Malaska kommentoi Kurzweilia

Kannattaa kaikkien tulevaisuudesta kiinnostuneiden lukea Matin viittaama Kurtzweilin haastattelu Time lehdestä, kuten myös edellisessä Timeen numerossa ollut Hawkingsin vastaava haastattelu. Miten maailman johtava luonnontieteilijä ja insinööri-keksijä vastaavat ja opastavat meitä peruskysymyksissä. Palaan Hawkingsin haastattelun erääseen pohdintaan toisessa yhteydessä. Nyt muotoilen käsityksiäni samoista teemoista kuin Matti omassa puheenvuorossaan Kurzweiliin nojautuen.


" Is it a mistake to use the events of the recent past as a method of predicting the future?



Tämä merkitsee sitä että Kutzweilkin hyväksyy kuten futuristit yleensä Humen giljotiinin: oleva ja mennyt ei ole riittävä perustelu tulevalle (vaikka kyllä se välttämätön perustelu onkin Hawkingsin mukaakin), jos näin sen sanoisi. Tulevaisuus on avoin mutta ehdollistettu menneisyydelle ja ihmisen nykyisyydessä tapahtuville toiminnoille. Kutzweil toisaalta vakuuttaa seuraavissa vastaukissaan tietävänsä mikä tulevaisuus on, joku on siis kuitenkin sulkenut meiltä vaihtoehdot! Hän kutsuu sitä singulariteetiksi.


Singulariteetti on matematiikassa ja logiikassa usein hyvin perusteltu ja joskus perustelematon joskin perusteltavissa oleva jonkin matemaattisen/loogisen entiteetin ominaisuus. Esimerkiksi lausekkeen 1/(10-2) arvo on hyvin määritelty 1/8 mutta kaikkien samaa muotoa olevien lausekkeiden 1/(x-2) arvot eivät ole hyvin määriteltyjä siinä mielessä että tiedettäisiin mikä luku saadaan kun x = 2. Tutkimalla lukuja jotka saadaan kun x vasta lähestyy kuinka lähelle tahansa 2:sta havaitaan, että lukujen arvot kasvavat samalla jatkuvasti ja lopulta kun x=2 saadan äärettömän suureksi kutsuttu arvo. Se ei kuitenkaan ole mikään määrätty luku vaan luku joka on suurempi kuin mikä ennalta asetettu luku tahansa. Tällainen piste on lauselkkeen singulariteetti, eli kohdassa x=2 ko lauseke joutuu singulariteettiin. Tässä singulariteetti oli hyvin perusteltu edellä esitettyjen ominaisuuksien vuoksi. Mutta on tapauksia joissa tarkasteltavan lausekken arvo vastaavanlaisessa tilanteessa voi saada määrätyn äärellisen arvon kun edellä olevaa singulariteettikohtaa X=2 lähestytään ”vasemmalta” ja toisen arvon kun sitä lähestytään ”oikealta”. Silloin ei ole perusteita puhua singulariteeteista vaan lausekkeen saamista arvoista sinänsä. Nyt kysyn itseltäni kun se ei selviä haastattelusta että kummassa mielessä vaiko molemmissa Kutzweil käyttää sanaa singulariteetti. Toisessa se olisi perusteltua toisessa ei.


Olen ymmärtänyt muistakin lukemisistani että Kutzweilin singulariteetin ennustava yhtälö on uusien tietokoneiden sisältämien kytkinlaitteiden lukumäärän tai niiden pakkaustiheyden ennuste vuoteen 2040 saakka, jolloin yhtälö antaa muuttujansa arvoksi äärettömyyden. Sen kasvun myötä sitten hänen mukaansa seuraa tekoälynohjelmien lukumääräinen kasvu ja laadullinen parantuminen verrattuna ihmisen luontaisiin kykyihin suorittaa tietojenkäsittelyä. Ja myös se, että tietokoneet tai ihmisen tietokoneellistaminen DNA-tasolta lähtien aiheuttaa ihmisen trancendoitumisen uudeksi oliolajiksi. Mutta tämä ei enää ole vain singulariteettia eli ennusteyhtälön singulaariteetiarvon kohtaamista vaan jotain muuta lisäystä siihen, joka on Kutzweilin omaa intuitiota ja uskoa. Sen julistaminen ikään kuin tieteellisesti perusteltuna asiana on tietysti epätieteellistä ja pahimmillaan scientismiä – tieteisuskoa. Mahdollista siinä missä monet muutkin asiat mutta ei johdettavissa peruslähtökohdasta eli ennustefunktiosta. Scientologian perustaja sanoi aikoinaan oppilapsilleen että jos haluat tulla rikkaaksi niin perusta uskonto, minkä hän tekikin ja todisti sillä teoreemansa oikeaksi.


“Our intuition about the future is linear.”

Tällaista väitettä en uskoisi monenkaan futuristin pitävän perusteltuna. Luulisin että kehitysvaihe malli: muutoksen tapahtuvat niin kuin tapahtuvat mutta kuitenkin siten että niissä voidaan nähdä joitakin vakaampia(vähemmän muutuvia) kausia tai ajanjaksoja ja sitten taas näiden välillä esiintyviä kriisikausia (nopeiden ja epäsäännöllisten vaihtelujen). Eli historiakaan ei ole ollut lineaarista vaan kompleksista, se on kulkenut vaiheesta toiseen murrosten ja kriisien kautta. Kehitys on kulkemista kriisistä kriisiin yhtä erustellusti kuin kulkemista vaiheesta toiseen. Ovako eri vaiheet sitten jossakin ystisessä lineaarisessa suhteessa toisiinsa jää auki. Futuristien näkemys tulevaisuudesta on nähdäkseni aina ollut kompleksinen. Sen vuoksi jonkin singulariteetin odottaminen tuntuu minusta enemmän uskonnolliselta odotukselta kuin rationaaliselta muutosten ennustamiselta. Tällä en sulje mielestäni pois sitä että tietotekniikan kehitys on valtavan tärkeä asia samoinnkuin sen infrastruktuurin rakentaminen jota sen hyväksikäyttö edellyttää, mutta tästä huolimatta en osaa antaa sille uskonnollisia (tieteellisesti perusteettomia) sävyjä.

“By the time we get to the 2040s, we'll be able to multiply human intelligence a billionfold”


Hieman sarkastinen huomautus tähän: muinaisina aikoina voimakkaiden miesten voima useinkin oli ratkaisevassa asemassa siinä mitä todella tapahtui ja totuuden määrittäjänä. Sitten tuli viisaat insinöörit ja keksivät nostokurjet joiden voima on ainakin biljoonia kertoja suuremoi kuin voimakkaammankaan ihmisen. Siitä ei syntynyt mitään singulariteettia vaan käypää arkielämää näiden työkalujen kanssa – havaittiin kylläkin ettei voima nyt niin kummonen ihmisen ominaisuus ollutkaan, se voitii koneellistaa yhä useammalla ja tehokkaammalla tavalla. Käyköhän tiedolle tietokoneiden käyttämässä mielessä samoin? Jälleen lisäyksenä tähän postiivinen painotus sille, että tietotekniikka kaikkine uusine vielä tuntemattomine mahdollisuuksieneen on tämän ajan tärkeimpiä ratonaalisia asioita.


Cyborgien, silorgien ja symborgien sekä galacticies lajien tuloa odotellessa

Pentti