torstaina, maaliskuuta 22, 2018

Ruotsin infrarakennetta

Käväisin 22.3 InfraSweden2030 seminaarissa ”Framtidens transportinfrastruktur”. Pidin sopivana ilmoittautua otsikon "Framtidsforskningssällskapet" alle, joten tässä raporttini sällskapetille, tai ainakin teille:
Lyhyeen tilasuuteen oli koottu muutama aika painava puheenvuoro:
  • Transportinfrastrukturens roll i samhällsutvecklingen, Svante Hagman, ordförande i styrelsen för Sveriges Byggindustrier.
  • Vilken roll spelar marknadens aktörer i utveckling av framtidens transportinfrastruktur? Lars Spångberg, bitr Underhållsdirektör TrV, Ulf Håkansson, FoU-chef Skanska, Johan Silfwerbrand, professor Byggvetenskap KTH, Håkan Andersson, Utvecklingschef Sweco.
  • InfraSweden2030s roll i att ta fram innovationer, Camilla Byström, programchef.
InfraSweden2030 on yksi Ruotsin 17 strategisesta innovaatioohjelmasta – vähän keihäänkärkeä, vähän SHOK, mutta olennaista tietenkin taas että Ruotsissa panostetaan näihin ohjelmiin aika paljon enemmän. Trafikverket aikoo seuraavan 12 vuoden aikana sijoittaa 80 mrd SEK tähän t&k-ohjelmaan, eli noin 65 Me vuodessa.
Seminaarin tähtäimessä oli vuosi 2045. Suomalaisittain oli jonkinlaisen tyydytyksen aiheena se, että kaikista näistä panostuksista huolimatta vastaus tähän haasteeseen oli pääpiirteissään 'öh'.
Ajatuksia
  • on tärkeää tehdä oikeita asioita ja tehdä niitä oikein
  • kunnossapitoa ei edelleenkään kehitetä riittävän tehokkaasti; Trafikverket aikoo perustaa siihen erikoistuvan ”underhållscenter”
  • rataverkolla huolletaan kaikki vaihteet samalla ohjelmalla koko maassa siitä riippumatta, mikä on niiden käyttö ja kunto; voisi toivoa että edes IOTllä saadaan vaihteet kertomaan huoltoporukalle koska huoltoa oikeasti tarvitaan
  • BIM + 3D on toivottavasti tapa, jolla kaikki tuotantoketjun toimijat saadaan kommunikoimaan tehokkaasti keskenään
  • alan tuottavuuskehitys on jatkuvasti kehno ja alkaa nyt olla täysin mahdoton suhteessa koko muuhun teollisuuteen (samaan aikaan kun Volvon tuottavuus nousi 500%, infra-alan tuottavuus kehittyi Ruotsissa välillä lievästi yli, lievästi alle nollan)
  • me jatkamme koko ajan lähihaasteiden ratkaisua, nykyisten toimintamallien edelleen kehittämistä, mutta meiltä puuttuu ymmärrys siitä, että on löydettävä kokonaan uusia toimintatapoja, jotta viosimme vastata tuleviin haasteisiin
  • mutta t&k:sta olisi taasen tarpeen saada ”mera nytta i närtid”: innovaatio on olemassa vasta kun olemme myös ratkaisseet sen toteuttamisen
  • nyt on aika panostaa suurkaupunkien polkupyöräinfraan, sitä tehdään yhä liian pätkittäisesti ja ilman selkeitä tavoitteita
  • puhe digitalisaatiosta jää useimmiten olevien prosessien digityökalujen hankintaan, mutta pitäisi puhua siitä, miten luomme kokonaan uusia digitalisoituja prosesseja
  • alan koulutus keskittyy yhä perinteisiin insinöörihommiin, mutta digimaailma toimii aivan toisin säännöin ja voimin – matemaatikot ja fyysikot tietävät kohta infrasta paljon enemmän kuin keskimääräinen KTH-professori
Kasvihuoneilmiöstä puhuttiin paljon, mutta reseptejä oli kovin vähän. Yhdessä opiskelijaprojektissa kysytään, miten Juutinrauman siltahanketta olisi voitu toteuttaa hiilineutraalina ja fossiilittomana ratkaisuna. Saa nähdä, mitä siitäkin tulee.


Anders

Ei kommentteja: