Kortti suurenee klikkaamalla

Koosteita Tutuhesan tilaisuuksista, Tutuhesa-listalla käydyistä keskusteluista sekä tilaisuuksien suunnittelusta. Listan viestejä voi lukea osoitteesta http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Sovittiin, että minä teen ensimmäisen koosteen e-maileista, joita
tulee ja menee kuukauden aikana. Oheisena lokakuu 2009.
Kun näitä tehdään joskus kymmenittäin ruvetaan huomaamaan mistä on kyse. Kun ensimmäisen kerran tekee jotain on aina helpompaa seuraavan kerran tehdä jotain paremmin tai modifioituneena. Subjektiivisuus on siis välttämätön elementti mutta miten sitä voisi vähentää voi sitten pohtia myöhemmin. Ensimmäinen on aina jonkinlainen vaikka se olisi minkälainen, versioita on aina vaikka minkälaisia ja kaikilla omat puolensa. Kuka pitää minkälaisesta koosteesta siis.
Vaikka on siis puutteita ne eivät ole asia, mihin pitää vakavasti suhtautua; tulevaisuus ei tule
punakynä kädessä vaan ymmärrys edellä. Tämä on työkalu, arkistointiversio tai viite, johon voi viitata; ei kuva miten minä ymmärrän elämän, maailman ja tutun vaan nimenomaan miten minä poimin (subjektiivisesti) jotain, joka minulle nousee ja nousi tekstistä. Usein oli monta asiaa; en vaan ottanut kaikkea koska lopulta on nämä 40 e-mailia käsissä: eikä enää kooste.
Päivämäärät saattavat myös heitellä pari päivää koska liitettynä yhteen niissä ei näy mikä on tullut mitäkin ennen koska moni ihminen vastaa moneen hyvin samaan aikaan tulleeseen meiliin. Silläkään ei pitäisi olla merkitys koska tämä ei ole inventaario eikä kirjanpito vaan kooste.
Toivottavasti vastaa toiveitanne
yst.terv.
Chris K
listakeskustelusta tehdään kuukausittain yhteenveto
10/2009 Chris, 11/2009 Kari, 12/2009 Päivikki, 1/2010 Pentti, 2/2010 Kyösti, 3/2010 Timo, 4/2010 Arto, 5/2010 Erkki, 6/2010 Voitto, 7/2010 Matti
viritetään keskusteluja
11/2009 jonkin tulevaisuusgurun ajatuksia Arto
1/2010 teemakeskustelu Voitto
2/2010 kirjakeskustelu Chris
?/2010 tulevaisuusdialogi Päivikki
järjestetään ”Suomi nousuun”- tapahtuma
kevät 2010 Kari
Tavoitteita listan kehittämiseksi
suunta tulevaisuuteen tieteellisellä pohjalla keskustellen
ymmärrystä lisää esittelemällä trendi- muutoksia, nostamalla keskustelun tasoa ja hankkimalla gurujen ajatuksia mukaan
tulevaisuusdialogia ongelman esittelyn, kuvittelun, tavoitetilan ja ratkaisujen etsimisen kautta
saada aikaan ajattelua siitä, mitä halutaan tulevaisuudelta ja ratkaiujen kehittämistä porukalla
uusia kirjoittajia teemojen määrittelyn ja tutuseuran kutsujen avulla
valmiimpaa dialogia tarjoamalla tietoa
ihmiset miettimään yksilöinä
Motiiveja listan kirjoittamiseen ja lukemiseen
mielen avartaminen itseltä ja toisilta
mitattavuus ja kauneus
maailman ymmärtäminen ja väärin- ymmärrysten oikaisu
kiinnostus aiheeseen; uuden tuominen, yhdistely, tiivistys
yhteisöllisyys, jatkuva kehitys, eri tasot, tavoitteet ja keinot
utopiat; tulevaisuus ja huononemisen esto
valikoiva kuuntelu, ei vain teknokraatteja, maallikot mukaan, tulevaisuushaparointi
havahtuminen vaikuttamiseen, tasapaino vuorovaikutukseen
omien näkemysten viestintä, saada muut tekemään parannus
oman maailmankuvan muotoilu aktiivisella seurannalla
otsikko aiheen mukaiseksi
kommentoitavista viesteistä
poiminta Kallen tapaan
tiivistelmä
linkeistä ja viittauksista lyhyt referaatti
vain yksi viesti vuorokaudessa, kiivaampi keskustelu pienessä piirissä, yhteenveto listalle
vain kaksi osoitetta: tutuhesa@lista.tsv.fi ja tutuhesa@yahoogroups.com
Lataa alustus listan historiasta ja nykyisyydestä tästä
Listan arkistoon Yahoossa pääset tästä
Wikipedian määrittely dialogista löytyy tästä ja diaesitys tästä.
Erkki Vasaman arviointi listakeskustelusta ja ehdotukset keskustelun parantamiseksi löytyvät tästä.
Lounas ravintola Baker`s ma 12.10 klo 12.30
Lounaalle osallistuivat Kyösti Kaivolainen, Päivikki Telenius, Reijo Korhonen, Pentti Räsänen, Arto Salmela ja Matti Leskinen.
Seuraava lounastapaaminen maanantaina 11.1.2010 klo 12.30 Ravintola Baker`s
Aiheena kevätkauden 2010 tilaisuudet
Toivomus seuran kotisivuille
Kaivattiin linkkejä laadukkaisiin tulevaisuusraportteihin koko maailmasta.
Tutuhesa-listalaistapaaminen 20.10. 17-20
Kutsu vain listalla, ei ulkopuolisille
Juontaja Matti Leskinen
Ohjelma
- viritys
- valmistellut puheenvuorot
- keskustelu
- johtopäätökset
kysymyksiä puheenvuoron käyttäjille
mikä on motiivisi
mikä on tavoitteesi
mitä odotuksia sinulla on
miten keskustelua suunnattaisiin tulevaisuuteen
- miten hankittaisiin uusia listalaisia ja kannustettaisiin uusia kirjoittajia
Matti lähettää kysymykset jo lupautuneille puheenvuoron käyttäjille ja värvää uusia.
Toimintasuunnitelma 2010
Täydennys edelliseen kursiivilla
Avoimissa tapaamisissa jäsenet voivat esitellä omia ideoitaan ja hankkia esittelyyn kiinnostavia
aiheita ja alustajia. Aiheina ilmastomuutoksen lisäksi muut ajankohtaiset merkittävät asiat pääkaupunkiseudun, Suomen ja maailman tulevaisuuden näkökulmasta. Asioiden merkitys tulevaisuuden kannalta arvioidaan kussakin tilaisuudessa keskustelun lopuksi.
Tilaisuuksista tiedotetaan jäsenkirjeissä, Futura-lehdessä, sähköisesti sekä lehtien tapahtumapalstoilla. Tilaisuuskohtaisesti etsitään kustakin aiheesta kiinnostuneita kohderyhmiä. Tilaisuuksia järjestetään tiistaisin parittomina viikkoina yhteensä 15 kpl.
Yhteistyötä muiden paikallistoimintaryhmien sekä muiden yhteisöjen kanssa ja jäsenten verkottumista uusien verkostotyökalujen avulla kehitetään. Muiden järjestämiin tulevaisuustilaisuuksiin järjestetään osallistumismahdollisuuksia.
Kirjoittajien omaehtoista sähköpostikeskustelua tutuhesa-listalla täydentää blogi http://tutuhesa. blogspot.com/, johon kootaan aineistoa ja yhteenvetoja keskustelusta. Listaviestejä voi lukea liittymättä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages
Toimintaa organisoi vetäjätiimi, johon kuuluvat Matti Leskinen, Kalle Mikkola, Pentti K. Räsänen, Chris Kylander, Arto Salmela ja Päivikki Telenius. Toimintaa suunnitellaan lounastapaamisissa ja tutuhesa-listalla blogiin tukeutuen.
Loppusyksy 2009
Ei muutoksia
ti 20.10
Tutuhesa-listalaistapaaminen
Ma 26.10 klo 17-20 Tieteiden talo
Vesi, ruoantuotanto ja energiankulutus
Rooman klubin ja Tutuseuran yhteistilaisuus
Tiistaina 3.11.2009 klo 16-19 Rakennustietosäätiö, Runeberginkatu 5, 2. krs
Pää auki metropoliin
Tiistaina 17.11.2009 klo 17-20 Tieteiden talo, sali 505
Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus Suomessa
Alustaja Sini Puntanen, kommentoija Riitta Viren, juontaja Matti Leskinen.
Tiistaina 1.12.2009 klo 17-20 Tieteiden talo, sali 505
Uskontojen ja ideologioiden ja tulevaisuus
Alustajat Tapio Tamminen ja Ilkka Pyysiäinen, juontaja Reijo Korhonen
Aiheita keväälle 2010
Salivaraukset Tieteiden talolla
ti 19.1.2010 varattu
ti 2.2.2010 varattu
ti 16.2.2010
ti 2.3.2010
ti 16.3.2010
ti 30.3.2010
ti 13.4.2010
ti 27.4.2010
Muita aikoja voi varata Matilta, kun tilaisuus on suunniteltu ja alustajat selvillä
Ti 19.1.
Ilmastonmuutoksen uusimmat näkymät sekä valmistautuminen
Pentti Räsänen ja Kari Silfverberg valmistelevat
Kari, Pentti, Hazel ja Matti pohtivat Hanasaaressa 14.10. yhteistyötä Suomi-Ruotsi-vertailussa
Ti 2.2.2001
Rahoitusjärjestelmän tulevaisuus, alustaja Leena Mörttinen, kommentoijat Kalle Mikkola ja Voitto Aaltonen, juontaja Timo Lahtela
Voiko tähän yhdistää?
Ulkomainen pääoma Suomen tulevaisuudessa, alustajina Tuomo Airaksinen ja Stefan Ehrstedt, kommentoija Pekka Sutela, juontajana Yrjö Myllylä.
Matti Leskinen ja Yrjö Myllylä valmistelevat
Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa
Myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo
Alustajina Jeff Hearn ja Liisa Husu
Chris Kylander ja Pentti Räsänen valmistelevat
”Suomelle kehityksen veturi -talous”
Suomen elinvoiman lähteet
Ehdotettuun aiheeseen yhdistetään tieto Sitran projektista, jonka vetäjänä on Sari Baldauf. Ajoitus Sitran projektin valmistumisen jälkeen.
Kari Mustanoja ja Matti Leskinen valmistelevat
Perusteluja blogissa
Sitran projekti http://www.elinvoimanlahteet.fi
Missä työpaikat vuonna 2030 – klusteriennakointi.
Miten nuoret työllistyvät
Alustukset Keijo Rajakallio, Hannu Hernesniemi ja ??
Keijo Rajakallio jaa Päivikki Telenius valmistelevat
Kasvatusjärjestelmän tulevaisuus erillisenä aiheena jää pois
Työmarkkinapolitiikan tulevaisuus
Alustajat Mikko Mäenpää, EK:n edustaja
Arto Salmela ja Timo Lahtela valmistelevat
Amerikkaa muuttaneet sodat?, alustaja Markku Henriksson, juontaja Timo Lahtela
Laajempi näkökulma, mukana myös tulevaisuus
Ei keskusteltu
Matti Leskinen valmistelee
Vanhuuden tulevaisuus
Alustajat väestörakenteen ja/tai vanhuuden tutkija sekä Anita Kelles Viitanen.
Päivikki Telenius ja Kyösti Kaivolainen valmistelevat
Yhteistyön kohteita
Henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien tulevaisuus, alustajat NN Henry ry:stä ja Jukka-Pekka Heikkilä.
Yleisempi näkökulma? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?
Ehdotetaan Henry ry:n tilaisuudeksi, johon tutuhesalaiset ja Laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisen laatujaos voisivat osallistua.
Matti Leskinen valmistelee
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus tulevaisuudessa
Kulttuurikeskus Caisan toiminta ja Ruotsin kokemukset
Onko tutkimuksia ja tutkijoita?
Otetaan esille Hanasaaressa, Matti, Pentti
Reijo Korhonen osallistuu jatkossa
Demokratian tulevaisuus
Ehdotetaan aiheeksi Tutkakselle, Pentti
Hautumaan
Uusia ideoita 12.10.2009
Suomen teollisuuden tulevaisuus
Arto Salmela pohtii
Hiilivero
Kiina
Venäjä, Studia Generalian aihe syksyllä 2009
Reijo Korhonen pohtii
Innovaatioiden tulevaisuus ( jo aiemmin esitetty)
Pentti Räsänen ja Reijo Korhonen pohdiskelevat
Aikaisempia ideoita, ei käsitelty 12.10.2009
Aihe: Ehdotus Rooman klubille
Jotta saamme kansalaiset Mukaan voinemme pitää tänä vuonna omien tilaisuuksien lisäksi yhden avoimen
(katukeskustelunomaisena , vrt kävelykonserttiin) tilaisuuden yleisölle.
Se voisi olla Lasipalatsin ylätilassa (tuttu joillekin). Sen yhteydessä voisimme gallupoida kävijöiltä
että mitä he toivovat Rooman klubilta ja ennenkaikkea , mitä haluavat ideoinaan
sille Antaa (lainattu Kennedyn puheesta). Pienen näyttelyn (alkaisi jo katutasolta/kadulta) ???
Yhteydessä voisi kuvata mm tunnetuinta ennustekäyräämme toteamalla - onneksi ihan näin ei käynyt.
Tämä "selvitys" voisi alentaa kävijöiden kynnystä tulla ulos kuorestaan ehdotuksillaan.
Toivottavasti ei tarvita järjestysmiehiä.
T TimoL.
Arto Salmela jututtaa Malaskaa
Laman vaikutukset tulevaisuuteen, Alustajana Ari Ojapelto
Arto Salmela ja Timo Lahtela pohdislelevat
Tieteen tulevaisuus tai päinvastoin
Uusi tutkijakollegion johtaja?
Pentti Räsänen pohtii
Luonnonvarakonfliktit tulevaisuudessa Kongon kokemusten pohjalta
Matalaintensiiviset konfliktit tulevaisuudessa ja Bilderberg-ryhmän rooli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhm%C3%A4
Arto Salmela pohdiskelee
Veden ja viljelysmaan riittävyys tulevaisuudessa
Yhteistilaisuus Suomen vesiyhdistyksen kanssa?
http://www.vesiyhdistys.fi/
Tärkeä aihe maailmanlajuisesti.
Matti Leskinen ottaa yhteyksiä
Globaalien luonnonkatastrofien riskit, esimerkkinä tulivuorenpurkaukset
Mitkä uhkaavat maailmaa?
Matti Leskinen ja Pentti Tuovinen valmistelevat
Mitkä asiat ohjaavat maailmaa?
taloudelliset edut
kansalaisliikkeet, uusi demokratia
Veli-Pekka Lifländerin idea
Ihmisen eettinen evoluutio
Erkki Vasaman idea
Liikkumisen vapaus
Autoliitto selvitellyt, yhteistilaisuus RIL:n kanssa?
Reijo Korhonen selvittelee
Nettimaailman tulevaisuus
Käsitelläänkö toimintaryhmien tapaamisessa?
Matti Leskinen suunnittelee
Mihin Suomessa varaudutaan?
Reijo Korhonen pohdiskelee
Byrokratia kehityksen esteenä ja mahdollisuutena
Esimerkkejä: rakennusalan ja luonnonsuojelun byrokratia, byrokratia ja demokratia
Päivikki Telenius ja Reijo Korhonen pohdiskelevat
Jussi Ahonen, Tampereen yliopisto
Key points of Commissions communication concerning future transport
At the Communications introduction Commission states that it is time to look further ahead and prepare the ground for later policy developments. However this strategy is not clear and it lacks the necessary means to prevent the global warming that faces us. Although it is good that Comission admits in paragraph 15 that transport has increased its activity while making insufficient progress in reducing its energy and GHG intensity. Communication also lacks the vision what the futures efficient and environmental friendly transport models would be. Furthermore there should be some examples on how different environmental transportation models should be treated for example by taxation.
Although continuing urbanisation is creating challenges for the future, the communication handles very lightly the use of land in the member countries, although futures efficient and dense urban structure is playing a big role in reducing private transportation and it also reduces the costs of urban planning and maintenance of the infrastructure.
Urbanisation is linked to congestion, and effective means by reducing congestion is to favour different types of public transports. European Union should encourage strongly member countries to favour cycling in big cities. In paragraph 37 is said that some studies estimate that the number of cars in the world will increase from around 700 million today to more than 3 billion in 2050. This is alarming and off course needs necessary acts to face this challenge. Communication isn´t giving any concrete measures to these challenges.
Labour shortage is also a big issue that must be taken seriously. Good labour education and uniform work rights are the basis to build safe and competent future transport. Especially employees working hours must be tolerable to ensure safe road transport. In creating substitutive jobs it is necessary to allocate funds to research which studies new technology in transport. Also funding research and allocating funds to transport investments is the key to create new jobs in the middle of the recession.
Since 2007 new member countries have shifted the cohesion policy to the eastern parts of Europe. From the transport point of view it is necessary to develop the infrastructure of the new member countries so that the transport network will be inclusive in the whole European area. Only that way transport costs will be compatible and that way the goods transport costs are reduced in countries which are located in European Union borders.
Jussi-Pekka Ahonen
jussi.ahonen@uta.fi
Maakuntasuunnitelman tiiviste kommentoinnin pohjaksi
Rakenne on selkeä ja sisältää jo aloitettujen politiikkasuuntausten tehostamisen; yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, ilmastonmuutoksen hidastamisen ja kansainvälistymisen.
On ymmärrettävää, että tiiviissä suunnitelmassa ei voida esittää yksityiskohtia.
Suunnitelman tiiviys merkitsee toisaalta sitä, että ei ole käytettävissä tausta-aineistoa, jonka avulla valinnat tulisivat perustelluksi.
Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2033 ydin on kiteytetty visioon; Uusimaa on kansainvälinen hyvinvoivien ihmisteni vetovoimainen metropolialue.
Visio on konkretisoitu kuudeksi strategiseksi tavoitteeksi. Nämä strategiset tavoitteet pyritään toteuttamaan strategisilla valinnoilla eli strategisilla toimintalinjauksilla. Strategisia valintoja on 2–4 kutakin strategista tavoitetta kohti.
Maakuntasuunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa.
Uudenmaan kehitykseen vaikuttavat erityisesti väestökasvu ja väestörakenteen muuttuminen,kansainvälistyminen, kaupungistuminen sekä ympäristötilan muutokset. Vaadittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siihen sopeutumiseksi ovat merkittäviä haasteita lähivuosina ja -vuosikymmeninä.
Pitkän aikavälin strateginen suunnitelma on hyvä rakentaa joillekin oletuksille väestö- ja talouskasvusta. Kutsutaan valittua oletusta perusvaihtoehdoksi. Arvioidaan perusvaihtoehtoa suhteessa nopean tuotannon kasvun ja hitaan tuotannon kasvun vaihtoehtoihin.
Perusoletuksena on jatkuva kasvu ja sen edellytyksenä maakunnan ulkopuolelta saatava väestönlisäys. Nyt sitä uskotaan saatavan muista maista, kun muiden maakuntien väestöntuottokyky on ehtynyt.
Tämä pitkän aikavälin strateginen suunnitelma perustuu perusvaihtoehtoon ja sitä tarkastellaan myös suhteessa tuotannon nopean ja hitaan kasvun vaihtoehtoihin. Näkyvätkö nämä jo tässä suunitelmassa vai tulevatko vaihtoehdot esille vasta seuraavissa vaiheissa, jolloin maakuntakaavassa varaudutaan nopeaan kasvuun ja maakuntaohjelmassa edetään toteutuvan kasvuvaihtoehdon mukaan?
Strateginen tavoite 1
Uudenmaan ja sen osien roolit on tunnistettu. Maakunnan eri osien erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja siten luodaan edellytykset koko maakunnan väestön hyvälle elämälle
Strateginen valinta 1.1
Uudenmaan aluekehittäminen perustuu metropolimalliin
Metropolimallissa aluekehitys ei perustu hallinnollisiin rajoihin, vaan liikenteellisiin ja toiminnallisiin yhteyksiin. Metropolin vaikutus ulottuu pitkälle koko Etelä-Suomeen hallinnollisista rajoista riippumatta.
Strateginen valinta 1.2
Pääkaupunkiseudun vahvuus hyödynnetään ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten keskusten ja niitä ympäröivien maaseutualueiden omaperäistä elinvoimaisuutta tuetaan
Keskittyy vain pääkaupunkiseutuun, maaseudun omaperäistä elinvoimaisuutta ei tuoda mitenkään esille.
Strateginen tavoite 2
Turvataan edellytykset väestön hyvinvointi- ja koulutuspalvelujen tuottamiselle koko maakunnassa
Edellytyksinä painotetaan työvoimaa, eikö pitäisi tarkastella myös palvelujen tuottamista ja sijoittumista?
Strateginen valinta 2.1
Edistetään työperäistä maahanmuuttoa Uudellemaalle
Strateginen valinta 2.2
Uudellamaalla edistetään työikäisen väestön korkeaa työhön osallistumisastetta
Strateginen tavoite 3
Uusimaa houkuttelee investointeja ja yrityksiä
Strateginen valinta 3.1
Uudellamaalla kehitetään logistisia ratkaisuja, jotka edistävät alueen saavutettavuutta
Strateginen valinta 3.2
Vahvistetaan kansainvälisesti mielikuvaa: Uusimaa on lähellä, osana Itämeren suuraluetta
Mielikuvakohta on naivi.
Strateginen valinta 3.3
Luodaan Uudenmaan yrityksille edellytyksiä löytää ja rakentaa strategisia kumppanuuksia ulkomaalaisten yritysten kanssa
Onko maakunnalla mahdollisuuksia ja tarvetta toimia vai ovatko yritysten omat verkostot tässä avainasemassa?
Strateginen tavoite 4
Uusimaa on Itämeren piirin merkittävin innovaatiokeskittymä
Strateginen valinta 4.1
Uudestamaasta luodaan asiakastarpeista lähtevä avoin innovaatioympäristö, jossa hyödynnetään maakunnan eri alueiden vahvuudet
Strateginen valinta 4.2
Luodaan edellytyksiä tiede- ja tutkimuslähtöisen sekä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan yhdistämiselle
Strateginen valinta 4.3
Yliopistoverkostoa kehitetään monitieteisen Aalto-mallin mukaisesti edistäen kontakteja ja kommunikaatiota
Strateginen valinta 4.4
Kestävää kehitystä edistetään innovaatiolla
Strateginen tavoite 5
Uudenmaan yhdyskuntarakenne on toimiva ja tehokas, energian käyttöä ja liikkumistarvetta vähentävä sekä hyvinvointia edistävä
Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat haitallisen korkeita
ja asumisväljyys surkeaa Keski-Eurooppaan verrattuna, etenkin,
kun huomioi Suomen ja osin pk-seudunkin asukastiheyden.
Lähes kaikki voittaisivat, jos täällä olisi asuntoja yllin kyllin ja
asuminen olisi väljempää ja halvempaa. Lähinnä vain jotkut pienempään
asuntoon vaihtavat, joilla ei ole lapsia tms. tällä alueella, saattavat
katsoa nykytilaa hyvällä, mutta se rikastuva vähemmistö ei ole
riittävä syy nykyisenlaajuiselle rakentamisen rajoittamiselle
ja hankaloittamiselle.
Lisäksi suurempi asukastiheys toisi läheisiä, muuta seuraa
ja etenkin moniarvoisempia palveluja paljon lähemmäksi,
kun monen erikoispalvelun osalta kriittinen asukastiheys ylittyisi.
Strateginen valinta 5.1
Yhdyskuntarakennetta kehitetään kestävällä tavalla hyödyntäen ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria
Metka-mallissa esitetty neliportaisuus on mainio ajatus ja vaiheistus on kuvattu hyvin tässä suunnitelmassa. Ei aloiteta uusia alueita ennenkuin aiemmat on kokonaan rakennettu ja kehitetään vain yhtä raideliikenneväylää kerrallaan.
Mutta miten tämä saadaan toteutumaan? Kunnilla on kaavoitusmonopoli, omat intressit ja oma kaavoituskoneisto. Maakuntakaava ohjaa vain lopputulosta, ei kehittämisen ajoitusta ja kaavoitusresursseja on vaikea siirtää kuntien välillä.
Strateginen valinta 5.2
Maankäytössä pureudutaan liikkumistarpeen vähentämiseen työmatkoissa, vapaa-ajan liikkumisessa ja palveluissa
Strateginen valinta 5.3
Alueiden suunnitteluun integroidaan mukaan paikalliset, kestävät, kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset energiaratkaisut
Strateginen tavoite 6
Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä
Uudenmaan mahdollisuudet hiilineutraaliuteen ovat heikommat kuin minkä tahansa muun maakunnan. Lähiruoka ei salli peltojen käyttöä energiatuotantoon ja tiheä asutus on este laajavoimaiselle tuulivoiman käytölle. Ilmeisesti ainoa keino on kaukolämmön tuottaminen ydinvoimalla.
Strateginen valinta 6.1
Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lisätään ja niiden tekniikoita kehitetään energiaa säästäviksi ja vähäpäästöisiksi
Strateginen valinta 6.2
Rakentamisessa siirrytään kestävään elinkaariajatteluun
5 Arvioidut vaikutukset
Vaikutuksia ei suunnitelmassa juuri ole arvioitu tai niiden arviointi on siirretty suunnittelun seuraavaan vaiheeseen. Tieto vaikutuksista on kuitenkin oleellista suunnitelman hyväksymiselle.
Tämä maakuntasuunnitelma perustuu nykyisen kaltaisille arvoille, hyvinvointiyhteiskunnalleja vakaalle yhteiskuntakehitykselle. Suurimpia epävarmuustekijöitä ovat taloudelliset uhat ja ympäristöriskit, jotka pahimmissa tapauksessa voivat myös järkyttää yhteiskuntarauhaa.
Maakuntasuunnitelman vaikutusten seurannassa on keskeisessä asemassa tuleva maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus. Aluerakennetta koskevat linjaukset toteutetaanmaakuntakaavoituksella. Tällöin vaikutukset arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella.
Loppuhuomautuksia:Suomessa syntyneiden muuttoliike Uudellemaalle ja ulos on tasapainossa. Muuttovoitto muodostuu muissa maissa syntyneiden suorasta ja välillisestä muuttoliikkeestä maakuntaan. Kunnat ja liitto voivat vaikuttaa ko. muuttovirtaan rajoitetusti, sillä se on valtion ohjaamaa. Se vaatii parin sukupolven ajan laajamittaista koulutusta sekä kulttuurista ja sosiaalista sopeuttamista. Tehtävä on suurimpia haasteita maakunnalle. (Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ko. haaste on myös olemassa, mutta astetta pienempänä.)
Suuri haaste, joka ei näy suunnitelmassa, on myös kohtuullisen tasa-arvon säilyttäminen. Vaatimus liittyy myös paljon em. ulkomailla syntyneiden vaatimiin kotouttamistoimenpiteisiin, mutta sisältää myös kotimaassa syntyneisiin liittyvät tehtävät.Maahanmuutto merkitsee haasteita ihmisten koulutuksessa sekä kulttuurisessa ja sosiaalisessa sopeutumisessa.
Toteutuuko visio? Riittääkö kansainvälisyyteen maahanmuutto ja yritysten kansainvälinen verkottuminen? Toteutuuko hyvinvointi tasa-arvoisesti kaikille ihmisryhmille? Saadaanko vetovoimaisuus viritettyä?
Metropoliseuran lausunto löytyy tästä