) Puheenjohtaja Maija hyväksyy lausunnon ja se lähetetään Uudenmaan liitolle 23.6.
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

Pikavastaan näin: (onkohan tuossa sun 3. kohdassa väärä kuukausi?):

Pahoittelen, että en tällä kerralla voi antaa parannusehdotuksia. Koska viime vuosien aikana olen
kuitenkin paljon asiaa harrastanut, myös lausuntokannanotoilla, haluaisin vielä panna pari yleistä
kommenttia tähän:

1. Kannattaako seuran todella lausua JA MIKSI, eikö sen voisi kohteliaasti luvata tehdä
sitten, kun nyt niin levällään olevat rakennekysymykset selkiintyvät ?

2. Luonnoksesi on kovin kohtelias. Niin on tietysti tervettä ollakin, hyväähän nämä
lukuisat vuosia valmistelleet tarkoittavat, alakohtaista osaamistakin on mutta ihmettelen kyllä
mistä motivaatio keskellä teennäisyyttä, joka pakostakin näyttelee tässä tilanteessa
melkoista osaa. Suuri asiantuntijajoukko virkansa vankina kytkettynä kaavailemaan
"VIRALLISTA" tulevaisuutta, jonka tietävät ajatellussa muodossa jäävän tulematta. Niinpä pelastusta
on pakko hakea sektoritason näpertelystä osana kokonaisuutta, joka ei ole kenenkään
hallinnassa.

3. Tässä tilanteessa aika ja tarmo olisi kohdistettava METROPOLIN suunnitteluun, sen vaihtoehtoihin.
Esteenä ovat luonnollisesti poliittiset ja virantoimitukselliset tabut. Mitä ei saa ajatella, sitä ei
saa ajatella.
Tuon metropolin olen vuosien mittaan kuvannut varsin perusteellisesti. Vaihtoehtoja ei ole
tarjottu, sen sijaan nykytilasta eri tavoin hyötyään hakevat ovat peloitelleet kansaa
kauhukuvilla moninkertaistuvasta hallinnosta, yhdeksi kasatun suurkaupungin ongelmista.

Kertaus erittäin lyhyesti: n. 1.5 milj. asukkaan metropoli muodostetaan purkamalla ensin
nykyiset kuntarakenteet, Helsinki, Espoo, Vantaa, .....jne kaikki suunnilleen selvitysmies
Alasen tarkasteluihin sisältyvät poliittisesta yläpäästään tiettyyn tasoon saakka ja
muodostamalla sitten 2-tasoinen hallintorakenne. Kaupunki nimeltä Helsinki koostuisi
n. 30-70 kaupunginosasta, kauppalasta, pikkukaupungista, joilla olisi omat valitut valtuustonsa,
oma suppea virkajohtonsa jne. Nämä rakentuisivat pääosin jo olevien keskusten ympärille.
Kustakin voisi olla yksi edustaja koottuna Suur-Helsingin valtuustoksi isoja asioita (esim. kehysbudjetteja)
käsittelemään. Tuo 30-75 lähtee jakolaskusta 1.5 milj./ 30 - 75 , joka antaa kaupunginosan
keskimääräiselle asukasluvulle haarukan 50.000 - 20.000, kun hyvän suomalaisen kaupungin
kokona summittaisesti pidetään n. 30.000 asukkaan suuruusluokkaa.

Näin jäsennöity aluerakenne luo (paljolta jo olevat) pohjat liikenteellsille kehittelyille, työpaikkojen
ja kaupallisten palvelujen sijoittumiselle ym. suunnitellummalle keskustamuodostukselle.

Metropolin pikaista tunnustamista ja sen tasolle vietyä mm. maankäytön suunnittelua tarvitaan
esim. nykykuntien keskinäisen kilpailun tuottamien virheiden torjumiseksi niin kauan kuin
seudulla vielä on olemassa edellytyksiä säilyttää mm. koskematonta saaristoa ja luonnonrantoja.
Populistisesti markkinoitu "nurmijärvi-ilmiö" on saatava pysähtymään, maaseudun ja kaupungin
ominaispiirteiden ymmärtämätön sekoittaminen katkaistava. On eheytettävä uusi kaupunkikulttuuri samalla
kun syntyy uusi maaseutukulttuuri.

4. Mikä on maakunnan rooli yllämainitussa rakenteessa? Riippuu valtakunnallisesta maakuntajärjestelmästä,
jonka edellinen muutos pahasti vaurioitti mm. kotiseutuajattelua ja ihmisten siihen liittyvää tunnepohjaa .
Uudellamaalla voisi myös em. metropoli olla nähtävissä yhtenä maakuntatason organisaationa. Tai
maakuntajaot sivuuttavalla Lex Helsingillä ratkaistuna erityisalueena. Monta tapaa.
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

Tämä aamusaarna oli opitun kertausta. TUTU:lle suosittelisin yleisestikin räväkämpää esiintymistä
tulevaisuuden tutkailussa. Kun tulevaisuus tulee, ei se kunnioita ihmisten tabualueita eikä
apurahojen tavoittelun edellyttämää hyssyttelyä
Voisihan TUTU olla OIKEASTI yleishyödyllinen toimija, ehkä ainoa sellainen Nyky-Suomessa.

MIettii
toinen eläkeläisbyrokraatti
Mattikoo
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

From: "Keijo Mäkelä ( p. 044 - 253
72 05)"

Hei,


Jos lausunnon tekoo liittyy vakavampia pulmia tms. niin voismme jollain porukalla katsoa vielä Lepaalla 24.8.,
lausunto voinee päivän myöhästyä ja/tai siitä voi kohteeliasti liitolle ilmoittaa.

Oliko tämä muuten koko seuran lausunto vai vaan Helsingin pään? Jos on koko seuran niin pohjoisesta olis voinut odottaa kovempaakin kommentointia, hesalaiset taas painottavat telkänpönttöjä Töölönlahdella...

Ihan miten vaan

Keijo






Ei kommentteja: